Vuosi 1966 oli Etelä-Suomessa runsasluminen, ja myöhäinen kevät sai lumet sulamaan nopeasti. Ennätystulvia koettiin erityisesti rannikkoseudulla.
Mainintoja vuoden 1966 tulvasta löytyy valtion ympäristöhallinnon yhteiseen ymparisto.fi -verkkopalveluun kootuista arviointiraporteista. Vantaanjoen tilanteesta löytyy julkaisu:
Tulvariskein alustava arviointi : 21. Vantaanjoen vesistöalue
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BD524B123-99DE-4578-9442-D9B8…
Muiden alueiden arviointiraportit löytyvät ao. osoitteesta Muuta aiheesta -otsikon alta. Niistäkin löytyy mainintoja vuoden 1966 tulvasta.
http://bit.ly/1pknpgX
Vuoden 1966 tulvasta kerrotaan myös julkaisussa:
Ville Suhonen ja Kari rantakokko: Vantaanjoen tulvantorjunnan...
HelMet on tuossa aika hankala...
Oikein hyvää hakutapaa ei ole, mutta voisit koettaa hakea ranskankielisiä elokuvia kirjoittamalla hakuun "ääniraita ranska".
Silloin DVDssä on ainakin ranskankielinen ääni.
Samoin haulla "ääniraita espanja" ja "ääniraita venäjä" löytyy halutulla puhekielellä varustettuja elokuvia.
Rnaskalaisten tekemää elokuvaa onkin sitten jo vaikeampi hakea, sanoisin jopa mahdotonta löytää niitä kaikkia yhdellä haulla...
Haulla elokuvat ja ranska not yhdysvallat + kielirajaus ranska saat ainakin kaikki ranskankieliset, ranskassa tapahtuvat elokuvat, jota ei ole tehty yhdysvalloissa.
Kokeilla voi myös hakua elokuvat + un film, mutta sekin saa esiin vain osan elokuvista.
Helmet-kirjastoissa on tätä Jukka Pakkasen kirjaa jäljellä muutama kappale. Aineistoa poistetaan kirjastojen kokoelmista lähinnä huonokuntoisuuden takia, tietoaineistosta tietojen vanhenemisen takia, tai jos kappaleita on liikaa kysyntään nähden. Vaikka kaunokirja ei olekaan enää jatkuvasti lainassa, on sitä hyvä olla kokoelmissa, koska uusia ei useinkaan saa enää hankituksi.
Joten valitettavasti emme poista kirjaa toiveista huolimatta. Se näyttää olleen myynnissä muutamassakin nettihuutokaupassa, mutta jo myyty. Kannattanee jättää ilmoitus jonkin verkkoantikvariaatin puutelistalle, vaikka näille:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
Tutkin lukuisia englanninkielisiä lähteitä, jotka käsittelevät pääsiäisperinteitä, mutta missään niistä ei kerrottu, että Iso-Britanniassa virvottaisiin. Tuntuisikin aika erikoiselta, jos virpomisperinne olisi levinnyt Englantiin. Sehän on lähtöisin itäisestä ortodoksisesta kirkollisuudesta ja on ennen kaikkea karjalainen perinne (joskin sen symboliikka on peräisin jo varhaiskristillisyydestä). Ortodokseja Englannissa on vain vähän.
Tarkempaa tietoa englantilaisista pääsiäisperinteistä, virpomisen historiasta ja ortodoksisuudesta Britanniassa löydät esimerkiksi näistä linkeistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Easter_customs
http://www.topmarks.co.uk/Easter/
http://www.whyeaster.com/customs/festivals.shtml
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -lista osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings kertoo, että joulukuussa 2016 myydyimpiä suomalaisia lastenkirjoja olivat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen ”Tatu ja Patu etsivinä” ja ”Tatun ja Patun ihmeellinen joulu”, Sinikka Nopola ja Tiina Nopolan ”Risto Räppääjä ja pullistelija”, Mauri Kunnaksen ”Herra Hakkarainen harhateillä”, Timo Parvelan ”Ella ja kaverit rakentavat ihmekoneen”, sekä Mauri Kunnaksen ja Tarja Kunnaksen ”Joulutarinat”. Pari niistä on toisiaan joulukirjoja ja ollut luultavasti erityisen suosittuja joulukuussa.
Muilta kuukausilta löytyy myös seuraavia lastenkirjoja: Tiina Nopolan ”Siiri ja Heppa Huoleton”, Mauri Kunnaksen ”Kesä Koiramäessä” (kesäkuukausien suosikki), Timo...
Persicon kirjaa vuodelta 1990 on todella vaikea jäljittää. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä kirjastojen kaukolainatoimistosta, joskin ruotsalaisesta Libris-tietokannastakaan kirjaa ei löytynyt. Kaukolainapyynnön voi tehdä kaupunginkirjaston kotisivulta.
