Lohjan kaupunginkirjastosta löytyy monenlaisia kirjoja jalokivistä, mutta ei videota eikä DVD:tä. Lukki-kirjaston alueelta on Nummi-Pusulasta saatavana Eyewitness-sarjaan kuuluva video Kivet ja mineraalit. Sen kesto on n. 30 minuuttia, mutta tarkempaa tietoa sisällöstä ei ole. Jos haluat varata tämän videon, ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme sinulle ns. seutuvarauksen. Seutukuljetus tulee torstaisin ja maksaa asiakkaalle ilmoitusmaksun eli yhden euron.
Porvoon kirjastosta löytyy tunnin mittainen, ruotsinkielinen video Praktfulla stenar, jonka voit halutessasi kaukolainata kirjaston kautta. Kaukolainamaksumme on viisi euroa.
Varataksesi aineistoa tarvitset kirjastokortin lisäksi tunnusluvun (se on se sama nelinumeroinen tunnusluku jota tarvitaan lainausautomaatteja käytettäessä).
Hae haluamasi teoksen tiedot http://helmet.fi/ -palvelusta. Klikkaa teoksen nimeä nähdäksesi saatavuustiedot. Saatavuusnäytön vasemmassa yläkulmassa on Varaa painike. Sitä klikkaamalla pääset tekemään varausta. Noutopaikaksi voit valita oman kotikirjastosi.
Kun varattu aineisto on saapunut noutokirjastoon, saat siitä ilmoituksen.
Jos kortillasi ei ole tunnuslukua tai olet sen unohtanut, voit tehdä varauksen myös puhelimitse (kirjastokortinnumero kysytään).
Uuden tunnusluvun saat käymällä kirjastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Hain pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta mitä erilaisimmilla hakusanoilla, mutta South Pacific : Etelämeren ulapoilla oli kaikista luontodokumenteista lähinnä etsimääsi, siinä on kyllä ainoastaan 2 DVD-levyä ja se on vuodelta 2009: http://www.helmet.fi/record=b1982032~S9*fin
Teoksen Evoluutio Nyt! mukaan epigeneettisellä periytymisellä tarkoitetaan periytyviä geenitoiminnan säätelyn muotoja (Kirja-Aurora 2008, s. 45). Myös Wikipediassa on aiheesta kattava artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Epigeneettinen_periytyminen
HelMet-kirjastoissa ei ole aiheesta kirjoja, mutta dvd nimeltään The living matrix : a film on the new science of healing löytyy. Myös muissa perinnöllisyyttä käsittelevissä teoksissa voi olla jotain epigeneettisestä periytymisestä.
Hei,
Tähän on jo kerran vastattu, mutta tässä lisätietoa.
Eduskunnan kirjastosta löytyvää aineistoa voi etsiä verkkosivuiltamme www.eduskunta.fi/kirjasto löytyvästä Selma-kokoelmatietokannasta. Hakusanaksi voi kirjoittaa Selmaan esimerkiksi huoltoasem? – tällä haulla löytyy neljä lähdettä.
Jos sinulla on mielessä joku tietty laki tai asetus, jonka muutoksista ja voimaantulosta haluat tietoa, kehottaisin käyttämään Finlexin säädösmuutosten hakemistoa: http://www.finlex.fi. Sen ja muiden oikeudellisen tiedon tiedonlähteisiin löytyy verkkosivuiltamme opas: http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/oikeudellinentieto/koulut….
Jos osaat kertoa tarkemmin etsimästäsi asiakirjasta, voimme auttaa sen etsimisessä.
Valitettavasti näin vähillä tiedoilla kun ollaan liikkeellä - pelkällä fraasilla muualta kuin sanojen alusta -, vain hyvä onni auttaa eli se, että joku tunnistaa muistinvaraisesti tuon fraasin ja pystyy yhdistämään sen tunnistettavaan lauluun. Mikään normaali haku ei tuonut tähän valaistusta, Googlekaan ei anna yhtään osumaa, kuten ei myöskään kansallisdiskografia Viola, Fono-tietokanta tai suomalaisten elokuvien Elonet-tietokanta.
