Ruokasoodaa (natriumbikarbonaatti, NaHCO3) käytetään nykyään esimerkiksi leivonnassa ja siivouksessa. Leivonnassa sitä käytetään happamia tuotteita, kuten viiliä tai kermaviiliä, sisältävissä leivonnaisissa. Siivouksessa sillä puolestaan voidaan puhdistaa erilaisia pintoja ja poistaa hajuja.
Natriumbikarbonaatin historia ulottuu faaraoiden ajan Egyptiin. Tuolloin käytettiin "natronia". Se on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta. Natronia käytettiin lääketieteessä, ruuanlaitossa, maanviljelyssä, lasinvalmistuksessa ja muumioiden kuivaamiseen. Ruuanlaittopuolella sitä käytettiin muun muassa kalojen...
Häistä ja niiden järjestämisestä on viime aikoina ilmestynyt runsaasti kirjallisuutta. Ohjeita puheen laatimiseen ja pitämiseen löytyy mm. seuraavista teoksista:
Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan (WSOY 1999) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja (Polarlehdet 1996) Voit tiedustella kirjojen saatavuutta omasta lähikirjastostasi tai osoitteesta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2&sesid=1152089685
Hakusanalla 'häät' saat näkyviin kaiken aiheeseen liittyvän materiaalin.
Apua saattaa löytyä myös seuraavista Internetlinkeistä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiva/puheet.php
http://www.haatjajuhlat.fi/tals.php
Suomalaiseen kansankulttuuriin liittyvästä hääperinteestä on kirjoitettu paljonkin teoksia. Varsin perusteellisen kuvan entisaikojen häätavoista antaa esim. Maija-Liisa Heikinmäen kirja "Suomalaiset häätavat" (1981). Muita ovat mm. "Kahden kauppa" (toim. Terttu Kaivola, 1995) ja "Avioliiton historia" (Edvard Westermarck, 1932).
Suoranaista avioelämää koskevaa ohjeistusta löytyy ainakin Irma Savolaisen toimittamasta "Häät"-nimisestä teoksesta vuodelta 2001. Kirjassa siteerataan vanhoja, 1800 - 1900 -lukujen vaihteessa ilmestyneitä oppaita mm. seuraavasti:
- Vaimon on jatkuvasti tarkkailtava miehensä tapoja ja käytöstä, ja annettava kaikki miehen heikkoudet anteeksi.
- Vaimon on tarkkailtava miehensä luonnetta, jotta hän osaa sovittaa oman...
Tove Marika Jansson syntyi 9.8.1914 Helsingissä ja kuoli 27.6.2001 samoin Helsingissä. Hänen isänsä oli helsinkiläinen kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äiti tukholmalainen piirtäjä Signe Hammarsten-Jansson. Myöhemmin Tovelle syntyi vielä kaksi veljeä, Per Olov ja Lars. Perhe asui Toven lapsuuden ja nuoruuden ajan Helsingin Katajanokalla. Tove vietti lapsena paljon aikaa myös Ruotsissa äidinpuoleisten sukulaistensa luona.
Lisää tietoa mm. seuraavista läheteistä:
- Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Jansson
- Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala) 2004
- Jansson, Tove: Kuvanveistäjän tytär, 2002
Verkosta löytyy EU:n virallinen termitietokanta IATE, jossa on luotettavia käännöksiä myös tekniikan alueelta: http://iate.europa.eu/
Myös Sanastokeskus TSK:n termipankki TEPA sisältää tekniikan sanastoa useilla kielillä: http://www.tsk.fi/tepa/
Tekniikan alan saksa-suomi-sanastoja on julkaistu toki kirjoinakin, esimerkiksi Jyrki K. Talvitien Saksa-suomi : Tekniikan ja kaupan sanakirja (viimeisin laitos 1999), saman tekijän monikielinen Tekniikan perussanakirja (1993) sekä Gummeruksen julkaisema Saksa-suomi : Tekniikan ja kaupan sanakirja (1996).
HOLLANTILAISTA KAUNOKIRJALLISUUTTA
- käännetty suomeksi vuoden 1990 jälkeen
RUNOJA:
Duinker, Arjen Ehkä neljä yhtälöä 2012
Kopland, Rutger Muisto jonka unohdit : runoja 2011
Onni on vaarallista : hollankielisen nykyrunon antologia 2002
ROMAANIT
Abdolah, Kader Talo moskeijan vieressä 2011
Accord, Clark Paramaribon kuningatar : Maxi Linderin kronikka 2000
Bakker, Gerbrand Isä muuttaa yläkertaan 2012
Biegel, Anne Unohtaminen sallittu 1996
Dorrestein, Renate Hyvä äitipuoli 2013
Dorrestein, Renate Kivisydän 2000
Dorrestein, Renate Lainaa vain 2011
Dorrestein, Renate Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa 2009
Elsschot, Willem Juusto 2003
Glastra van Loon, Karel Lisan hengitys 2004
Glastra van Loon, Karel Rakkauden...
