Lukihäiriöstä löytyy paljonkin aineistoa. Voitte hakea PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU. Asiasanalla lukihäiriöt saa tulokseksi peräti 91 teosta (kirjoja, videoita, cd-rom-levyjä). Jos yhdistää asiasanat: lukihäiriöt ja lapset (tekijä-tai nimeke-kentän voi vaihtaa asiasana-kentäksi), tuloksena on 34 teosta. Näiden aineistojen saatavuutta voi tarkastella samalta sivulta.
Kirjastoon on tulossa hyvä teos graffiteista, Nicholas Ganzin Graffiti world: street art from five continents. Suomen graffitien historiasta taas kertoo kirja Helsinki-graffiti, joka on vuodelta 1998.
Lisää teoksia aiheesta löytyy PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Sivun vasemmassa reunassa on linkki HAKU, jota klikkaamalla pääsee syöttämään hakuehtoja. Asiasanalla graffitit saa 21 teosta. Jos rajaa haun koskemaan vain Tampereen kaupunginkirjastoa, tuloksena on 15 teosta. Molemmissa teosluetteloissa on pari romaania joukossa. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta näytöltä.
Kirsi Kunnaksesta ei ole vielä tehty elämäkertakirjaa, mutta nettitietoa Kunnaksesta löydät esim. seuraavista osoitteista:
Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin Kolmen Tähden Tietoa -tietokannan palkintotiedot:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/sntieto.htm
Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaalaisen kaunokirjallisuuden tietokanta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Kirjastojen Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/)mukaan Brian Jacquesin Redwallin taru -kirjasarjaan perustuvia elokuvia ei ole Suomessa kirjastojen kokoelmissa.
Myöskään suurimpien kirjakauppojen kokoelmissa niitä ei ole, mutta verkkokauppojen kautta elokuvia näyttäisi saavan.
Helsingin kaupunginkirjastossa asiakkailla ASKO-tietokoneilla ja henkilökunnalla on käytettävissä artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyy myös New York Times ja artikkeleita n 1900 englanninkielistä lehdistä.
Tervetuloa tiedustelemaan tiedonhakua ja käyttämäänb ASKOkoneita.
Katso lisää
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
http://www.lib.hel.fi/asko
Monet kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjoja, jos tarvitsevat niitä kokoelmiensa täydennykseksi. Loimaan kirjasto ei ole mukana tässä palvelussa, joten kannattaa kysyä asiaa suoraan kirjastosta:
kirjasto@loimaa.fi tai puh. 02-761 1412 tai käymällä kirjastossa:
http://www.loimaa.fi/kirjastopalvelut
Kirjasto sijaitsi ennen nykyistä paikkaa tässä aivan vastapäätä nykyisen Kouvolan kansalasiopiston tiloissa. Lastenosasto oli teatterin nykyisen kahvion paikalla.
Nämä tiedot sain vanhan kirjaston tunteneilta kollegoilta, itse en silloin ollut täällä työssä.
Mitään juridista estettä kunnan kuvatietopankin julkaisemiseen esim. Flickrin kautta tuskin on. Ongelma tässä palvelussa on ehkä se, että vain tietyn määrän voi julkaista maksutta, lisätila maksaa.
Suositeltavampia voisivat olla vaikkapa Picasa tai Kuvaboxi.
http://picasa.google.fi/
http://www.kuvaboxi.fi/login.html
We´ll Always Have Summer -kirjan voit lukea netistäkin täällä
http://books.google.com/books?id=i8hL-ez3lRcC&pg=PT15&hl=fi&source=gbs_…
Voit jättää hankintapyynnön kirjastoon Showalterin ja Hanin kirjoista täällä
https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Tein testin: Käytän Pentium PC -konetta ja Windows XP -käyttöjärjestelmää, siinä olen asetuksilla valinnut Mozilla Firefox -selaimeni muistamaan käytetyt kirjautumistunnukset. Tämä toimii myös HelMet -palveluun kirjautuessani.
Ehkä joku toinen koneen käyttäjä on muuttanut selaimen asetukset niin, ettei selian voi muistaa kirjautumistunnuksia? Oletko kokeillut jotain muuta selainta?
En tiedä, millainen tilanne kysyjällä on ollut. Helmetissä on saattanut olla väliaikainen ongelma. Ainakin tällä hetkellä Helmet toimii ja lainatiedot pääsee tarkistamaan Omat tietoni -sivulta. Siis valitse Helmetin etusivulta Omat tietoni, kirjoita kirjastokortin tunnus ja tunnusluku ja jatka. Lainat ja niiden eräpäivät näkyvät ensimmäisenä. Jos olet unohtanut tunnuslukusi ja olet aikaisemmin ilmoittanut kirjastolle sähöpostiosoitteesi saat postiisi uuden tunnusluvun Unohditko tunnuslukusi ? - painiketta painamalla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua ollutkaan tai jos et ole ilmoittanut sähköpostiosoitettasi kirjastolle, tunnusluku täytyy käydä pyytämässä jostakin Helmet-kirjastosta.
