Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Runo Matkalla suveen, kirjoittaja on joku Lennart? Kokkolan seudun lausujat esittivät runon VALKEA MAJAKKA ohjelmassa TV7:ssä 822 Kysyin asiaa TV 7 -kanavalta. Ohjelmassa lausuttiin seuraavien runoilijoiden runoja: Heli Karjalainen, Erkki Leminen, Aale Tynni, P. J. Hannikainen, Katri Vala, Anna-Mari Kaskinen, Upe Poutiainen, Hilja Aaltonen, Heljä Jantunen, Maaria Leinonen, Ivar Wideen, Elmer Diktomus (Diktonius?), Anni Korpela, Linnea Perander-Hovi ja Pia Perkiö. Valitettavasti yksittäisten runojen tekijät eivät ole tiedossa, eikä kenenkään etunimi näytä olevan Lennart. Runoilijoiden nimet on nyt lisätty myös televisiokanavan ohjelmatietoihin: http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_195616
Etsiskelen Juhamatin levyjä, joten mistähän niitä voisi löytää? 822 Alajärven kirjastosta löytyy monia Juhamatin levyjä. Alla olevasta linkistä näet tarkemin: http://arena.jarvinet.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lifecycl… Uusinta levyä voi ostaa esim. hänen virallisten sivujensa kautta ja joitakin muitakin ainakin verkkokaupoista: http://juhamatti.fi/ http://www.levykauppax.fi/search/?f=all&q=juhamatti&w=music http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Daps&field-key…
Milloin, minä vuonna kirjastot saivat luvan myydä kokoelmista poistettuja kirjoja asiakkaille? 822 Mikko Laakso kertoo Helsingin kaupunginkirjaston historiikissa ”Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi” (Helsingin kaupunginkirjasto, 2010, s. 319), että vuoden 1986 kirjastolaissa annettiin lupa myydä kirjaston varastosta poistettuja kirjoja asiakkaille. Vantaan ja Kouvolan kirjastot olivat ensimmäisten joukossa aloittamassa myyntiä tuona vuonna, kun taas Helsingissä poistomyynti käynnistyi vasta syksyllä 1988. Sitä ennen kirjat hävitettiin polttamalla tai laittamalla ne paperinkeräykseen, joskin vuonna 1983 Helsingin kaupunginkirjasto oli saanut luvan lahjoittaa vanhempaa kirjallisuutta Helsingin yliopiston kirjastolle.
Onko Suomessa mahdollista rekisteröidä "virallisesti" omaa käsikirjoitusta/synopsista ennen niiden lähettämistä mahdollisille yhteistyötahoille ja esimerkiksi… 822 Suomessa tuskin kukaan tarjoaa tällaista "rekisteröintipalvelua", koska meillä tekijänoikeudellinen suoja syntyy automaattisesti, kun teos on luotu. On tietenkin tilanteita, joissa tekijänoikeuden omistajan voi olla vaikea todistaa aukottomasti tekijyyttään. Teosto pitää yllä teosrekisteriä, koska hoitaa rojaltien perimisen ja välittämisen. Vastaavasti esimerkiksi Sanastolla on tekijöiden itsensä luoma rekisteri niistä teoksista, joiden edunvalvontaa (lähinnä lupakäytäntöjä ja korvauksia) halutaan valvoa. Jos on Teoston tai Sanaston jäsen, ilmoitus teoksesta rekisteriin on käytännössä kysymyksessä esitetyn kaltainen toimi, mutta molemmissa lähdetään siitä, että rekisteriin merkitään valmiita teoksia, Sanastossa käytännössä edellytetään...
Voinko käyttää verkkosivulla http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911#.VvfPZqeLSUl olevaa Arto Paasilinnan kuvaa yläasteen… 822 Kun kysymyksessä ei täsmennetä, millä tavalla tai tekniikalla kuvaa on tarkoitus käyttää, joudun seuraavassa tekemään joitakin oletuksia. 1. Tämän kuvan voi vapaasti näyttää esimerkiksi valkokankaalta osana tätä Kirjasammon sivua eli suoraan netistä heijastamalla näyttämällä. Oletuksena tässä on, että Kirjasampo on sopinut WSOY:n kanssa kuvan käyttämisestä (kuvaajan ja kustantajan nimi on mainittu kuvan alla). 2. Jos haluat liittää kuvan johonkin omaan PowerPoint-tyyppiseen esitykseen kuvitukseksi, sinun tulee pyytää kuvan käyttöön lupa WSOY:ltä. Kun kuva on tarkoitettu PR-tarkoituksiin, sen epäilemättä saa ongelmitta ja korvauksettakin. 3. Jos haluat liittää kuvan esimerkiksi netissä pysyvästi olevalle vinkkaussivulle, myös siihen täytyy...