Mitä ilmeisimmin kyseessä on vanhan patronyymikäytännön elvyttäminen. Patronyymi on henkilön ristimänimen jälkeen lisätty nimi, jossa on alkuosana isän (ja matronyymissä äidin) ristimänimi genetiivimuodossa ja loppuosana poika tai tytär (ruotsinkielisessä ympäristössä -son tai -dotter). Patronyymin tarkoituksena on yksilöidä henkilö tarkemmin kuin pelkän ristimänimen avulla tai ristimänimen ja sukunimen avulla. Nimistöä tutkinut Sirkka Paikkala esittää, että patronyymi ei ole ollut kansanomaisessa käytössä vaan sitä ovat käyttäneet viranomaiset. Henkilönnimiä koskevaa tietoutta on koottu runsaasti Suomen Sukututkimusseuran sivustolle osoitteeseen http://www.genealogia.fi/ . Sivun vasemmassa reunassa olevasta hekemistosta on valittava...
Tässä lienee kyse kansan suusta kummunneesta laulusta "Sotapojat marssivat", joka löytyy ainakin seuraavasta laulukirjasta:
Sun kanssas Liisa pien : Laulumuistoja sotavuosilta
Espoo : Fazer Musiikki, c1994
951-757-313-8 (sid.)
Laulun sanat löytyvät ja sen voi myös kuunnella netissä sivulla http://www.fkhalbe.net/halbelieder/freiwillige/fin1.htm
Sanelma on ilmeisesti Anelma-nimestä syntynyt suomalainen nimi. Anelma on muodostettu anoa-verbistä, ja se on annettu ensimmäisen kerran vuonna 1906. Anelma otettiin almanakkaan v. 1929, Sanelma v. 1973.
Vanhoja ja uusia nimiä löytyy nimikirjoista, esim. yllä lähteenä käytetty Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) tai Kustaa Vilkunan Etunimet (Otava, uusin painos 2005).
Vanhoja etunimiä Internetissä:
Almanakasta poistetut etunimet Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisesta_nimip%C3%A4iv%C3%A4…
Vanhoja nimiä Historismi.net -sivuilla: http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/nimetsivu.html
Suomalaisia muinaisnimiä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet#Tytt.C3.A4rien_nimi.C3...
Ihan varma ei voi olla, koska esim. Vaskissa pokkareilla ja kovakantisilla kirjoilla ei ole aina omia tietueita. Useimmiten kuitenkin on, ja ero saattaa olla ilmoitettu teoksen viitetiedoissa ISBN-numeron yhteydessä lyhenteillä sid. tai nid. Näistä sid. eli sidottu tarkoittaa kovakantista ja nid. eli nidottu pokkaria.
Jotain voi arvella myös kirjan ilmestymisajankohdasta niin, että usein uudet kirjat ilmestyvät ensin kovakantisina ja myöhemmin, vuoden parin kuluttua niistä otetaan uusi painos pokkarina.
Sorja 30.9 (1950-) on ylätyyliin kuuluva asu sanaperheestä sorea "kaunis", sorjalla tarkoitetaan erityisesti solakkaa, sirorakenteista ja viehättävän kaunista, joten se sopii hyvin naisen nimeksi. Lounais-Suomessa sana on vieläkin käytössä merkityksessä "sievä". Sorjan tyyppiset nimet pyrkivät jo varhain almanakkaan, sillä Pietarin lehdessä ehdotettiin 1879 nimeä Sorea. Vuonna 1909 oli Inkerinmaassa ja Pietarin suomalaisessa kalenterissa peräkkäin Siro ja Sorea. Sorja on saanut Pohjanmaalla rinnalleen kutsumanimet Sorija ja Sorjukka.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet 1976
Timo Nurmi määrittelee Gummeruksen suuressa suomen kielen sanakirjassa sanan opiskelija: muodollista opetusta koulunkäyntiä ylemmällä tasolla nauttiva henkilö, esim. fysiikan opiskelija. Näin ollen voinet käyttää titteliä yhteiskuntatieteiden opiskelija. Kaisa Häkkinen määrittelee puolestaan Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa opiskelija -sanan olevan oppitekoinen uudissana, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön v. 1874. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista on vanhimmassa kirjakielessä käytetty nimityksiä oppivainen tai oppiva.
