Liikekannallepanosuunnitelman mukaan Venäjältä sotaan lähtivät aktiivipalveluksessa olevat vuosien 1911, -12 ja -13 ikäluokkien 1 500 000 varusmiestä sekä I luokan reservi eli vuosien 1904-10 ikäluokista 2 800 000 miestä, eli yhteensä 4,3 miljoonaa sotilasta. Kaikkiaan sotavuosina väkeen vietiin 14 miljoonaa miestä. Menetykset nousivat yhdeksään miljoonaan: kaatuneita oli kaksi miljoonaa, haavoittuneita neljä miljoonaa (joista puolet toipui takaisin riviin), karkureita ja sairastuneita miljoona, sotavankeja neljä miljoonaa.
Venäläisillä ei vuodenvaihteen 1916-17 tienoilla ollut paljonkaan sotaintoa jäljellä. Helmikuun vallankumouksen tärkein merkitys sodankäynnin kannalta oli, että kuri armeijassa romahti ja sotilaat alkoivat karkailla...
Turun kaupunginkirjaston ja lähikuntien yhteisen Vaski-verkkokirjaston kautta pääsee selaamaan kirjaston erikielisiä kokoelmia. Sieltä myös näkee kirjojen saatavuuden.
https://vaski.finna.fi/
Esim. arabiankieliset lasten- ja nuortenkirjat saa esiin tällä tavalla:
Hakulaatikon vierestä valitaan tarkennettu haku
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Rajaukset-kohdasta avataan Kielet-valikko ja sieltä valitaan arabia
https://vaski.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22ara%22&limit=20
Oikeasta reunasta valitaan Kohderyhmä: Lapset...
Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Tampereen yliopiston kansanperinteen
laitokselle ja selvittää heiltä onko aineistoon mahdollisuus päästä käsiksi ja
miten. Jos materiaalin kaukolainaaminen on mahdollista, niin voit tehdä siitä
kaukolainapyynnön lähimmän kirjastosi kautta tai kotisivultamme (http://www.lib.hel.fi/)
hakemiston kautta kohdasta kaukopalvelu.
Asiasanoilla itsearviointi tai itsekasvatus löytyy useita viitteitä, joiden näkökulmat saattavat vaihdella paljon. Voit tehdä itsekin vastaavan haun osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Tässä muutama:
Furman: Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen (1999)
Anu Räisänen: Etsi laatu itsestäsi - itsearviointikäytäntöjä (1996)
Mari Aulanko "Johdan itseäni -- aikaa on, energiaa riittää" (1999)
Näiden teosten kirjallisuusluetteloista löytyy varmasti myös lisää sopivaa aineistoa.
Vapaan sivistystoiminnan liiton opintokeskuksen http://www.vasili.fi/ sivuilla on tietoja ja aineistoa aiheeseesta ryhmätoimintaa kehittävä itsearviointi, mm. määritellään se mitä itsearviointi on ja mitä sen edut ovat.
Opetushallituksen sivuilla http://www.edu.fi/...
Hei,
Tuoreimpana Juri Nummelin sivuaa myös Kallaksen tuotantoa (pääasiassa Sudenmorsianta) teoksessaan Kuoleman usvaa ja pimeyttä : suomalaisen kauhukirjallisuuden historia (Oppian, 2020).
Kai Laitinen on tehnyt Kallaksesta väitöskirjansa ja häneltä löytyy muutakin tuotantoa:
Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta / Kai Laitinen (Otava, 1973)
- väitöskirja
Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956 / Kai Laitinen. (Otava, 1995)
Aino Kallaksen maailmaa : kuusi tutkielmaa Aino Kallaksen vaiheilta / Kai Laitinen. (Otava, 1978)
Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa / Kukku Melkas. (SKS, 2006)
- väitöskirja
...
