Kyseessä lienee Anne-Marie Dalmais’n kuvakirja ”12 iloista eläinperhettä” (Sipoo : Kolibri, 1991) tai ”Matkalla maailmalla” (Helsinki : Kirjalito, 1998).
Pingviiniperheestä kerrotaan molemmissa kirjoissa: toisessa tarinan nimenä on Jääkimpaleen perhe, toisessa Lumen ja jään maassa. Teksti on vähän erilainen, mutta kuvitus sama. ”12 iloista eläinperhettä” (1991, 144 s.) on vanhempi ja ohuempi kuin ”Matkalla maailmalla” (1998, 241 s.)
Mikäli kysytty runo alkaa säkeillä "Nyt kevät on, ja luonto herää, povensa auliin avaa maa" kyseessä on lauluteksti tai sävelletty runo, joka on julkaistu Aksel Törnuddin teoksessa Koulun laulukirja nimellä Elämän koulu. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1913. Siitä on otettu useita painoksia, joista viimeisin vuonna 1930.
Valitettavasti kirjassa ei ole mainintaa tekstin tekijästä, ja säveltäjäksikin on mainittu vain "Johannes".
Autoilun alkuaikoina ajokorttia ei ollut vielä käytössä. Opettelu autolla-ajoon oli alussa sitä, että oppi tuntemaan "koneen" ja huoltamaan sitä, jos siihen tuli vika kesken matkaa. Opettajana toimi usein auton myyjä, ja opetus tapahtui auton vierellä mukautettuna sisällöllisesti oppilaan aikaisempiin taitoihin ja tietoihin.
Ajokortit tulivat käyttöön vasta, kun autoilua ja liikennettä alettiin virallisesti säännellä 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Suomessa liikenteen sääntely alkoi Helsingissä vuonna 1907. Silloin voimaan tulleiden järjestyssääntöjen mukaan autonkuljettajiksi aikovilta edellytettiin, että he asiantuntevan henkilön antamalla todistuksella pystyivät osoittamaan täysin perehtyneensä automobiilin rakenteeseen,...
Lapsen syömishäiriö on tunnistettuna ongelmana ilmeisesti niin uusi, ettei siitä löydy juurikaan kirjallisuutta. Aiheeseen liittyvä kirjallisuus on nimenomaan nuorten syömishäiriöitä koskevaa. Kun lapsella on syömishäiriö -vihkonen on Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistyksen julkaisema ja se löytyy kokonaisuudessaan myös verkosta osoitteesta http://www.syomishairioistentuki.fi/opas.html . Lisäksi osoitteesta http://move.to/anorexia/ (Anorexia, ja matka takaisin elämään) löytyy linkkejä koti- ja ulkomaisille syömishäiriöitä käsitteleville sivuille.
Artikkelitietokannoista löytyi muutama viite: Suomen lääkärilehti 7/1998 sisältää Susanna Saarnilehdon artikkelin "Syömisongelmat ja -häiriöt: sukupolvien välinen yhteys";...
Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä.
Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä:
https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html
Lähteet:
https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/...
Varmaankin on kyseessä vain helppo muistisääntö. Talvirenkaiden käyttö oli ennen Suomessa pakollista joulu-helmikuussa. https://yle.fi/uutiset/3-5678591 Nykyinen laki pidensi aikaa kuukaudella suuntaansa eli marras-maaliskuussa on kelin niin vaatiessa käytettävä talvirenkaita. https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/rengastietoa/rengasmaaraykset/tarkeimmat-rengasmaaraykset-suomessa/ Nykyinen laki antaakin autoilijalle paremmat mahdollisuudet vaihtaa renkaat järkevään aikaan. Kuitenkin renkaat on hyvä vaihtaa kelien parannuttua, jotta tiestö ei suotta kulu. Siksi kai on keksitty kytkeä renkaiden vaihto pääsiäiseen, joka aina on kuitenkin aikaisintaan maaliskuussa.
Vuosilomaa kuluttaviksi arkipäiviksi...
Suomenkielisten lehtien artikkelitietokantoja on ALEKSIn lisäksi KATI ja ARTO.
Olit jo tarkistanut ALEKSIn, valitettavasti muutkaan tietokannat eivät tuottaneet
tulosta, kaipaamaasi artikkelia ei näin löytynyt. Hakusanana oli Äetsä*.
Nyt ei auta muu kuin selata läpi olettamasi lehden
(Suomen Kuvalehti) vuosikerta. Kysy lähimmästä kirjastosta mistä sen saat.