Runo on Turkan kokoelmasta Yö aukeaa kuin vilja (Tammi 1978), ja mainitut virkkeet ovat ko. proosarunon päätösosa. Runo alkaa sanoilla "Jään alla savinen ranta", ja sillä nimellä se löytyy myös kokoelmateoksesta Sirkka Turkka: Runot 1973 - 2004 (Tammi 2005).
Suoliluu (os ilium) sijaitsee lantion alueella ja on osa lonkkaluuta, jonka tehtävä on suojata ja tukea selkärankaa sekä alueen elimiä.
Lähteet:
Anatomian atlas, 1995
Parker, Steve: Ihmiskeho - kuvitettu opas kehon järjestelmiin ja toimintoihin, 2021
Hedelmäpuiden varttamista eli jalontamista käsitellään lähes kaikissa puutarhanhoidon yleisteoksissa ja niihin varmasti olettekin tutustunut, koska olette varttanut omenapuita.
Metsäntutkimuslaitoksen sivuilla http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/treebreeding/slides/dia15.htm olevassa metsänjalostuksen kuvasarjassa sanotaan varttamisesta, että "pluspuiden monistaminen varttamalla on sekä metsänjalostustutkimuksen ja jalostustyön että jalostetun metsänviljelyaineiston tuottamisen perusta".
Yliopistokirjastojen LINNEA- sekä eViikki-tietokannoista löytämäni kirjallisuuden perusteella ainakin männyn, koivun, kuusen ja hevoskastanjan varttamista on harjoitettu ja tutkittu. Seuraavassa luettelossa on tutkimukseen liittyviä raportteja ja...
Hyvä lähdeteos nimien alkuperän selvittämiseen on esim. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Heini-nimestä siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Nimi on ollut Suomen almanakassa 28.11. v:sta 1950. Se voi olla lyhentymä almanakkaan v.1864 ehdotetusta Heinikistä, jolloin sitä voidaan pitää luontoaiheisena (= heinä), mutta myös rinnakkaismuoto miehennimelle Heino.
Juhani-nimestä kerrotaan:
Rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhana, Juho, Jukka eli suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Lisää tietoja nimistä löytyy mm. kirjasta "Kutsu vaikka kukkaseksi : nimitiedon vuosikirja".
Jane Austenin kirjan Ylpeys ja ennakkoluulo "jatko-osa" on Emma Tennantin Epäsäätyinen avioliitto, WSOY 1997 (alkuteokset Pemberley ja An unqual marriage). Kirjaa on kirjastoissa, pääkaupunkiseudun kirjastojen saatavuustiedot näet osoitteessa http://www.libplussa.fi
Mia ja Miia ovat alkuaan nimien Mirja ja Mirjam, paikoin myös Vilhelmiinan ja Marian kutsumamuotoja. Mirja on Mirjamin kansanomainen muunnos ja Mirjam taas on Maria-nimen hepreankielinen muoto. Maria on Jeesuksen äidin nimi, ja nimen alkuperäinen merkitys on ilmeisesti ollut 'toivottu lapsi'.
Italiassa Mia on lempinimi nimistä Michaela, Michelle. Michaela tarkoittaa hebreaksi "Se joka on jumalan kaltainen".
Hebrean Miryam tarkoittaa "surun meri".
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet, esim. Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia asiasanalla etunimet tai Mia.
Vastausten...
Pekka on suomalainen versio Petrus-nimestä. Nimen pohjana on kreikan kalliota tarkoittava sana petros. Pekka lienee muodostettu Petruksen venäläisestä hellittelynimestä Pedka. Nikolai on venäläinen muunnelma nimestä Nikolaus. Nikolaus-nimen osat tarkoittavat voittoa ja kansaa. (Lähde: Saarikalle, Suomalainen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Myrsky-nimeä ei ole almanakassa, eikä sitä löydy nimikirjoistakaan. Nummelinin ja Teerijoen kirjassa Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä kerrotaan, että nimi on annettu muutamalle suomalaispojalle ja -tytölle. Ensimmäiset havainnot ovat 1900-luvun alkupuolelta.
Nimen merkitystä on kysytty kirjastonhoitajilta aiemminkin. Ruut, ruotsinkielisen almanakan Rut, on heprealaisperäinen nimi, jonka merkitys on ystävätär. Raamatun mukaan Ruut eli tuomarien aikana ja hänestä tuli laillisen lankousavioliiton vuoksi kantaäiti. Nimi tuli Euroopassa käyttöön pääasiassa protestanttisissa maissa uskonpuhdistuksen jälkeen. (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2005.)