Brittiläisen Bethan Robertsin vuonna 2012 ilmestynyttä My Policeman -romaania ei valitettavasti ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.penguin.co.uk/books/1088648/my-policeman/9780099555254.html
Tutkijat löysivät vuonna 2016 kanadalaisesta kaivoksesta noin kolmen kilometrin syvyydestä pienen vesialtaan, jonka vesi on tutkimusten mukaan kaksi miljardia vuotta vanhaa. Veden ikä on laskettu analysoimalla radiogeenisiä isotooppeja.
Tämä vesi on juomakelvotonta, sillä se on hyvin suolaista.
https://www.bbc.com/news/science-environment-38311781
https://www.latimes.com/science/la-xpm-2013-jun-08-la-sci-ancient-water-qa-20130608-story.html
Erilaisissa ohjeistuksissa neuvotaan vetämään verhot tai kaihtimet ikkunan eteen silloin, kun aurinko osuu asuntoon. Kun kotoa poissa ollessa ei myöskään ole mahdollista hyödyntää yön tai aamun viileämpiä hetkiä tuulettamiseen, on parasta jättää ikkunat kokonaan kiinni. Se ainakin estää lämmön pääsyä sisälle asuntoon.
https://www.kotitalolehti.fi/asunto-kuin-sauna-nailla-asuntoa-voi-viile…
https://www.sato.fi/fi/kotona/meidan-talossa/miten-saat-kodin-viileamma…
https://yle.fi/uutiset/3-6705489
https://www.suomela.fi/milla-kotia-kannattaa-viilentaa/
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1938 yhteensä 39 589 poikaa. Vuoden 2020 lopussa Suomen väestöön kuului 13 822 miestä, jotka olivat 1938 syntyneitä eli tuolloin 82-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1938 Suomessa syntyneistä miehistä on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut miehiä, jotka ovat syntyneet vuonna 1938, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
82-vuotiaiden miesten ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1938 syntyneistä miehistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2020 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Teoksessa Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti / Terttu Mämmelä (Suomen Urheilumuseo, 2012) kerrotaan paikkakuntaisin tekstein olympiakesän 1952 soihtuviestistä.
Kirjassa mainitaan nimeltä monia soihtuviestiin osallistuneita olympiasoidun kantajia, mutta ei kaikkia. Kyyjärven juoksijoiden jälkeen saavuttiin Karstulan urheilukentälle 14.7.1952. Matka jatkui kohti Saarijärveä.
"Äänekosken kauppalan rajalla viestivuorossa oli Äänekosken Palloseuran joukkue, jolla oli yksi osuus. Äänekosken Huimalla oli neljä osuutta ja Äänekosken Urheilijoilla kolme." Kirjan valokuvassa on Äänekosken Huiman juoksijoita: Elis Salmelin soihdunkantajana saattueenaan Vilho Kokki ja Vihtori Melasalmi. He toivat soihdun...
OUTI-lyhenteestä on käytetty lähteissä kahta eri versiota, jotka ovat kuitenkin samansuuntaisia. Se tulee sanoista Oulun tietojärjestelmä tai Oulun ympäristökuntien tietojärjestelmä. Oulu ei kuitenkaan alun perin kuulunut OUTI-kirjastoihin, vaan sen perustivat Haukiputaan, Iin, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon ja Vihannin kunnankirjastot.LähteetSari Matinkauppi: Limingan kirjastolaitoksen vaiheita vuosilta 1849-2012 https://www.theseus.fi/handle/10024/66270Ville Ranta: Kirja kulkee kun on pakko, Kaleva 9.7.2000
Antto Laihon ja Jani Heikkisen toimittaman teoksen Vanhan kansan merkkipäivät (laaj. laitos 2006) mukaan ajan mittaan vanhojen merkkipäivien sisältö muotoitui enemmän säähän ja luonnonmerkkeihin nojaavaksi kansanviisaudeksi, jonka mukaan ajoitettiin elintärkeät kylvöt ja muut taloustyöt. Usein samana päivänä toistuvista säätapahtumista juurtui kansan mieliin uskomuksia, jotka ovat siirtyneet toisille sukupolville.
Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (7.p. 2000) sisältää tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Tärkeä sija on myös sään ja vuodentulon ennustamisella.
Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto:vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista...