Onko Lauri Pohjanpään runoa 'Kiurun tupa' käännetty ruotsiksi? 822 Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi kokoelmallinen runoja: Pilgrimerna (1954). Pohjanpään runoja on myös sävelletty, ja joitakin näistä on ruotsinnettu. Kiurun tupa ei kuitenkaan valitettavasti ole näiden käännösten joukossa.
Mistä saa tietoja asiakirjajulkisuudesta? 822 Aiheestasi löytyy esim. Kulla, Heikki:Hallintomenettelyn perusteet, 1999, 4. uudistettu painos. Lisää voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tekemällä asiasanahaun sanalla asiakirjajulkisuus. Kirjaston työasemilta on pääsy Aleksi-artikkeliviitetietokantaan josta löytyy kymmeniä viitteitä artikkeleista, jotka käsittelevät asiakirjajulkisuutta (edelleen tämä termi hakusanana), esim. Tarkiainen, Kari: Ihminen, asiointi ja arkisto - suojaako laki ihmistä vai arkistoa, Tietosuoja, 1999, n:o 4, s.12-17// Konstari, Timo: Perusoikeudet, lainkäyttö ja julkisuus, Lakimies 1999, n:o 6-7, s. 943-951, 1142-1143// Vainio, Anna-Maija: Mikä ei ole salaista, on julkista: viranomaisten toimintaa säätelee...
Löytyykö kirjallisuutta aiheesta kiinteistön ulko- ja yleistyöt? 822 Kiinteistönhuollosta löytyy runsaasti kirjallisuutta, tässä poimintoja tuoreimmista. Voit myös selata pääkaupunkiseudun yhteistä Plussa-hakua http://www.libplussa.fi/. Kokeile seuraavia hakusanoja tai niiden yhdistelmiä: kiinteistönhoito, kiinteistöt, kunnossapito, asuinrakennukset ja huolto. Hekkanen, Martti: Omakotitalon huoltokirja. Helsinki 2000. Pirinen, Auli: Käytössä olevan asuintalon huoltokirja-laadinta, käyttö, esimerkki. Helsinki 1999. Hein, Kari: Toimitilakiinteistön huoltokirja-laadinta, käyttö. Helsinki 1999. Liikanen, Riina Tuotteelle pitkää ikää-huolto-, korjaus-, vuokraus- ja yhteiskäyttöpalveluja. Helsinki 1999. Isännöitsijän käsikirja. Helsinki 1998. Hekkanen, Martti: Kodin käsikirja--opas terveelliseen ja...
Onko mitään tutkimusta hyväveli-verkostojen vaikutuksesta pienten- ja keskisuurtenyritysten tuotekehitykseen? 822 Hyvä veli -verkostojen vaikutuksesta tuotekehitykseen ei löytynyt. Hyvä veli -verkostoista Suomessa löytyy  Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon selvitys nimeltä Epäeettisestä tuomittavaan : korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (Vaasan yliopisto, 2013)      
Minkälaisia aisteja on hyönteisellä? 822 Hyönteiset (Insecta) kuuluvat niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon, ja muodostavat siinä suurimman luokan. Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia, ja ne kattavat yli puolet kaikista tunnetuista eliölajeista. Useimmilla hyönteisillä on verkkosilmä. Verkkosilmä koostuu useasta osasilmästä, joita joillakin lajeilla voi olla jopa tuhansia. Jokainen osasilmä välittää kuvaa ympäristöstä, ja jokainen osasilmä on yhteydessä aivoihin, missä näistä monista kuvista koostuu yksi kuva. Hyönteiset kykenevät yleensä näkemään sinisen, vihreän ja ultravioletin. Värejä ja muotoja syntyy vasta tajunnassa. Yksikään ihminen ei ole katsellut hyönteisen silmin, mutta verkkosilmän fysiologian ja hyönteisten käyttäytymisen perusteella hyönteisilläkin on...
Olisiko teillä suositella kaunokirjallisia teoksia Raja-Karjalan evakoista? Heikki Turusen Evakkoeepos-trilogian olen jo lukenut. 822 Löytyisiköhän tästä listasta sinulle luettavaa:   Anu Kaipainen: Evakko-trilogia (Kaihoa kukkuvat käet, 1983, Vilulinnut, 1987, Nuoruustango, 1989) Anu Kaipainen: Vihreiksi poltetut puut (2007) Laila Hietamies: Laatokka- ja Viipuri–sarjat https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hietamies%20laatokka-sarja https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hietamies%20viipuri-sarja    Iris Kähäri: Elämän koko kuva (1960) Unto Seppänen: Evakko (1954) Kaiho Nieminen: Isät (1978)                    Marja-Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (2011) Paavo Rintala: Velkani Karjalalle (1982)   Voit tutkia kirjojen...
