Levy ei ole vielä ilmestynyt virallisesti. Levyä tilataan kyllä kirjaston kokoelmiin kunhan se ilmestyy. Levystä voi käydä kuuntelemassa ennakkomaistiaisia osoitteessa:
http://www.villeleinonen.com/
HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmä kertoo, että kirjaa on tilattu kirjastoihin. Vantaalle kirjaa näyttää jo saapuneen, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin saapuneet kirjat saadaan lainattavaan kuntoon. En valitettavasti pysty sanomaan tarkemmin, milloin kirja on varattavissa, mutta kun osoitteeseen http://www.helmet.fi sitä ilmestyy ensimmäinen kappale, voit jättää kirjasta varauksen. Tulossa se joka tapauksessa on.
Helsinkiin kirjaa on tulossa myös, mutta tilaus on lähtenyt vasta 8.11.2010, joten kirjojen saapumisessa varmasti kestää pidempään kuin Vantaalla.
Essee Über Wahrheit und Lüge im außermoralischen Sinne julkaistiin ensimmäisen kerran Nietzschen kootuissa teoksissa:
Nietzsche’s Werke. 2. Abt., Bd. 2, Schriften und Entwürfe 1872 bis 1876 : Die Philosophie im tragischen Zeitalter der Griechen ; Über Wahrheit und Lüge im aussermoralischen Sinne ; Der Philo. - Leipzig : Naumann, 1896.
Nietzsches Werke : Klassiker-Ausgabe. 2. Band, Über Wahrheit und Lüge im aussermoralischen Sinne : Unzeitgemässe Betrachtungen / von Friedrich Nietzsche. - Stuttgart : Kröner, 1921.
Suomeksi essee on julkaistu nimellä Totuudesta ja valheesta moraalin ulkopuolisessa mielessä Anna-Maria Mäntysen ja Henrik Rydenfeltin kääntämänä niin & näin -lehden numerossa 4/2004.
Viime sotien aikana Suomesta siirrettiin sodan jaloista turvaan muihin Pohjoismaihin lähes 80 000 lasta. Sotalapsista, heidän kohtaloistaan ja muistoistaan on sittemmin kirjoitettu paljon.
Sen sijaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet sotalasten saattajat, jotka lähtivät junien ja laivojen mukaan varmistamaan lasten turvallisen perillepääsyn. Joitakin tietoja kuitenkin löytyy.
Esimerkiksi Olli Panhelaisen vuonna 2005 tekemässä Jyväskylän seudun lastensiirtoja käsittelevässä pro gradu-työssä aihetta sivutaan. Valtakunnallisesti sotalapsiasiaa koordinoi Sosiaaliministeriön alainen Lastensiirtokomitea. Edelleen vastuu jakautui paikallistasolla muun muassa erityisten lastensiirtoasiamiesten harteille.
Kyseiset lastensiirtoasiamiehet valitsivat...
Näyttäisi vähän siltä, että Ebsco mainostaa tuossa oikealla puolella kirjastoja, joiden kanssa sillä on sopimus. HelMet-kirjastoilla on käytössä Ebsco Masterfile Elite -tietokanta, jossa on englanninkielisten aikakauslehtien artikkeleita sähköisessä muodossa. Tietokantaa voi käyttää kirjaston asiakastietokoneilla, mutta tarkistin, ettei mainitsemaasi artikkelia valitettavasti löydy tuosta tietokannasta. Se kuulunee siten johonkin Ebscon tarjoamaan tietokantaan, jota HelMet-kirjastot eivät ole hankkineet.
Keräilyrahan arvo riippuu sen kunnosta. Apua arviointiin voi löytyä esimerkiksi seuraavista linkeistä ja teoksista. Sivustolta http://www.juhlaraha.eu/ löytyy ilmainen (kulta)kolikon arviointipalvelu. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuille on kerätty linkkejä, joista saattaa olla hyötyä: http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja . Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy teos Schön, Gerhard: Ecu-katalog: Münzen und medaillen, joka on lainattavissa.
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Kainuun maakuntaliiton julkaisemassa kolmiosaisessa Kainuun historiassa (1985-86) käytetään taivutusmuotoa Kainuuseen, joten tätä voinee pitää käytössä vakiintuneena "oikeana" muotona.
Toistaiseksi Stephen Fryn muistelmateoksista on suomeksi julkaistu vasta kaksi ensimmäistä, Koppava kloppi (2012) ja Fryn aikakirjat (2014). Se, että kolmannen ilmestymisestä on jo aikaa (More fool me julkaistiin Iso-Britanniassa syksyllä 2014), panee epäilemään, ettei aiemmat suomennokset kustantanut Schildts & Söderströms välttämättä ole jatkamassa sarjaa. Ainakaan toistaiseksi ei mahdollisesta More fool me -suomennoksesta ole ennakkotietoja tihkunut.