Vaikka lehden sisältö luetteloitaisiinkin johonkin artikkelitietokantaan, se ei
takaa että kaikki kyseisen lehden artikkelit löytyisivät sieltä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.libplussa.fi löytyy useita teoksia antamalla asiasanaksi laatujärjestelmä ja katkaisumerkki #. Teosten sisällöstä saa tarkemmat tiedot katsomalla täydet tiedot, jolloin näkyvät sisältöä kuvaavat asiasanat. Sen sijaan termillä tuotekortti ei suoraan löydy yhtään viitettä.
Leopardigekoista löytyy seuraava englanninkielinen teos: Hunziker,Ray: Leopard geckos: identification,care& breeding. Kirja kuuluu Itäkeskuksen,Koivukylän,Oulunkylän,Pasilan,Tikkurilan ja Töölön kirjaston kokoelmiin.
Venäjänkielinen Yes-lehti on luettavissa Pääkirjastossa
Pasilassa lastenosastolla.Sitä ei lainata kotiin.
Osoite: Rautatieläisenkatu 8 00520 Helsinki.
Zdorovje-lehti tulee Malmin kirjastoon sekä Vuosaareen.
Malmilta löytyy lainattavana v. 2002, 2003, sekä 2004,
paitsi viimeistä numeroa, jota ei lainata.
Vuosaaren kirjastosta löytyy v. 2003 sekä 2004.
Numeroista voi tehdä varaukset ja ne voi noutaa mistä kirjastosta vain.Jos sinulla on jo kirjastokortti ja tunnusluku, varauksen voi tehdä osoiteessa http://www.helmet.fi/.Jos kirjastokorttia ei ole tarvitset kuvallisen henkilötodistuksen ja saat kortin lähimmästä kirjastosta.
Parhaan pohjoismaisen filmipalkinnon voitti Aku Louhimiehen
filmi Paha maa(Frozen land).
Laitan tähän vielä festivaalisivut:http://www.filmfestival.org/filmfestival/
Elektronisia kirjoja ei voi vielä saada pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Vastikään on kuitenkin tehty sopimus elektronisten kirjojen lainaamisesta lähitulevaisuudessa HelMet-kirjastoissa, joten asiaa kannattaa tiedustella lähikirjastosta jonkin ajan kuluttua. Elektroniset kirjat tulevat olemaan HelMet- kirjastoissa lähinä opiskelijoiden tarvitsemaa kurssikirja-aineistoa. Tarkkaa ajankohtaa aineiston saapumiselle kirjastoon ei ole tiedossa.
Vuonna 1930 julkaistua La cuisine en dix minutes tai sen englannikielistä käännöstä ei Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi mukaan ole Suomen kirjastoissa. Kirjan saksankielinen käännös Kochen in zehn Minuten löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Muualta maailmasta sekä ranskan- että englanninkielistä kirjaa löytyy kirjastojen kokoelmista. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Ikävä kyllä emme löytäneet Tolosen keikoista ennakkomainintaa mistään. keikkoja ei ehkä ole vielä sovittu.Voit kuitenkin seurata alla olevaa sivustoa. Toivottavasti sinne pian ilmestyy jo keikkatiedot.
http://meteli.mobi/artisti/15
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on tätä kirjaa aikaisempi painos vuodelta 1996.
Vuoden 2009 painos löytyy esim.Tanskasta.
Kaukolainapyynnön voi tehdä Turun kaupunginkirjaston sivulta
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1644
Kannattaa otta huomioon, että kyseessä voi olla käsikirjaston aineistoa, jolloin kirjaa ei ehkä ollenkaan laintata tai sitten sen saa lainaksi vain lukusalikäyttöön meidän kirjastossamme.
Kaukolainamaksua peritään meidän kirjastossamme 4 e. Lähettävä kirjasto määrää siihen lisäksi omat hintansa, esim. Suomen yliopistokirjstot ottavat lainoistaan n. 5-10 e.
Kyllä, toki näin voi tehdä. Kirjoja ei tässä tapauksessa kannata palauttaa palautusautomaattiin vaan suoraan henkilökunnalle. Pyydä henkilökuntaa lainaamaan ne takaisin sinulle palautuksen jälkeen. Lainaus onnistuu, mikäli kirjoissa ei ole varauksia.
Nimi Jasmin on saatu hyväntuoksuisen valkokukkaisen koristepensaan jasmiinin nimestä. Sen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin). Kukkasymboliikassa jasmiini on rakkauden ja kauneuden symboli.
Erika, Eerika, Erica, Eriika ja Eriikka ovat kaikki muinaisskandinaavista alkuperää olevan Erikin sisarnimiä eli ne on muodostettu 'yksin hallitsevaa' merkitsevän Erikin pohjalta. Saksankielisissä maissa nimi on yhdistetty myös kanervan tieteelliseen nimeen Erica.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