Viimeisestä illasta -kappaleen säveltäjä 822 Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Unto Monoselta ja Kaj Chydeniukselta tosiaan löytyy molemmilta P. Mustapään runoon "Viimeisestä illasta" tehdyt toisistaan poikkeavat sävellykset. Monosen sävellyksessä (tahtilaji 12/8) alun melodia lähtee alaspäin. Chydeniuksen sävellyksessä (tahtilaji 4/4) puolestaan alun melodiakulku on ylöspäin. Chydeniuksen sävellyksen on tehnyt tunnetuksi mm. Eino Grön. Monosen sävellystä ovat esittäneet mm. Jaska Mäkynen ja Mikko Perkoila. Kaikista em. esityksistä löytyy äänite Keski-kirjastoista.
Mitä messuja on vielä tänä syksynä, saisinko niistä listan sähköpostiini? 821 Helsingin Messukeskuksen ohjelma löytyy osoitteesta http://www.finnexpo.fi/ohjelma_tamavuosi.html Helsingin Messut Oy:n ohjelma Wanhassa Satamassa löytyy sivulta http://www.helsinginmessut.fi/5100.htm Mahdollisia muita Suomessa pidettäviä messuja voit yrittää etsiä esimerkiksi valitsemalla Helsingin kaupunginkirjaston (www.lib.hel.fi) - tiedonhaku internetistä - Northern light- (koko sivulta) hakusanoilla: messut Suomi. Tosin näin näyttää tulevan listaa jo olleista messuista, mutta saat kuitenkin messujärjestäjien www-osoitteita.
Mauri poikeljärven kirja on nimeltään mikä????? 821 Mauri Poikeljärvi on kirjoittanut teoksen nimeltä "Ai sää olet se Maukka!", joka on ilmestynyt vuonna 1995.
Mitä tapahtui Jamaikan historiassa vuonna 1600-1700??? 821 Voit tehdä haun kirjaston aineistohakusivuilla (riimiw.lappeenranta.fi) asiasanalla Jamaika. Ikävä kyllä lähes kaikki tulokseksi tulevat kirjat ovat englanninkielisiä ja ainoa suomenkielinen (Maailma tänään, osa 4) on lainassa, eräpäivä 6.4. Parhaat tiedot Jamaikan historiasta on kirjassa Jamaica. -Apa Publications, 1997. Suomeksi Jamaikan historiasta on lyhyesti kirjoissa Maailmantieto 4 ja Maailma jossa elämme 2. Onnea ryhmätyölle!
Harry Potter kirja italiaksi, onko olemassa? 821 Tuusulan kaupunginkirjastossa ei näytä olevan Harry Pottereita italian kielellä. Helsingin kaupunginkirjastossa on muutama, niiden tiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi . Hae esim. sanahausta aiheella Potter Harry ja kielen rajaus italia. Jos et pääse itse kirjastoon lainaamaan teoksia, voit kysellä lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuuksista.
Haluan tietää millon R.L.Stine on syntynyt? 821 R L Stine on yhdysvaltalainen kirjailija, syntynyt 8 lokakuuta 1943. Hän varttui Ohiossa Columbus-nimisellä esikaupunkialueella. Lisätietoa hänestä saa netistä, vaikkapa Googelista, stine R L, tai kirjasta, Koski Mervi; Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Kuinka moni äänesti e-vaaleissa 2007 ja mistä se tieto löytyi? 821 Eduskuntavaalien 2007 tulostiedot - myös äänestysaktiivisuus - löytyvät oikeusministeriön sivuilta, osoitteessa http://192.49.229.35/E2007/s/aanaktiivisuus/aanestys1.htm Koko maassa äänestäneitä oli 2 771 479 ja äänestysprosentti 67,9.
Haluaisin lukea Maaseudun Tulevaisuus lehden numeron 04.11.09. säilytetäänkö sanomalehtiä. Jos, niin missä voin lukea lehden? Pääkirjastossa? 821 Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Maaseudun Tulevaisuus -lehteä kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Voitte käydä lukemassa lehden pääkirjaston Uutistorilla.
Hyvä vastaanottaja, joskus 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa oli esiintyi Etelä-Suomesta kotoisin oleva laulaja - minä en muista hänen nimeään mutta hän oli… 821 Kysymys on aika kinkkinen. Etsimme vastausta musiikkiosastomme henkilökunnan kanssa. Lisäksi laitoin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastonhoitajien listalle, minkä kautta olen usein saanut kollegoiden apua. Sieltäkään ei tärpännyt. Kyseessä voi tosiaan olla Kristian, hän tosin on kotoisin Kokkolasta. Minulle myös ehdotettiin laulajaa nimeltä Greger, hän on kotoisin Tammisaaresta ja esiintyi 1970-luvulla. Gregerillä oli hittikappale Kuumat yöt, ainakin nimen perusteella voisi sopia tekstinpätkääsi? Varmuutta tästä ei siis ole. Meillä ei ole Vaasassa yhtään Gregerin levyä, niitä voidaan kaukolainata sinulle, jos haluat kuunnella, onko kysessä sama artisti.