Kyllä, tavallisen CD-äänikirjan pystyy siirtämään MP3-soittimelle. CD-levyn sisältö täytyy vain muuttaa sähköiseen MP3-muotoon esimerkiksi CD-asemalla varustetulla tietokoneella. Sitten MP3-muotoon muunnetut tiedostot ladataan soittimeen.
Helmet-kirjastoista löytyy useita jääkautta ja jääkauden vaikutuksia käsitteleviä tietokirjoja. Tässä on pari lupaavan näköistä teosta:
Marjatta Koivisto: Jääkaudet, WSOY 2004
Pirkko Ukkonen, Kristiina Mannermaa, Jääkauden jälkeläiset, Museovirasto Helsinki 2017
Tietoa jääkaudesta Suomessa löytyy myös seuraavista kirjoista, mutta ainakin osa niistä tuntuu olevan hiukan teknisiä:
Juha Pekka Lunkka, Maapallon ilmastohistoria: kasvihuoneista jääkausiin, Gaudeamus 2008
Kalle Taipale, Levoton Maapallo, Kirjayhtymä 1996
Kalle Taipale Jouko T. Parviainen, Jokamiehen geologia, Kirjayhtymä 1995
Kalle Taipale, Matti Saarnisto, Tulivuorista jääkausiin: Suomen maankamaran kehitys, WSOY 1991
Aaatto Ratia, Lohkareesta emäkallioon...
Keurulainen on asukkaan lähtöpitäjää ilmaisevasta lisänimestä kehittynyt sukunimi, joka osoittaa, mihin asti Keuruulta on aikoinaan lähdetty uudistiloja raivaamaan.
Sana 'keuru', josta Keuruu juontuu, merkitsee käyrää, kourua.
Lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet (2000)
Lause "Mutta metsän yllä laulaa surulintu." on Astrid Lindgrenin teoksen Mio, poikani Mio kuudennesta luvusta Hän ratsasti hämärän metsän halki.
Lindgren, Astrid: Mio, poikani Mio (WSOY, suom. Kristiina Kivivuori, WSOY, 2011, s. 69)
Kyseessä on Poikien seikkailukirjasto, jota julkaistiin wikipedian (https://fi.scoutwiki.org) mukaan vuosina 1925-1960. Julkaisija oli Otava. https://fi.scoutwiki.org/Poikien_Seikkailukirjasto
Sarjaan voi tutustua esim Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi/) kautta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/poikien%20seikkailukirjasto
Kirjoista on tarkat tiedot ja usein tiivistelmätkin myös Lastenkirjainstituutin (https://lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01001&PROFILESET=SNK2&MAX=50&DEPARTMENT=0&LOCATIONID=10%2C1%2C9&FREETEXT=poikien+seikkailukirjasto&Hae=Hae&MULTISRC=4&MULTITEXT=&MULTISRC=5&MULTITEXT=&...
Hei!
Kirjastoalan koulutusta järjestetään monella eri koulutustasolla. Kirjastot.fi-sivuilta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/ löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella.
Kannattaa myös tutustua Opetushallituksen ylläpitämään Opintopolku-portaaliin https://opintopolku.fi/wp/fi/, josta voi mm. saada tietoa opinnoista ja tutustua valintaperusteisiin. Opintopolku-sivustolta löytyvät myös ajantasaiset tiedot meneillään olevista ja tulevista yhteishauista.
Opetusministeriö julkaisee vuosittain Valintakoekysymyksiä-vihkosen
(kasvatustieteellinen koulutusala). Voit tiedustella niitä paikkakuntasi yleisestä kirjastosta tai työvoimatoimiston opintoneuvonnasta.
Katso ensin pääkaupunkiseudun aineistotietokantaa Plussaa http://www.libplussa.fi Tee siellä asiasanahaku käyttäen seuraavia asiasanoja: maksujenvälitys, maksuliike, maksumenetelmät, laskutus. Voit käyttää haussa myös luokannumeroa: 362 (maksujenvälitys, maksuliike, maksumenetelmät pankkitoiminnassa), 675 (maksumenetelmät kaupassa) tai 674.2 (laskutus). Löydät mm. seuraavan kirjan Halonen, Ulla: Yritys ja pankki, 2000.
Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun tietokannasta (http://www.helia.fi/tiedonhaku.htm) löydät varmasti myös mielenkiintoisia viitteitä käyttämällä em. asiasanoja. Haluamaasi aineistoa voit tiedustella oman lähikirjastosi kautta kaukolainoiksi. Osa aineistosta löytyy varmaan omasta kirjastostasikin.
Paavo Haavikosta löytyy runsaasti tietoa.
Helsingin Kaupunginkirjastossa on mm. "Kansallisgalleria : suuuret suomalaiset" - kirjasarja. Osissa 3, 4 sekä erityisesti osassa 5 ( mm sivut 166 - 173) on monipuolista tietoa. Tarkemmat sijaintitiedot saatte
osoitteesta http://www.helmet.fi .