Potilastietojen salassapitoaika on 100 vuotta tai 50 henkilön kuolemasta. 1910-luvun potilastiedot ovat siis pääosin julkisia ja arkistoista saatavissa.
Vuonna 1914 Helsingissä toimi ainakin (vanha) Kätilöopiston sairaala. Sairaalan vanhat rakennukset olivat Ullanlinnassa, nykyisen Venäjän suurlähetystön alueella.
Kätilöopiston sairaalan vuotta 1961 vanhemmat potilasasiakirjat ovat Naistensairaalan arkistossa. Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot.
Arkiston yhteystiedot:
Arkisto Itäkeskus, PL 784, 00029 HUS
09 4711 (vaihde), palveluaika ma-pe klo 9-15.
Helsingissä toimi myös pitkään yksityinen Boijen sairaala, joka oli erikoistunut synnytyksiin ja naistentauteihin. Sairaala perustettiin 1904...
Yleinen palvelusohjesääntö (2017) käsittelee puhuttelua luvussa 3.8. Ohjesääntöä lainaten: "Sotilaita puhutellaan heidän sotilasarvojensa mukaisesti. Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi. Vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia puhutellaan amiraaliksi." Virheitä tapahtuu ja elokuvien ilmaisussa saatetaan ottaa taiteellisia vapauksia, mutta virallisesta käytänteestä ei näyttäisi olevan kyse.
Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että vuosilomalaissa arkipäivän määritelmä eroaa ns. normaalista arkipäivän käsityksestä. Tämä johtaa juurensa arkipäivän vanhasta käsityksestä, jolloin sillä tarkoitettiin kaikkia muita päiviä kuin sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Laissa ei ole säädetty minkäänlaista sääntöä sille, kuinka monta lauantaita vuosilomaan pitäisi kuulua, lauantait kuitenkin sisältyvät luonnollisesti lomaan, sillä ainakin osa vuosilomasta (12 arkipäivää) on pidettävä yhdenjaksoisesti. Työnantajasta ja työsopimuksesta riippuen voi olla mahdollista pilkkoa näiden 12 päivän ulkopuolelle jäävä loma lyhyempiin jaksoihin, joihin ei sisälly lauantaita. Poikkeuksena tähän on kolmen päivän ja sitä lyhyemmät lomat, niitä...
Teneriffaa koskevia matkaoppaita ja videoita voi hakea
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html laittamalla hakuehdoksi
asiasanan Teneriffa. Hakua voi tarkentaa laittamalla toiseksi asiasanaksi
"matkaoppaat" tai valitsemalla haluamakseen aineistolajiksi "video".
Englanninkielisiä matkaoppaita on useita, suomenkielisenä löytyy:
Nowaczyk, Dieter: Teneriffa : matkalle mukaan, 1993
Videoita löytyy kaksi. Saatavuden voit tarkistaa aineistotietokannasta.
Matkaoppaita muista maista voi hakea edelläkuvatulla tavalla.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy ainakin seuraavat teokset, joista voisi olla apua velhojuhlien järjestäjälle.
Velhokoulu : loitsuja, temppuja, taruja ja uskomuksia sekä 50 taikuutta tihkuvaa askarteluohjetta, joilla syntyvät kaikki velhoiluun tarvittavat välineet, Hämeenlinna : Karisto, 2002
Perry, Sara: Birthday treats : recipes and crafts for the whole family, San Francisco : Chronicle Books, 2001
Boase, Petra: How to throw the best kid's party ever, London : Lorenz, 1999
Askartelulehti. 2002, 1 : Talvi, Vantaa : Sinooperi-julkaisut, [2002]
Aineiston saatavuutta voit tarkastella osoitteessa:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Hannu salamasta löytyy tietoa mm. teoksista Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Miten kirjani ovat syntyneet. 2 : Kirjailijoiden studia generalia 1979 / toimittanut Ritva Haavikko; Salama, Hannu: Ihmisen ääni; Tarkka, Pekka: Salama ja Tarkka, Pekka: Suomen kirjallisuuden historia.
