Orange planet sarjakuvan osat 3 ja 4 on tilattu HelMet-kirjastoon, mutta ne eivät vielä ole saapuneet kirjastoihin. Seuraa tilannetta www.helmet.fi -sivulta
Ko. teosta ei ole Hämeenlinnan kirjastoissa, mutta joissakin muissa yleisissä kirjastoissa sitä on saatavilla. Kaukolainatilauksen voi tehdä kaukolainatilauslomakkeella, joka löytyy kirjaston etusivun alalaidasta otsikon Palaute ja lomakkeet alta. Kaukolainatilauslomakkeen täyttämällä ja lähettämällä tilaus menee suoraan kaukopalvelua hoitavalle kirjastonhoitajalle. Kaukopalvelun hinta on 6 €.
Teiniagentti Luna –sarjaa on suomennettu 5 osaa Egmontin kustantamana. Amerikassa sarjaa (Amazing agent Luna) on ilmestynyt 7 osaa ja osa 8 on suunniteltu ilmestyväksi 2012 ja osa 9 2013, mutta suomeksi niitä ei ilmeisesti saada. Kirjastoista siis löytyy 5 ensimmäistä osaa.
Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kerrottiin, että pelastusviranomaiset eivät kiellä parvekkeiden lasituksia. Senioritalojen suunnittelijat tai rakennuttajat määrittelevät talojen rakenteet, ja mahdollinen kielto voi liittyä rakennussuunnitteluun.
Saatavuus kirjastoista näyttää todella huonolta, ainakaan Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/)tai yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan (http://finna.fi ei löytynyt yhtään viitettä kysymäsi kirjailijan teoksiin.
Suomalaisten kirjakauppojen tietokannoissakaan ei löydy hänen kirjojaan englanniksi tai saksaksi, mutta Amazonilta sentään näyttää löytyvän mainitsemasi saksankielinen käännös.
Voit silti tiedustella kirjaa omasta kirjastostasi. Kaukolaina ulkomailta saattaisi olla mahdollinen, tai sitten voit tehdä kirjasta hankintapyynnön. Mikäli olet Turun kaupunginkirjaston tai jonkin muun Vaski-kirjaston asiakas, linkit sekä kaukolaina- että hankintapyyntöön löytyvät myös verkosta osoitteista https://www....
Hei,
INFORMAATIOALAN AKATEEMISET RY (INA) on tieteellisen tiedonvälityksen ja kirjasto- ja tiedonhallinta-alan tehtävissä työskentelevien informaatikoiden, kirjastonhoitajien ja muiden tiedonhallinnan asiantuntijoiden ammattiyhdistys. INA toimii yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja muissa tieteellisissä kirjastoissa työskentelevän akateemisen kirjastohenkilöstön edunvalvojana.
INA on akavalaisen Tieteentekijöiden liiton suurimpia jäsenjärjestöjä.
http://www.informaatioalanakateemiset.fi/tietoa-inasta/
Olen penkonut kaikki mahdolliset nettilähteet löytämättä selkeää tietoa siitä, että levystä olisi julkaistu versio "laajemmalla tekstiliitteellä", vaikka kahden CD:n laitos tunnetaan (toisella levyllä musiikki ilman lauluosuuksia, Nuclear Blast Records sekä Potoska Publishing, molemmat p2014). Nämä löytyvät niin Piki- kuin HelMet-kokoelmastakin, eikä kummankaan luettelointitiedoissa viitata "tavallista" tekstiliitettä merkittävämpään osioon.
Mutta jos joku kollega tällaisen extended-version löytää, niin kertokoon sen tähän jatkoksi ja asiakkaan iloksi :)
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tapahtumia voi hakea kirjastojen yhteiseltä Helmet -sivustolta (www.helmet.fi ), kohdasta Tapahtumat.
Sivun oikeassa reunassa on Tapahtumahaku, jonka tyhjään hakukenttään voi, runokylpylöitä hakiessa, kirjoittaa erikseen runokylpylä, taaperotuokio tai lorutuokio, niin saa tiedot vauvojen runokylpylätoiminnasta pääkaupunkiseudulla.
