Hampurilaisen nimellä tunnetun ruokalajin historia on monimutkainen ja suurelta osa väitteiden varassa. Englanninkieliset Wikipedian artikkelit itse hampurilaisesta ja hampurilaisen historiasta Yhdysvalloissa osoittavat, ettei kysymykseen ole yksiselitteistä vastausta. Jälkimmäisen mukaan ensimmäisiä oli Fletcher Davisin Texasin Athenassa 1880-luvun loppupuolella ylläpitämä kahvila, mutta tiedot ovat enimmäkseen uskomuksia ja kuulopuheita. Ilmeisesti hampurilaisten valmistaminen ja kaupallinen myyminen on joka tapauksessa yleistynyt Yhdysvalloissa 1880-luvulla ja erityisesti erilaisten maalaismarkkinoiden ja vastaavien yhteydessä. Toisaalta itse ruokalaji on jossain muodossa tunnettu Euroopassa jo paljon aikaisemmin, vaikka varmaa tietoa...
Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa:
"Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-...
Essi Outinen on tehnyt Helsingin yliopistoon pro gradu-tutkielman "Muinaissuomalaiset henkilönnimet nykykäytössä. Käyttö, assosiaatiot ja asenteet" (2018), jossa on tutkittu mm. nimeä Paju.
Outisen mukaan Paju on muinaissuomalainen luontoaiheinen henkilönnimi. Se herättää mielleyhtymiä pajupuusta ja pajupuun ominaisuuksista, esimerkiksi pajupuun sitkeydestä ja taipuusuudesta. Nykyisin nimeen voi liittyä mielikuvia kokonaisesta elämäntavasta ja ajatusmaailmasta, jota nimenkantajien ajatellaan edustavan. Henkilömielikuvissa Paju mielletään usein nuoreksi aikuiseksi tai lapseksi.
Outinen kirjoittaa: " Etunimi Paju ei esiinny tutkimissani kirkonkirjoissa kertaakaan. Myöskään Väestönrekisterikeskuksen tiedoissa ei ole...
Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
Tasavallan presidentin vuotuisesta palkkiosta säädetään laissa, ja palkkio pysyy samana, kunnes eduskunta toisin säätää. Presidentin palkkio ja asuntoetu samoin kuin eläke ja perhe-eläke ovat verovapaita. Muista tuloista presidenttiä verotetaan normaalisti.
Palkkion verottomuus on siis laissa määritelty. Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisarkistoja tutkimalla käy ilmi, että käytännöstä on ajoittain keskusteltu eduskunnassa. Viimeksi vuonna 2013 ainakin oppositiopuolueet edustajat vaativat presidentin palkkion muuttamista veronalaiseksi.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Helsingin Sanomat 4.1.2013
Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit -teoksesta löytyy käännös runosta, mutta en löytänyt merkintää, kuka on kääntäjä, ehkä jompi kumpi tai herrat yhdessä. Tämä käännös löytyy verkosta Wikipedian Hadrianus-artikkelista ainakin tällä hetkellä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Hadrianus.
Löydän toisenkin käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti...
Kysymykseen ei ehkä ole täysin yksiselitteistä vastausta. Tapauskohtaisesti yritykselle voi olla joskus edullisempaa käyttää keikkatyöläistä.
Tässä opinnäytetyössä on selvitelty vuokratyövoiman ja oman rekrytoinnin kannattavuutta työnantajalle: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65216/kauranen_hanna.pdf?…
Kun tutkimuksessa koottiin esimerkkien perusteella laskettujen palkkojen ja kulujen tulokset yhteen, päädyttiin tulokseen, että taloudellisesti vuokratyövoima on kalliimpaa. On kuitenkin huomioitava, ettei laskelmissa otettu huomioon aivan kaikkia työnantajalle koituvia kustannuksia, sillä jotkin kustannukset eivät ole kaikilla, vaan ne voivat olla joissakin tilanteissa yrityskohtaisia.
Henkilöstövuokrausyritykset saattavat...
Kyseessä on animaatioelokuva Father Christmas and the missing reindeer (1998), jonka on ohjannut Jon Doyle. Tässä elokuvan linkki Internet movie database -elokuvatietokannassa: Father Christmas and the Missing Reindeer (TV Movie 1998) - IMDb
Elokuvaa ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista, mutta se on mahdollisesti saatavilla tilattuna ulkomailta.
Jokainen lukio opiskelijansa itse ja kussakin lukiossa on tietty opiskelijakiintiö, joten yhteen lukioon hyväksytty opiskelija ei voi siirtyä automaattisesti toiseen lukioon. Lukioon hakevan ei tarvitse olla kirjoilla siinä kunnassa, jossa sijaitsevaan lukioon hakee. Jos lukioon on yhteishaun jälkeen jäänyt vapaita paikkoja, lukio voi täyttää näitä jatkuvassa haussa. Lukion vaihtamista suunnitteleva voi näin ollen hakea uuteen lukioon jatkuvassa haussa Opintopolku.fi-palvelussa tai lukion omilla verkkosivuilla. Lisätietoa lukioiden valintaperusteista löydät Opintopolku-sivustolta.
