Siteeratun tekstin perusteella etsitty kappale on Eero Koivistoisen Lennosta kii! Sanat ovat Jarkko Laineen. Se ilmestyi alunperin vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-levyllä. Koivistoisen lisäksi alkuperäislevytyksellä esiintyvät Eero Raittinen, Eero Ojanen, Hasse Walli, Matti Bergström ja Ronnie Österberg. Sittemmin kappaleesta on tehty muitakin levytyksiä.
Tutkimissani lähteissä kappaleen tekijöinä mainitaan ainoastaan Koivistoinen (sävellys, sovitus) ja Laine (sanat). Sibelius-yhteydestä en löytänyt mainintaa.
Kyseessä on Valto Saran runo Taivaan portti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runo on luettavissa myös esimerkiksi runoantologiasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)ja ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -teoksesta (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Tammi, 1978).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Katkelma on William Butler Yeatsin runosta Easter 1916. Runon on suomentanut Aale Tynni ja se sisältyy teokseen William Butler Yeats: Runoja (WSOY, 1966).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
http://www.theatlantic.com/past/docs/unbound/poetry/soundings/easter.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Yeats, William Butler: Runoja (suom. Aale Tynni, WSOY, 1966)
Kalmistopiirin sivuilta löytyy jonkin verran tietoa Meilahden hautaröykkiöstä:
https://kalmistopiiri.wordpress.com/2010/01/29/pronssikautisia-roykkioi…
Myös Kati Salosen ja Mona Schalinin Meilahden huvila-alue - selvityksestä (s. 7, alareuna) on siitä jonkin verran tietoa:
http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/meilahti/Meilahti_YHS_LUONNOS_osa1…
Vuoden 1943 ortokuvan rakennuksista ei löytynyt tietoa. Lähetän kysymyksen vielä eteenpäin, ja vastaan, jos lisäselvitystä löytyy.
Kysymyksen säkeet ovat L. Onervan tekstiä. Katkelma on vuonna 1910 julkaistuun kokoelmaan Särjetyt jumalat sisältyvän Geisha-sikermän päätösrunosta, ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä:
Luulet päivään pääseväsi:
tulee ilta vastaan.
Ihminen on aavistusta,
unta ainoastaan.
Geisha-sikermä (kokonaisuudessaan tai osittain) on mukana useassa Onerva-kokoomateoksessa. "Luulet päivään pääseväsi" löytyy Särjettyjen jumalien lisäksi esimerkiksi Helena Anhavan toimittamasta valikoimasta Etsin suurta tuulta : valitut runot 1904-1952.
Muutama norjalaisen Svein Ellingsenin (s. 1929) runon suomennos löytyy antologioista Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1982) ja Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja,1983). Runot on suomentanut Anna-Maija Raittila. Mikään näistä ei kuitenkaan täsmää lähettämiisi tietoihin.
Virsikokoelmissa on myös joitakin Ellingsenin tekstiin sävellettyjä virsiä, mutta niidenkään joukosta ei etsimääsi tekstiä löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://nbl.snl.no/Svein_Ellingsen
Useimmissa Helmet-kirjastoissa on Wi-Fi-verkko ja varmasti pistorasiakin löytyy. Helmet-verkkosivustolta (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut) kohdasta Kirjastot ja palvelut löydät kirjastot, joissa on langaton verkko käytettävissä valitsemalla alasvetovalikosta Langaton verkko/Wi-Fi.
Yleisten kirjastojen toimintaa säätelee Laki yleisistä kirjastoista, joka löytyy Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492. Kovin tarkasti laissa ei määritetä kirjaston hankinnoista, mutta siinä määrätään kirjaston tehtäväksi ”ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa” (6 §). Tiettyjä teoksia ei siis suoraan vaadita hankittaviksi, mutta kokoelmassa pitää selvästikin olla riittävästi erilaista aineistoa eri aiheista ja eri näkökulmista, jotta se olisi monipuolinen. Uudistumisen vaatimus edellyttää, että kokoelmaan hankitaan koko ajan lisää teoksia ja luonnollisesti poistetaan vanhoja.
Helsingin kaupunginkirjaston budjetissa on vuosittain tietty rahasumma varattuna aineistohankintoihin. Osa rahasta...
Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa osoitteessa http://www.karjalankartat.fi pääsee selailemaan kohtalaisen tarkkoja karttoja. Pitäjänkarttaan ja Topografiseen karttaan (1:20 000) on nimetty yksittäisiä talojakin, joskin voi olla ehkä haastavaa silti yhdistää niitä nykykarttaan ja löytää vielä tarkka paikka. Sivustolta voi tulostaa karttoja.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy yli kaksisataa Ed McBainin tuotantoa koskevaa viitettä. Hakua pystyy rajaamaan mm. materiaalin ja kielen mukaan.
Uusimmat suomenkieliset ovat:
Viimeinen tanssi (2000); Iso paha kaupunki (1999); Romanssi (1998) ja Nocturno (1997).
Nuottikokoelma: Chappell collection of great theatre composers, Vol 1. ainakin sisältää kyseisen kappaleen. Löydät sen tiedot itsekin yleisten kirjastojen monihaun kautta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla valikosta monihaut, ja sieltä maakuntakirjastojen kokoelmatietokannat. Nuottikokoelmaa löytyy monista kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Monihaussa voi hakea myös kappaleen nimen ja tekijän mukaan, jolloin hakutuloksena löytyi Plussasta
kaksi nuottikokoelmaa. Tarkista kirjastosta, sisältyykö kyseinen kappale todella niihin.
Tässä muutamia kirjoja, joiden tarinat sivuavat aihepiiriltään mainitsemiasi teoksia. Tapahtumapaikkoina Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Afganistan.
Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat ja Chicagolaisittain
Hanan al-Shaikh: Kaukana Lontoossa
Emily Nasrallah: Muistot
Naguib Mahfouz: Kairo-trilogia ( Palatsikatu, Intohimon palatsi, Sokerikuja)
Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä
Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha
Francesca Marciano: Matka kuvien taakse.
Aleksi-tietokanta on yhdistetty Arto-tietokantaan tämän vuoden alussa. Aleksi-tietokannan ylläpito lopetettiin vuoden 2017 lopussa ja tietokantaa tuottanut BTJ luovutti Aleksi-artikkeliviitetiedot Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjasto on vienyt vanhat Aleksi-viitteet Arto-tietokantaan kevään aikana, josta ne ovat löydettävissä. Arton aineistoon pääsee käsiksi myös Finna-hakupalvelun kautta. Lista lehdistä, jotka yhä tallennetaan Artoon ja lehdistä, joiden tallentaminen on lopetettu 2017, mukaan lukien Aleksista siirretyt lehdet, löytyy osoitteesta https://finna.fi.
Arto-tietokannasta lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/metatietovarantopalvelut/arto
Arto-tietokanta: https://finna.fi...
Pirjo Mikkosen Sukunimet kirjassa esitetään kaksi alkuperää Hulkko-sukunimelle. Alpo Räisänen (1982) on selittänyt nimen sanan hulkka (joukko) pohjalta. Helposti nimi selittyisi myös saksalaisperäisen henkilönimen pohjalta. Viljo Nissilä (1980) onkin rinnastanut suomalaiset nimet Hulkka, Hulkki, Hulkko ja Hulkkonen saksalaisiin nimiin Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke. Turusta löytyy asiakirjatieto Fulco dictus Skelgestä 1338. Viipurissa oli 1558 Pouell Hulk, Viipurin pitäjässä 1559 Knuth Hulcoin, parikkalassa 1614 Rijgoi Hulcko ja Pielisjärvellä 1651 Oloff Hulkonen. Sortavalassa Hulkko esiintyi etunimenä: 1645 Hulcko Semenoff ja 1642 Hulcko Ifvanoff. Muoto Hulkko on säilynyt sukunimenä lähinnä kiteellä, Nurmeksessa ja Tuusniemellä....
Rottamies voi tarkoittaa monia eri asioita. Se voi viitata Sigmund Freudin Tapauskertomukset-teoksessaan kuvaamaan mieheen, jolla oli muun muassa pakkomielle rottiin. Muita mahdollisia viittauksia voivat ovat esimerkiksi seuraavat: Ratman on Giuliano Carnimeon ohjaaman Quella villa in fondo al parco -elokuvan englanninkielinen nimi. Leonardo Ortolanin erään sarjakuvan nimi on Rat-Man. Mangataiteilija Sekihiko Inuin erään sarjan nimi on Ratman.
Turtles-sarjakuvissa taas esiintyy Rottakuningas, joka pystyy mielensä avulla hallitsemaan rottia.
Kyselin asiaa verkkoapteekista ja isosta ruokakaupasta. Apteekista vastattiin, että alaikäisille myydään pieniä määriä, esimerkiksi 1 pullo. Ruokakaupasta kerrottiin, että käsidesien myynnissä ei ole ikärajaa, mutta tilanne arvioidaan aina nuoren ostajan kohdalla.
Valviran sivujen mukaan kuluttajakäyttöön myytävän käsidesin etanolipitoisuus ei saa olla yli 80 til-%. https://www.valvira.fi/alkoholi/denaturoitu-alkoholi-ja-alkoholivalmist…
Suomeksi kirjoitettuja varhaisnuorille suunnattuja vain elektroniikkaa käsitteleviä kirjoja ei tunnu löytyvän. Elektroniikkaa esitellään M.Johnsonin teoksessa "Keksijän kirja" ja jonkin verran myös David Macaulayn kirjassa "Kuinka kaikki toimii".
12-vuotias on sikäli hyvässä iässä, että kykenee ymmärtäen lukemaan myös vanhemmille suunnattuja kirjoja kuten yläasteen fysiikan kirjoja, jotka ovat useimmiten asiantuntevasti ja kiinnostavasti kirjoitettu.
Samoin kannattaa tutustua keksintöjä käsitteleviin yleisteoksiin, esimerkkinä "Kaiken maailman keksinnöt" ja tekniikan yleisteoksiin, esimerkkinä 8-osainen Tek - tekniikan tietokeskus.
Kysy lähikirjastostasi mitä kirjoja siellä on paikalla ja mihin luokkiin ne on sijoitettu. Valitettavasti...
Omassa kirjastossamme on hyödynnetty Työturvallisuuskeskuksen (http://www.tyoturva.fi) tietopaketteja sekä Työterveyslaitoksen (http://www.occuphealth.fi/) julkaisuja (http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/julkaisu/julkluet/index.htm) Myös sivulla http://www.edu.fi/oppimateriaalit/tyosuo2.html on luettelo työsuojeluun liittyvistä julkaisuista.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan George Byronilta on suomennettu vain runokokoelma Kolme runokertoelmaa (1922). Siinä kysymääsi runoa ei ollut, ei myöskään muutamassa selaamassamme antologiassa. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Wikipedian mukaan aluekoodi 1 tarkoittaa Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Suomi ja muu Eurooppa kuuluu alueeseen 2. Aluekoodeja voi joissakin laitteissa muuttaa, mutta usein muuntokertoja on rajoitettu. Saat lisätietoa aluekoodeista Wikipediasta osoitteesta www.wikipedia.org syöttämällä hakukoneeseen termin "aluekoodit".
