Rikhardinkadun kirjastossa säilytetään seitsemän edellisen vuoden vuosikerrat Voi hyvin -lehdestä, joten sieltä näin vanhaa numeroa ei löydy. Pasilan kirjastossa säilytetään vanhemmatkin numerot vuodesta 1986 alkaen. Teidän kannattaa siis käydä Pasilan kirjaston lehtiosastolla, jossa voitte kopioida etsimänne artikkelin.
Alla olevasta linkistä voitte tarkistaa Pasilan kirjaston yhteystiedot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Kirjailija Ivanov, Andrei on julkaissut vuonna 2014 ainakin teoksen
Kharbinskie motylki (Kustantaja AST, 2014), kieli: venäjä, ISBN: 978-5-17-084051-9.
Lähde: Kirjastot.fi Frank-monihaku
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirjaan voi tehdä kaukolainatilauksen ottamalla yhteyttä Jyväskylän kirjaston kaukopalveluun sähköpostitse kaukopalvelu@jkl.fi, puhelimitse (014) 2664131 tai verkkokirjaston kautta
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Jos tilauksen haluaa tehdä Jyväskylän yliopiston kirjastoon, pitää kaukolainapyyntö tehdä siellä.
Nettikirjakaupasta voi myös tiedustella kirjaa ostettavaksi itselle.
http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss/183-9520442-6396523?url=search-a…
Mikä on P. I. Filimonovin uusin kirja venäjän kielellä?...
Tässä pari kollegoiden ehdotusta, laulu ja runo:
- Tapio Rautavaara - Lentäjän valssi:
https://www.youtube.com/watch?v=CyiLozpbmZc
- Up, up and away:
http://www.azlyrics.com/lyrics/dionnewarwick/upupandaway.html
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyi pilviin liittyviä runoja:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pilvet%20runot
Toivottavasti näistä löytyy ystävällesi sopivia.
Vuonna 1874, jolloin Karjalatar alkoi ilmestyä, Suomessa oli 12 ruotsin- ja 11 suomenkielistä sanomalehteä.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 1, Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905. Kustannuskiila, 1988
Meillä on tulossa kirjastojen tietojärjestelmän vaihto huhtikuussa ja kaikki Kymenlaakson yleiset kirjastot ovat kiinni 4.4.- 17.4 välisen ajan.Joten olemme antaneet kirjoille poikkeuksellisen pitkän laina-ajan. Voimme kuitenkin yrittää kaukolainata teoksen teille.
Hervannan, Lielahden, Sampolan, Kaukajärven ja Messukylän kirjastoissa voi tallentaa VHS-kasetilla olevaa materiaalia digitaaliseen muotoon DVD-levylle.
VHS- ja VHS-C-videonauhat voi digitoida ja tallentaa DVD-levyille VHS/DVD-digitointilaitteella. Digitointi kestää tallenteen pituuden verran, eli esimerkiksi kahden tunnin videonauhan digitointiin kuluu kaksi tuntia. Asiakas voi ottaa mukaan oman DVD-levyn tai ostaa sen kirjastosta (hinta 2 €).
Digitointiin annetaan alkuopastus, ja laitteille on tehty selkeät käyttöohjeet.
Hervannan, Lielahden, Sampolan kirjastoissa on mahdollista digitoida muita videoformaatteja kytkemällä videokamera tai -nauhuri digitointilaitteeseen. Sekä kaapelit että kamera/nauhuri tulee olla asiakkaalla itsellään...
Jos et tarvitse kovin syvällistä tietoa aiheesta, löydät aika paljon perustietoa selkeässä muodossa Ron Whiten kirjasta Tietokone - miten se toimii; kirjaa on monissa kirjastoissa myös englanninkielisenä: How computers work.
Perusteellisempaa tietoa on esim. PC-mikron laitekirjassa. Verkosta löytyy mm. Vuokko Vanhalan laatima kurssimateriaali, jossa on luku syöttölaitteista: http://myy.helia.fi/~vanvu/laitteisto/syottol.html. TechWebin yksi palvelu on TechEncyclopedia, josta löydät englanninkielisiä määritelmiä atk-alan termeille; osoite on http://www.techweb.com/encyclopedia/.