Hahmon esittäjän Allu Tuppuraisen mukaan Rölli ei ole peikko vaan edustaa röllien lajia. Rölliä voi siis käyttää sekä erisnimenä että lajinnimenä. Muodossa "rölli" sana tarkoittaa lajia, kun taas "Rölli" on erään tietyn röllin nimi.
Lisäksi "röllit" on eräs kasvisuku.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo:"pumpsikenkä (paik. KSm Pohjanm) ’anturastaan läpiommeltu kenkä, avokas’ / ’durchgenähter Schuh, Pumps’, pumpsata (Lönnr 1880; laajalti murt.), pumsata ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’
< nr pumps (mon.) ’kengät’, pumsa ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’ < engl pump (mon. pumps) ’kevyt kenkä’." Linkki Kaino.kotus.fi
Pumpsikengät on tietyn kenkätyypin nimitys yhä nykyäänkin. Linkki fruugon sivuille
Jatsihattu on taas miesten kapealierinen, kopastaan muotoon paineltu hattu. Linkki fruugon sivuille
Tarkempaa tietoa...
Tehtäviä löytyy Oppikouluun pyrkivän opas -kirjoista. Vuoden 1967 painoksessa voisi olla tehtäviä noilta vuosilta. Lisäksi koulujen arkistoissa voi olla pääsykoetehtäviäkin arkistoituna. Ne löytyvät Kansallisarkiston kokoelmista. LinkitFinna.fi: Oppikouluun pyrkivän opas (1967) https://finna.fi/Record/helka.9920297393506253?sid=4839217282Arkistojen Portti: Oppikoulut https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/oppikoulut
Oulun kaupunginkirjastosta teosta ei näyttäisi löytyvän, mutta esim.
Rovaniemellä se on. Toki se on saatavissa useista muistakin kirjastoista, kuten esim. Helsingistä. Oma kirjastosi voi kaukolainata teoksen sinulle. Kysy kirjastostasi.
Kysymyksesi on sen verran laaja, että et varmaankaan löydä siihen vastausta yhdestä lähteestä. Kirjasi "Näin syödään EU-maissa" on varmaankin hyvä lähde. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyi katkaistuilla hakusanoilla ruoka* ja euroop* joitakin sopivalta vaikuttavia artikkeleita, mm. Ravitsemuskatsaus-nimisestä lehdestä (Koulutettu osaa syödä hyvin: tutkimus ruokatottumusten eroista 15 Euroopan maassa, 2000, n:o 1, s. 24 ja Ruokakulttuurit murroksessa, 1999, n:o2, s.4-5). Tätä lehteä ei ole hankittu Helsingin kaupunginkirjastoon, voisit kysellä sitä Haaga-instituutin kirjastosta (puh. 09-5807 8185). Aleksi-haun voit pyytää tekemään lähikirjastossasi tai tehdä itse kirjaston työasemilla. Sinun kannattaisi käydä tutkimassa...
Uolevi Nojosen kirja Kylän synty on julkaistu v.1984, joten sitä ei ole enää kirjakaupoista ostettavissa. Voit kuitenkin saada sen kaukolainaksi kirjastosi kautta. Sitä on Mikkelin sekä Tampereen kaupunginkirjastoissa sekä muutamissa korkeakoulukirjastoissa.
Voit myös osoittaa kysymyksesi suoraan WSOY:lle http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/docs/palaute (Nojonen on WSOY:n kirjailijoita). Nojosen sähköpostisoitetta ei löytynyt, mutta viestit hänelle menevät varmaankin WSOY:n kautta perille.
Seuraavasta teoksesta löytyy tietoa harjannostajaisista ja niihin liittyvistä perinteistä.
Vilkuna, Kustaa: Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet osoitteesta http://www.helmet.fi
Miten monin eri tavoin harjannostajaisia vietetään nykypäivänä, näet esim. osoitteesta http://www.google.fi kun kirjoitat hakusanaksi harjannostajaiset.
Nancy Varian Berberickin teoksia ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu. Englanninkielisinä hänen teoksiaan toki löytyy kirjastoista, mm. kysymäsi Dalamar the Dark on Suomessa saatavissa useissa kirjastoissa, joista kirjan voi kaukolainata oman kirjaston kautta. Tarkemmat saatavuustiedot saat myös lähimmästä kirjastosta tai voit tehdä haun vaikkapa osoitteessa:
http://monihaku.kirjastot.fi/
Kirjailijan nimi esiintyy joissain tiedoissa myös muodossa Berberich.
Muistamasi novelli on varmaankin nimimerkki Serpin eli Seere Salmisen Metrimittajärjestelmä v. 1892. Parin sivun mittainen pakinamainen novelli kertoo raatimies Blimströmin aamusta, joka järkkyy, kun palvelija ei osannut ostaa torilta ruokatavaroita uuden mittajärjestelmän takia. Novelli on ainakin teoksessa Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (toimittaneet Kaarlo Marjanen ja Ensio Rislakki).
Serp-nimimerkin takana on Seere Maria Salminen (o.s. Sario)
Wikipedian tieto on peräisin New York Timesista vuodesta 2004 ja pitänee paikkansa. Suomenkielisessä Ennätysten kirjassa vuodesta 2004 ja 2005 ei ole mainintaa tästä mutta on mahdollista että muunkielisissä versioissa olisi.