Tekemämme haun perusteella tilaisuuksia on seuraavasti:
- Etelä-Haagan kirjasto/Vauvojen lorutuokio 27.11. klo 10-10.30, (Isonnevantie 16b, 00320 Helsinki)
- Itäkeskuksen kirjasto / Runokylpylä 24.11.2015 klo 10:00 - 10:45, (Turunlinnantie 1, Kulttuurikeskus Stoa, 00900 Helsinki )
- Roihuvuoren kirjasto / Vauvahelistin 10.12.2015 klo 10:00 - 11:00, (Roihuvuorentie 2, 00820...
Vanhat Kauppalehdet ovat mikrofilmimuodossa luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvan on mahdollista saada mikrofilmejä kaukolainaan oman lähikirjastonsa kautta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695618__Skauppalehti__P0%…
Tauno Rautapalolta on julkaistu nämä kirjat:
- Kullankaivajat : kertomuksia Lemmenjoen kultamailta (1957)
- Karhunnahka : merkillinen tarina pohjoisesta (1958)
- Pena kertoo stoorin : nuorisonromaani (1963)
- Kujanjuoksu. (1967)
- Sami ja tonnin keikka (1975)
T. Rautapalo-Rapp nimellä häneltä on julkaistu nämä:
- Tapaus NB : salapoliisiromaani (1939)
- "Ohoi, nosta isopurje" : erään lokikirjan sivuja (1944)
- Aarteenetsijät : seikkailuja Atlantin valtamerellä (1945)
- Ihmisiä : episodeja inhimillisestä elämästä kolmena puolipäivänä (1945)
- Intiaaniopas : seikkailuja Etelä-Amerikan sydämessä (1945)
- Finn Jousimies : kertomus viikinkiajalta (1946)
- Kehäkuningas (1946)
- Meren ritarit : kolmen toveruksen seikkailuja (1946)
- Villissä...
Tämäpä oli hauska idea, jollaiseen en ole koskaan aikaisemmin näissä yhteyksissä törmännyt :)
Laillisesti hankittujen teoskappaleiden osista valmistetuissa pinsseissä ei ole mitään tekijänoikeudellista ongelmaa. Kun teoskappale on hankittu, tekijällä ei ole siihen enää oikeuksia, vaan ostaja saa kyseiselle kappaleelle tehdä ihan mitä haluaa, esimerkiksi kiinnittää teoksesta leikattuja kuvia pinsseihin ja levittää niitä.
Valokopiot samoista kuvista olisivat luvanvaraisia. Pinssien myymisessä oltaisiin myös tekijänoikeudellisesti ehkä hitusen harmaalla alueella, vaikka en itse varsinaista estettä lakitekstistä löydä. Onhan esimerkiksi täysin luvallista myydä ostettu ja luettu kirja divariin. Pinssien maksuton levittäminen ei ainakaan mitään...
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty...
Kirjastojen verkkokirjastoista voi hakea teoksia suomenruotsalaisesta kansanmusiikista tai kyseistä musiikkia hakusanoilla "suomenruotsalaiset", "kansanmusiikki" ja valita aineistolajiksi esim. "teksti" tai "cd". Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy näillä hakusanoilla esimerkiksi Finlands svenska folkinstitutin julkaisuja eri aiheista. Teoksessa Paimensoittimista kisällilauluun (1976) käsitellään myös hieman suomenruotsalaista kansanmusiikkia Ann-Mari Häggmanin artikkelissa Ruotsalaisseutujen pelimannit ja soittimet.
Suomenruotsalaista kansanmusiikkia cd-muodossa löytyy esimerkiksi Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sarjasta Finlandssvensk Folkumusic (tai Finlandssvensk folkmusik). Artisteista ja pelimanniyhtyeistä mainittakoon...
Voit ehdottaa muutoksia yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään (YKL) lähettämällä palautetta Verkko-YKL-sivuston kautta. Yksittäiset kirjastot eivät valitettavasti voi tehdä muutoksia YKL-luokitukseen, vaan muutosehdotukset tulee aina suunnata YKL:n ylläpitäjille. Löydät palautelomakkeen täältä: http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/palaute/.
