Osoitteessa http://www.helmet.fi/ on oikeassa yläreunassa kohta "Omat tietoni". Klikkaa sitä ja pääset kirjoittamaan kirjastokorttisi numeron ja nelinumeroisen tunnuslukusi. Paina sen jälkeen "Jatka".
Tämän jälkeen näet listan lainoistasi. Voit järjestää lainasi ensin eräpäivän mukaisesti kohdasta "Järjestä eräpäivän mukaan", jolloin ensin erääntyvät tulevat listalle ensimmäiseksi. Lainan vasemmalla puolella on pieni ruutu, johon voit laittaa ruksin painamalla hiiren vasenta näppäintä. Laita ruksi niiden lainojesi kohdalle, jotka haluat uusia. Paina sen jälkeen yllä olevaa kohtaa "Uusi merkityt lainat".
Jos uusiminen onnistui eli lainoista ei ollut varauksia muille, näkyy näille uusituille lainoille tämän jälkeen lainojen listalla uusi...
Helmet-verkkokirjaston ohjeissa neuvotaan näin:
"Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset."
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kausijulkaisun kyseinen numero löytyy muun muassa Turun yliopiston lääketieteellisestä kirjastosta. Nu-meron voi kaukolainata esimerkiksi Loimaan kaupunginkirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Voit täyttää kaukolainapyyntö-lomakkeen verkossa (osoite: http://lomakkeet.loimaanseutu.fi/Kirjasto/kaukolaina.php).
Artikkeliin pääsee myös Turun yliopiston nelliportaalin (osoite: http://www.nelliportaali.fi/V/16EFT11N45VQAJT4EVA8CBIALMYL6KKJNJAV4X2GU…) kautta, mikäli olette kirjoilla Turun yliopistossa.
Artikkelin voi myös ostaa rekisteröitymällä julkaisijan verkkopalveluiden käyttäjäksi. Etsi julkaisun oikea numero (osoite: http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1365-2648/issues), klikkaa artikkelin nimeä ja sen...
Ota mukaasi omat CD-R tai CD-RW -levyt. HelMet-kirjastojen tarjoamista digitointimahdollisuuksista kerrotaan tarkemmin tällä sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Digihelmet/Digitoi_helmesi_taltee…
Suomalaisista keksinnöistä kertoo mm. kirja Suomalaisia innovaatioita : Suomi-konepistoolista Habbo-hotelliin (2011).
Tekstiviesti ja valokuitukaapeli eivät ole suomalaisia keksintöjä. Niistä löydät tietoa esim. näistä Wikipedian artikkeleista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6n_ja_elektroniikan_historia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_K._Kao
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstiviesti
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://finna.fi
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Voisitko täsmentää, mitä tarkoitat lastenkirjallisuudella? Toivotko tilastoa esim. kuvakirjojen (kirjastoluokka 85.22) vai lastenkertomusten (84.2)lainausluvuista? Kun olet vastannut, toimitan tiedot "tilastonikkarillemme".
Aili Siniluodon kirjassa Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä (1948) seikkailee Jänö Pupula. Kun Jänö aivasti -sadussa Jänö sairastaa nuhaa, mutta muuta yhteistä muistamaasi satuun ei ollut. Eli ikävä kyllä tämä ei taida olla etsimäsi kirja.
Joissakin kirjastoissa on muistikortinlukija, jonka avulla kuvat voi siirtää muistikortilta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut saa listan niistä kirjastoista valitsemalla pudotusvalikosta kohdan "Muistikortinlukija". Esimerkiksi Pasilan kirjastosta muistikortinlukija löytyy. Asiakastietokoneelta kuvat voi sitten siirtää Internetiin.
Kirjoissa ei näyttäisi kovin perusteellisia opastuksia olevan, mutta esimerkiksi Petteri Järvisen kirjasta "Windows 7" (Docendo, 2010) löytyy viiden kohdan ohje, jonka avulla Elokuvatyökalulla voidaan luoda Intenetiin laitettava video. Luultavasti useimmissa Windowsin perusoppaissa on vastaavia lyhyitä opastuksia aloittelijoille.
Jonkin verran ohjeita tuon ohjelman käyttöön löytyy Microsoftin sivuilta osoitteesta http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/movie-maker#t1=overview. Osoitteesta https://webapps.jyu.fi/wiki/download/attachments/14845731/Elokuvatyokal… löytyy Jukka Kurttilan opas "Helppoa videoeditointia: Windows Live Elokuvatyökalu". Osoitteesta http://koulut.tampere.fi/media/MATERIAALI/varasto/oppimateriaalit/windo… löytyy...
Stephan Pastisin Helmiä sioille on julkaistu albumina vuonna 2006 (Sammakko). Tässä varhaisimmassa albumissa ovat kääntäjinä olleet Elina Koskelin ja Katja Rosvall. Tämä löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastosta hyllystä (http://luettelo.helmet.fi/record=b1786737~S9*fin).
Helmiä sioille 2 julkaistiin 2009, siinä kääntäjänä on vain Elina Koskelin. Tämäkin löytyy hyllystä (http://luettelo.helmet.fi/record=b1903943~S9*fin).
Helmiä sioille 3 julkaistiin vuonna 2011 ja siinä on kääntäjänä uusi nimi eli Sanni Aava.
Ehkä kannattaa nuo osat 1 ja 2 tarkistaa, jos sisältäisivät nämä toivotut käännökset.