Kirjastokorttihakemusta ei voi tehdä Internetin kautta. Kortin saamiseksi sinun on mentävä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoon (esim. Vantaan), todistettava henkilöllisyytesi valokuvalla varustetulla henkilöllisyystodistuksella ja ilmoitettava osoitetietosi. Alle 15-vuotias henkilö saa lainausoikeuden täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
Vantaan kaupunginkirjasto myöntää kortin pääkaupunkiseudulla asuville, opiskeleville tai työskenteleville henkilöille.
Tietoa Vantaan kaupunginkirjastosta (Korttiasia kohdassa Yleistietoa-Käyttösäännöt).
http://www.vantaa.fi/kirjasto/vantaal.htm
Tietoa Helsingin kaupunginkirjastosta (Kirjastopalveluiden opas).
http://www.lib.hel.fi/virkku/
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvät erantokartta ja erantohila excelinä, https://ilmatieteenlaitos.fi/eranto-suomessa. Voisi ainakin ajatella, että asia on niin kuin ehdotat, mutta tämä on erikoistietoa, johon tarvitaan syvällisempää asiantuntemusta, jotta siihen osaa vastata. Ehdotan, että otat yhteyttä Ilmatieteen laitokseen, https://ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Kirs on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tälle nimelle ei löytynyt selvitystä sukunimioppaista tai muistakaan kirjaston käytössä olevista lähteistä. Sukunimi Kirsilä pohjautuu evijärveläiseen talonnimeen, joka on suomeen mukautunut muoto ruotsalaisesta nimestä Girs tai Giers. Kirsilä-nimisen torpan nimeä on selitetty myös sanalla kirsi, joka tarkoittaa routaa. Kirsi-sukunimellä on yhteys ruotsinkieliseen sanaan kirsebär. Sukunimi Girs on annettu paikoin ruotusotamiehille lisänimeksi, ja se ilmeisesti tulee ruotsin kielen sanasta gärs, joka tarkoittaa kiiskeä. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa neulasinen, eli se ei liene oikea muoto, vaikka sitä käytetäänkin. Sinineulasinen-muodossa on ehkä otettu mallia punakukkainen-tyyppisistä adjektiiveista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Paras asiantuntemus on Kotimaisten kielten keskuksessa. Alla linkki heidän Kielineuvonnan puhelin -sivulleen:
https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonnan_puhelin
Essi Outinen on tehnyt Helsingin yliopistoon pro gradu-tutkielman "Muinaissuomalaiset henkilönnimet nykykäytössä. Käyttö, assosiaatiot ja asenteet" (2018), jossa on tutkittu mm. nimeä Paju.
Outisen mukaan Paju on muinaissuomalainen luontoaiheinen henkilönnimi. Se herättää mielleyhtymiä pajupuusta ja pajupuun ominaisuuksista, esimerkiksi pajupuun sitkeydestä ja taipuusuudesta. Nykyisin nimeen voi liittyä mielikuvia kokonaisesta elämäntavasta ja ajatusmaailmasta, jota nimenkantajien ajatellaan edustavan. Henkilömielikuvissa Paju mielletään usein nuoreksi aikuiseksi tai lapseksi.
Outinen kirjoittaa: " Etunimi Paju ei esiinny tutkimissani kirkonkirjoissa kertaakaan. Myöskään Väestönrekisterikeskuksen tiedoissa ei ole...
Tiedotusvälineissä kerrottiin joitakin vuosia sitten, että Juhani Aataminpojasta on suunnitteilla Kari Hietalahden käsikirjoittama elokuva, jonka Peter Franzén ohjaa. Elokuvan nimeksi oli tarkoitus tulla Kerpeikkari.