Jos laulun nimi sattuisi olemaan "Paratiisisottiisi", se olisi kyllä osunut hakuihin, mutta nimihän voi olla ihan mitä muuta tahansa ja tässä tapauksessa luultavasti onkin. Nyt ei voi kuin toivoa, että joku tämän kysymyksen ja vastauksen nähdessään onnekkaasti tunnistaa etsityn laulun. Vanha suomifilmi voi...
Vastausta voisi kysyä suoraan esim. Maanmittauslaitokselta.
http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/tiedotus -sivulla
on useita vaihtoehtoja lähettää kysymys.
Yleisesti voi sanoa, että paikannimissä säilyvät vanhat sanamuodot ja että painettujen karttojen Skjåldholmarna-muoto lienee alkuperäinen.
Leimaverolaki 665/1943 löytyy Finlexistä kokotekstinä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1943/19430662
Lain mukaan oikeuden tuomiosta maksettiin leimaveroa 40 mk/sivu ja lisäleima 700 mk. Avioerohan tuli voimaan tuomioistuimen päätöksellä.
Helmet-kirjastoista Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Helsingin Kallio, Kirjasto 10, Pukinmäki ja Pitäjänmäki ovat luopuneet varausmaksuista siirryttyään varausten itsepalvelunoutoon. Muistakin Helsingin kirjastoista maksu poistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Eli mitään maksuja ei jäänyt rästiin.
Mitähän oppilaitosta tässä tarkoitetaan?
Lähinnä kyseessä lienee (nykyinen) Sõjaväe Ühendatud Õppeasutus, joka nykyään sijaitsee Tartossa (Riia 12).
Tallinnassa on Viron itsenäisyydenaikana ollut sotilasoppilaitoksia ainakin seuraavissa osoitteissa:
Tehnika 18: vuosina 1919-1920 ; rakennus alkuaan rautatieläiskoulu
Tondi 51 ja 55: vuosina 1920-1940 ; rakennettu 1910-luvulla Venäjän sotaväen tarpeisiin
Kasetee 61 : vuosina 1992-1998 (Eesti Sisekaitse Akadeemia 1992-1993, Eesti Riigikaitse Akadeemia 1993-1998) ; rakennukset alkuaan neuvostoarmeijan käytössä
https://et.wikipedia.org/wiki/Kaitsev%C3%A4e_%C3%9Chendatud_%C3%95ppeas…
https://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna_Transpordikool
https://et.wikipedia.org/wiki/Tondi_kasarmud
https://et....
Sanelukone näyttää löytyvän sekä Helsingin kaupunginkirjaston esineistä (hakusana Sanelin) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=sanelin että nettivuokrauspalvelu Kuinomasta http://www.kuinoma.fi/ joka toimii Vallilan ja Viikin kirjastojen yhteistyötahona.
Kenties myös kännykän nauhoitusmahdollisuudet voisi tarkistaa.
Mielenkiintoinen kysymys, johon on moraalin piiriin kuuluvien asioiden tapaan mahdotonta vastata lyhyesti tai yksinkertaisesti. On selvää, että jättäytymällä tahallaan suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkojen varaan ihminen rasittaa yhteistä taloutta tuomatta siihen minkäänlaista omaa panosta. Tällaista tahallista rasituksen siirtoa voidaan moraalisinkin perustein arvostella ja moittia.
Toisaalta on totta, että Suomessa on melko korkeat työttömyysluvut, eivätkä kaikki työhaluiset saa ainakaan sellaista työtä, jota haluaisivat (tässä lienee turhaa pohtia sitä, täytyisikö ihmisen ottaa vastaan mitä tahansa työtä). Ainakin teoriassa vapaaehtoisesti työmarkkinoilta pois jättäytyvä keventää työllistämispyrkimyksiä, jotka myös automaation...
Englanniksi Al Bundy -hahmon ammatti on women's shoe salesman eli hän työskentelee myyjänä naisten kenkäkaupassa. Hänen esimiehensä on Gary.