Heikki Poroila
Lauri Silvanderin artikkeli Ilta-Sanomissa "Maamme: Luonnoltaan ylivertainen - tällainen on Lappi marraskuussa 2017" sisältää luonnohdintoja lappilaisista:
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005477843.html
Iltalehdessä on julkaistu artikkeli "Mihin Suomi-heimoon sinä kuulut?", johon on koottu stereotyyppisiä käsityksiä eri maakuntien asukkaista. Mukana on myös lappilaisiin liittyviä luonnehdintoja:
https://www.iltalehti.fi/fiidifi/a/2013120417794935
Lapista on kirjoitettu paljon runoja. Kysy kirjastonhoitajasta löytyy ansiokas vastaus, johon on listattu Lappia käsitteleviä runoja:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voisin-loytaa-lappi-aiheisia?langua…
Lisäksi kannattaa selata Kirjasammosta Lappiin liittyviä runokokoelmia:
https://www....
Kuten muullekin inhimilliselle toiminnalle, myös sodalle on luotu oikeussäännöt, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Näistä tärkeimmät ovat neljä Geneven sopimusta, jotka kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet eli ottaneet osaksi omaa lainsäädäntöään.
Sodan säännöt suojelevat erityisesti siviilejä, haavoittuneita ja vangittuja. Taistelijoiden keskinäisestä väkivallasta ei rangaista, koska säännöt on laadittu tilanteisiin, jossa sodan osapuolet käyttävät tappavaa voimaa toisiaan vastaan. Niitä sovelletaan vain aseellisissa selkkauksissa, kun konflikti on jo alkanut.
Geneven sopimusten lisäksi on olemassa myös esimerkiksi tiettyjen aseiden käyttöä kieltäviä sopimuksia.
Lisätietoa asiasta löytyy Punaisen ristin sivuilta: https...
E-kirjaston käyttö tietokoneen selaimen kautta on yksi palvelun kysytyimpiä ominaisuuksia. Asia on kehitteillä, ja alustavasti selainkäytön tietokoneilla on luvattu olevan käytettävissä vuoden 2026 puolella. Kehittämisessä kuluu kuitenkin aikansa. Palautetta tästä asiasta tai muita kehittämistoiveita voi antaa E-kirjaston sovelluksen palautelomakkeen kautta.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet
Sinikka Salokorven joulu- ja joulupukkiaiheinen tietokirja Joulupukin tarina (Otava, 1996) sisältää hänen suomennoksensa Mooren runosta kokonaisuudessaan. Sitä käsitellään kirjan luvussa Maailman kuuluisin joulusatu; aluksi Salokorpi tekee selkoa sen taustasta, lopuksi seuraa itse runo. "Amerikkalaisten rakkain joulusatu on professori Clement Clarke Mooren kirjoittama jouluruno Pyhän Nikolauksen vierailusta hänen kotonaan. Amerikkalaiset tuntevat sadun sen ensisäkeen nimellä T'was the night before Christmas, On ilta ennen joulua."
Maarit Kaimion suomentamana Mooren runo löytyy Helena Vuorenjuuren Perheen joulukirjasta (Otava, 1968; 3. täysin uudistettu painos 1981 nimellä Hyvää joulua : perheen joulukirja) nimellä Jouluaattoiltana....
Hei!
Tiedustelin asiaa Väylävirastosta ja kysymykseen vastattiin näin:
Niitä kutsutaan taustalevyiksi. Aikaisemmin niitä oli paljon, kun opastimien valoteho oli heikompi ja niillä varmistettiin se, että myös voimakkaassa vastavalossa opastimen näyttämä väri (varsinkin punainen) kuitenkin näkyi.
Nykyisin, kun kaikki uudet liikennevalo-opastimet toteutetaan LED-tekniikalla, taustalevyjä ei enää tarvita, kun niiden valoteho riittää kaikissa tilanteissa.
Fugu ei ole yksittäinen pallokalalaji, vaan se on pallokala japaniksi. Pallokalalajeja on yli 120, joista melkein kaikki ovat myrkyllisiä niiden sisältämän tetrodotoksiinin takia. Osalla lajeista on pinnassaan piikit, jotka tulevat näkyviin niiden pullistuessa.Lähteet ja lisätietoaNational Geographic: Pufferfish https://www.nationalgeographic.com/animals/fish/facts/pufferfishWikipedia: Tetraondontidae https://en.wikipedia.org/wiki/TetraodontidaeWikipedia: fugu https://en.wikipedia.org/wiki/FugubyFood blog: Fugu 101: The Deadly-But-Delicious Japanese Puffer Fish https://www.byfood.com/blog/japan-fugu-puffer-fish-p-703
Suomalainen Riffi-lehti on tätä varten. Sen kotisivulta löytyy erinomaisia linkkejä (www.riffi.com > linkkisivu > tietoa, teoriaa ja vinkkejä). Riffi tulee useisiin Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoihin.
Metrojen historiasta ei kovin paljon löydy kirjoja, mutta kannattaa tutkia hyviä tietosanakirjoja. Esim. Spectrumista löytyi ihan hyvä artikkeli aiheestasi.
Yksi teos on kuitenkin Hevosomnibusseista metroon: vuosisata Helsingin joukkoliikennettä. Tekijänä Herranen, Timo. Kirjaa on saatavilla monessa yliopiston kirjastossa, myös Helsingissä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy
John Gloverin kirja London`s underground, mutta se on englanninkielinen.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi paljon artikkeleita metroista, mutta ne näyttivät enimmäkseen käsittelevän Helsingin metron vaiheita. Aleksia voi käyttää kirjastossa ja henkilökunta opastaa sen käytössä.
Erilaisissa historian yleisteoksissa tai liikenteen historiaa käsittelevissä...