Elokuva on saanut Suomen elokuvasäätiön tukirahaa, mutta elokuvan tuotannon edistymisestä tai valmistumisesta ei ole tietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002928022.html
https://ses.fi/tukipaatos/kerpeikkari-2/
Hei,
Muistan itsekin tuon sarjan (tosin nimi oli jo unohtunut). Suomessa keksittiin sarjalle nimi " Perhe on pimahtanut" (alun perin Perhe on pahin -sarja (All in the family) innoittamana. Samalla sapluunalla keksittiin Michael J. Foxin tähdittämälle sarjalle Family ties nimi "Perhe on paras"). Onneksi tämä nimeämiskäytäntö on jäänyt lopullisesti pois.
Elokuvia on kielletty laissa olevin perustein.
Laki elokuvien tarkastuksesta vuodelta 1965 listasi kiellon perusteiksi:
Elokuvaa, joka on sisällykseltään ilmeisesti lain tai hyvien tapojen vastainen, älköön hyväksyttäkö esitettäväksi.
Jos elokuva, ottaen huomioon miten sen tapahtumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne on esitetty, on epäsiveellinen tai raaistava taikka on omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti, älköön elokuvaa myöskään hyväksyttäkö esitettäväksi.
Elokuvaa älköön niin ikään hyväksyttäkö esitettäväksi, milloin sen esittäminen saattaa vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin.
Laki...
Asiakastyytyväisyysjohtamisesta löytyy varsinaisesti vain Timo Ropen ja Jouni Pölläsen kirja Asiakastyytyväisyysjohtaminen. Aihetta sivuavia kirjoja voi etsiä myös esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ asiasanoiksi asiakkaat johtaminen.
Tietoa koulukirjastoista voit hakea monellakin tavalla:
* Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kannattaa kokeilla hakua asiasanalla "koulukirjastot" tahi yhdistämällä sanat "koulu" ja "kirjastot". Tällä haulla saat parikymmentä viitettä. Kannattaa tutkia myös yleisemmin suomalaisiin kirjastohistoriaan liittyviä kirjoja, koulukirjastojen ja yleisten kirjastojen polut ovat kohdanneet useinkin.
* Kotimaisten lehtien artikkelitietokannasta Aleksista asiasanalla " koulukirjasto" kokeilemalla löytyy 57 viitettä. Aleksia voit käyttää Oulussa kaikissa kaupunginkirjaston toimipisteissä.
* Kansallisbibliografia Fennica antaa samalla haulla lähes 60 teosta.
* kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta ARTO ja tieteellisten kirjastojen...
Seuraavista yhteisöistä saat tietoa ravitsemus- ja matkailualasta.
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto http://www.shr.fi/
Matkailualan edistämiskeskus MEK http://www.mek.fi
Voit selailla Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä materiaalia kehitysopista ja
evoluutiosta (luokka 56.41). Aiheesta löytyi hyllystä esim. Laihonen, Pasi: "Evoluutio"
ja Reader, John: "Alkumerestä maalle", jotka ovat meillä luokassa 56.4. Eri biologian
oppikirjasarjoista, jotka ovat luokassa 56.07 saat perustiedot.
Internetistä löydät lisätietoa esim. Kirjastot.fi-etusivuilta Linkkikirjastosta luokasta 5
Luonnontieteet: Biologia, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ja
Makupaloista,
http://www.makupalat.fi/ .
Turkisten ompelemisesta löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanalla "turkistyöt". Esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy kaksi teosta :
Tikkanen, Kaisa : Turkistietouden perusteet , 1989
Granberg, Ingrid : Skinn och läder : tradition, beredning, sömnad, 1984
Yhteistietokannasta Linda löytyy lisäksi:
Serter, Sam : A handbook of fur craftsmanship, 1985
Kirjaa on joissakin yliopistojen kirjastoissa ja myös Varastokirjastossa, josta sitä voi kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Mainittujen teosten lisäksi löytyy turkistöistä kirjasarjasta Isotaito : Otavan suuri taitosanakirja, Osa 7 (1980), ss. 165-175. Myös Seepra-sarjan kirjasessa Silventoinen, Ritva : Turkikset (1975) on...