Kauppias-sanalla on kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä:
1) kauppaa ammatikseen harjoittava henkilö
2) kaupustelija, kaupittelija, kauppaaja.
Ykkösvaihtoehdossa kauppias voidaan tulkita yrittäjäksi eli hän on taloudellisesti vastuussa liiketoiminnasta kun taas myyjä on yrittäjän työntekijä ja alainen. Mutta kakkosmerkityksen huomioon ottaen myös termi kenkäkauppias kelpaa luonnehtimaan Bundya.
Bolívarin patsas sijaitsee yliopiston tiloissa osoitteessa Unioninkatu 38.
Lähde:
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen
Unioninkatu 38 tunnetaan nykyisin nimellä Topelia
https://kartta.helsinginseutu.fi/
Nykyisen Siltasaarenkadun suoralle jatkolle Hakaniemen torilta Kallion kirkolle oli vuonna 1901 vahvistettu nimeksi Tavastgatan ja sen suomenkieliseksi vastineeksi vuonna 1909 Hämeenkatu. Vuonna 1928 nimi Hämeenkatu poistettiin ja Siltasaarenkatu ulotettiin myös tämän katuosuuden nimeksi.
Helsingin kadunimet (1992) https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Smolnan instituutin tyttökoulun toiminta päättyi Venäjän vallankumoukseen. Nykyään rakennuksessa toimii ilmeisesti Pietarin kaupunginhallitus. Ei liene helppoa selvittää, onko oppilaitoksen arkistoa olemassa jossakin Pietarin tai Venäjän arkistoissa. Pietarissa toimii historiallinen instituutti (Saint-Petersburg Institute of History of the Russian Academy of Science), jonka yhteydessä on myös arkisto. Ehkä sieltä osattaisiin neuvoa eteenpäin asiassa. Arkiston sähköpostiosoite on: ins-archive@yandex.ru Instituutin englanninkieliset sivut osoitteessa: http://www.spbiiran.nw.ru/en/page/22
Kirjallisuutta ja artikkeleita Smolnan tyttökoulusta Suomen kirjastoissa:
Morand-Löfving, Elisabeth, Kejserlig uppfostran : ...
Vaikka tällaisesta sanavalinnasta voi tietysti kunnolla käyttäytyvä Espoossa asuva mies loukkaantua, on se myös asiallisesti ottaen täysin totta ja siinä mielessä asiallinen ilmaisu, jos syytetty on Espoossa asuva mies. Suomessa ei ihmisten etnistä taustaa rekisteröidä, mutta asuinpaikka tiedetään suhteellisen tarkasti.
Myös ilmaisu "ulkomaalaistaustainen" voisi loukata suurta joukkoa Espoossa asuvia, moitteettomasti käyttäytyviä miehiä, jotka ovat syntyneet jossain muualla kuin Suomessa. Myös Ruotsissa syntynyt suomalaisten siirtolaisten lapsi on teknisesti ottaen "ulkomaalaistaustainen".
Jos lehden uutisessa korostetaan rikollisen etnistä taustaa, sillä todennäköisesti halutaan vaikuttaa ns. maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun....
Vastaus löytyy teoksesta Koiran etikettiopas: koulutusmenetelmiä ja käyttäytymissääntöjä
(Königswinter : H. F. Ullmann, 2008)
Siellä sanotaan näin:
”Käytännössä ei ole mitään syytä kuljettaa koiraa aina vasemmalla puolella. Tämä käytäntö sai alkunsa metsästäjiltä. Koska he kantoivat asettaan oikealla käsivarrella, koiraa pidettiin turvallisuuden vuoksi vasemmalla puolella. Kouluttajat ovat jatkaneet tätä tapaa pääasiassa siksi, että on käytännöllistä, kun kaikki oppilaat ovat asettuneet samalla tavalla. Tavan takana ei ole mitään sen kummempaa. Käytännössä on aivan sama, kulkeeko koira oikealla vai vasemmalla.” (s. 131-132)