Kirja on ollut kirjastojen valintalistalla tammikuussa ja sitä on tilattu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Ruotsiksi kirja on jo tullut ja siitä on tällä hetkellä 23 varausta. Kirjastoon saapuvat kirjat käsitellään ennen jakamista kirjaston Hankintaosastolla ja oletan niiden olevan sieltä piakkoin jaossa eri kirjastoihin.
http://www.lib.hel.fi/page/E686FA5E-4C5C-4D5C-B737-799D2DCB857D.aspx
Helsingin kirkkomusiikkiopisto 1882-1932 -kirjan mukaan kukaan Simola-niminen henkilö ei ole valmistunut kanttoriksi 1920-1931 välisenä aikana. Kirjan mukaan 1920-luvun 3-vuotinen kurssi muutettiin vuonna 1923 4-vuotiseksi. Samalla Helsingin Lukkari-urkurikoulun nimi muutettiin Helsingin kirkkomusiikkiopistoksi.
Kirjasta ei nopeasti selaamalla löydy tetoa muista vaadittavista opinnoista. Kyseisen Helsinki-kokoelmaan kuuluvan kirjan voi pyytää kaukolainaksi oman kunnan kirjastoon.
Kyseinen laulu on albumilta "Koko yön minun poikani valvoi" (Love Records LRLP 74, p1973, CD-versio 1998) ja sen nimi on "Ne tulevat, Maria". Albumin laulujen latinalaisen Amerikan teemaiset tekstit ovat kaikki Matti Rossin käsialaa ja sävellykset on tehnyt Henrik Otto Donner. Levyn pääsolistina on Arja Saijonmaa, bändissä soittavat mm. Juhani Aaltonen, Esko Linnavalli, Pekka Sarmanto ja Esko Rosnell.
CD-versio löytynee useimmista hyvinvarustetuista suomalaisista musiikkikirjastoista, LP-versio ainakin HelMet-musiikkivarastosta ( http://luettelo.helmet.fi/record=b1677255~S9*fin).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Jos kysyjä haluaa tietää, milloin pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmä HelMet on perustettu ja avattu, vastaus on vuonna 2002. Seudun kirjastojen atk-yhteistyö sinänsä on paljon vanhempaa perua, sillä yhteistyötä on tehty jo vuodesta 1976 alkaen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kainuun sanomien mikrofilmejä voi lukea Kajaanin kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Niistä voi ottaa oheisella tulostimella kopioita. Kopioiden laatu vaihtelee ja voi vanhemmissa lehdissä olla melko huono. Kopioiden hinta on 30 senttiä/kappale.
Kokeilin varata toisen ja kolmannen tuotantokauden DVD:t ja onnistui - ehkä palvelussa on ollut tilapäinen häiriö silloin kun kokeilit tehdä varauksia. Kokeile uudelleen ja jollei onnistu soita tänne Sellon kirjaston pajaan (09)81657607 niin yritetään yhdessä.
Ilmoitus EI saatavilla tulee näkyviin hakuun silloin kun kaikki kappaleet ovat lainassa niin kuin noiden kanssa nyt on.
Voimme hankkia lehtiartikkelista paperijäljenteen kaukopalvelumme kautta. Artikkelikopio tulee maksamaan hinnastomme mukaisesti muutaman euron.
Täyttäkää siis jäljennepyyntö kaukolainapyyntölomakkeelle sivulla http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat ja lähettäkää se.
Ihan yksiselitteistä vastausta siihen kuinka kauan aikaa menee, että uusi kirja on asiakkaalla, on vaikea antaa.
Seinäjoen pääkirjastossa aikaan vaikuttavat seuraavat asiat:
Kirjastolle tulee ennakkotietoja tulevista kirjoista, joiden perusteella tilataan jo etukäteen 1 tai useampi kappale (jos tiedetään suosio jo etukäteen suureksi). Kirjalähetyksiä tulee kirjastoon kaksi kertaa viikossa. Pääkirjaston palvelupäälliköt käyvät kirjat läpi ja tilaavat tarvittaessa lisäkappaleita. Tässä menee vähän yli viikko, jonka ajan kirja odottaa hankintaosastolla. Jos sitä on tilattu jo etukäteen useampia kappaleita, niin ne voidaan laittaa eteenpäin tietenkin heti. Ennen kuin kirjan voi laittaa lainattavaksi, sille täytyy saada luettelointitiedot,...
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.