Kaikki luokittelujärjestelmät ovat aina omaan aikaansa sidottuja yrityksiä järjestää todellisuutta ja tietoa. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä kaikkien maailman kirjastojen jakamaa ja yleisesti hyväksyttyä tiedon luokittelutapaa. Sanoisin, että tässä on kysymys hyvin perustavanlaatuisesta tiedonfilosofisesta ongelmasta. Esimerkiksi yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä perustuu Melvil Deweyn 1870-...
Eri kirjastoilla on tässä vähän erilaisia käytäntöjä ja myös maksuja. Useimmat kuitenkin perivät jonkinlaisen korvauksen uudesta kortista, joka ei ole ensimmäinen kortti ko. kirjastossa.
Kuortaneen kirjaston internet-sivuilla kirjaston säännöissä sanotaan, että uusi kortti kadonneen tilalle maksaa 20 mk.
Vaikka päättäisit olla hankkimatta uutta kirjastokorttia, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää laittamaan lainauksen esto siltä varalta, että joku muu sattuisi löytämään kadonneen korttisi ja yrittäisi lainata sinun nimissäsi, jolloin lainaajan vastuu on sinun siihen asti, kun olet ilmoittanut katoamisesta.
Edit Reinilän (myöhemmin Reinilä-Hellman), Sofie Caloniuksen ja Valma Krankin (myöhemmin Krank-Heikinheimo) Kotiruoka : keittokirja kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1908, julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1909 nimellä Kokbok för hem och skola. 30-luvulle tultaessa ruotsinkielisestä laitoksesta oli julkaistu 6 painosta (7. painos ilmestyi vuonna 1935). Kaikkiaan Reinilä-Hellmanin ja kumppanien alkuperäiseen teokseen perustuvasta Kokbokista otettiin 11 painosta, joista viimeinen ilmestyi 1952. Vuonna 1960 julkaistu 12. painos oli toteutettu kokonaan uusin tekijävoimin.
Alkuperäistä Kokbok för hem och skola -kirjaa on saatavilla kaukolainaksi esimerkiksi ...
Hei,
Muistan itsekin tuon sarjan (tosin nimi oli jo unohtunut). Suomessa keksittiin sarjalle nimi " Perhe on pimahtanut" (alun perin Perhe on pahin -sarja (All in the family) innoittamana. Samalla sapluunalla keksittiin Michael J. Foxin tähdittämälle sarjalle Family ties nimi "Perhe on paras"). Onneksi tämä nimeämiskäytäntö on jäänyt lopullisesti pois.
Satelliitteja on niin paljon, että näillä tiedoilla on mahdotonta sanoa, mikä niistä on ollut kyseessä. Internetistä löytyy monia eri palveluja, joiden avulla satelliittien kulkua voi seurata. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivuilta löytyy artikkeli aiheesta: https://www.ursa.fi/avaruustekniikka/satelliitit/ohjelmistot-ja-palvelu….
Esimerkiksi Heavens Above -sivuston avulla voi hakea tietoja tietyssä paikassa tiettyyn aikaan näkyvistä tai näkyneistä satelliiteista. Tässä lista Espoon tienoolla 27.8.2020 näkyneistä satelliiteista: https://www.heavens-above.com/AllSats.aspx?lat=60.2204&lng=24.6458&loc=…. Satelliitin nimeä klikkaamalla saa tarkempia tietoja siitä ja sen radasta niin tähti- kuin maailmankartallakin.
Tarjolla on...
Kyseessä on Poikien seikkailukirjasto, jota julkaistiin wikipedian (https://fi.scoutwiki.org) mukaan vuosina 1925-1960. Julkaisija oli Otava. https://fi.scoutwiki.org/Poikien_Seikkailukirjasto
Sarjaan voi tutustua esim Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi/) kautta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/poikien%20seikkailukirjasto
Kirjoista on tarkat tiedot ja usein tiivistelmätkin myös Lastenkirjainstituutin (https://lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01001&PROFILESET=SNK2&MAX=50&DEPARTMENT=0&LOCATIONID=10%2C1%2C9&FREETEXT=poikien+seikkailukirjasto&Hae=Hae&MULTISRC=4&MULTITEXT=&MULTISRC=5&MULTITEXT=&...