Osassa Helsingin kirjastoja A3-kokoisen värisivun tulostaminen onnistuu kopioikoneinakin toimivilla monitoimilaitteilla muistitikulta. Esimerkiksi Pasilan kirjastosta tällaisia laitteita löytyy kaksikin. Tiedosto täytyy tallentaa muistitukulle ja tulostaa tiedosto liittämällä muistitikku laitteeseen. Ainakin Pasilan laite tunnistaa yleisimpiä kuvatiedostomuotoja (esimerkiksi jpg ja tiff) sekä pdf-tiedostoja. Microsoftin asiakirjamuodoillakin tulostaminen näyttää onnistuvan, mutta ilmeisesti laite muuntaa ne johonkin toiseen muotoon, jolloin tulostusjälki ei ole välttämättä hyvää. Saattaa myös olla, etteivät laitteet tunnista kaikkia muistitikkuja.
Siitä, missä kirjastoissa on monitoimilaite, ei ole listaa, mutta voit tiedustella asiaa...
Kyseessä lienee Emmi Itärannan Teemestarin kirja (Teos, 2012). Sille ei ole ilmestynyt jatko-osaa, mutta Itäranta julkaisi vuonna 2015 toisen, itsenäisen romaanin Kudottujen kujien kaupunki.
Jos teos on peräisin EU:n tai ETA:n alueelta on tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat yleensä voimassa 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijöitä on useita (esim. useampi artikkelin kirjoittaja) lasketaan suoja-aika viimeisenä kuolleen tekijän kuolemasta. Jos teoksen tekijä on tuntematon, on tekijänoikeus voimassa kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin.
Lisätietoa tekijänoikeuden suoja-ajoista:
Tekijänoikeuslaki 404/1961
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
- Katso 4. luku
Tekijänoikeuden syntyminen /Tekijänoikeus.fi
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Kyseinen kohta on F. M. Dostojevskin Karamazovin veljesten toisen kirjan toisesta luvusta.
Lea Pyykkö on suomentanut kohdan näin. "Joka valehtelee itselleen ja kuuntelee omaa valhettaan, menee niin pitkälle, ettei erota enää minkäänlaista totuutta itsessään, eikä ympärillään [ja näin lakkaa kunnioittamasta sekä itseään että muita]."
Lea Pyykön suomennos on vuodelta 1976 ja em. lainaus on teoksen yhdeksännen painoksen (2007) sivulta 60.
Teoksesta on myös Martti Anhavan suomennos vuodelta 2017 ja V. K. Trastin suomennos vuodelta 1927.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://finna.fi/
Kansalliskirjaston tietueessa Reino Helismaa on merkitty Fahr-jenkan säveltäjäksi ja sanoittajaksi, tietueessa on lisätietojen kohdalle kirjoitettu, että Helismaan on luultavasti sanoittaja. Jenkka oli Fahr-leikkuupuimuri mainos. Se löytyy Kansalliskirjastossa kuunneltavien tallenteiden lisäksi CD-levyltä Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää, joka on useiden kirjastojen kokoelmissa, myös Kouvolan kirjastossa. Sanoja ei löytynyt muuten kuin vain alkua "Tästä se leikkuupuimurilaulu railakkaasti alkaa", joten ne täytyy kuunnella levyltä.
Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan...
Suomessa raipparangaistukset kuuluivat rikoslakiin 1890-luvun alkupuolelle asti. Yksi pari raippoja tarkoitti kolmea lyöntiä. Pahimmillaan rangaistukseksi saattoi tulla 40 paria raippoja. eli 120 lyöntiä. Rangaistus saattoi tulla esimerkiksi varkaudesta tai taposta. Kovan raipparangaistuksen seurauksena moni myös kuoli. Raipparangaistus annettiin paljaaseen selkään, joten epäilemättä ainakin iho meni rikki ja vuosi verta. Varakkaat saattoivat päästä raipparangaistuksesta maksamalla sakkorahoja, mutta köyhillä sitä mahdollisuutta ei ollut. Siitä tulee sanonta: "Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan". Raippa saattoi olla rottinkikeppi, vedessä liotetut pitkät pajunvitsakimput tai lakisääteisesti määrätty kaksimetrinen,...
Tajunnanvirtakirjallisuus on kirjallisuuden lajityyppi eli genre, jonka kertomatekniikka pyrkii kuvaamaan ihmisen alitajuisia mielenliikkeitä eli tajunnanvirtaa.
Kirjaston kokoelmatietokannan kirjojen tiedoissa kuvailusanat tulevat yleensä kirjastojen virallisista asiasanastoista. Suomen kirjastojen asiasanastojen sanoja voi hakea ja tutkia verkkosivun Finto.fi kautta.
Norman, Philip: Rolling Stones; suom. Juhani Niemi, ISBN 951-1-08529-8, Otava 1985 on varmaan tiedustelemasi teos. Sen saatavuuden yleisissä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteesta http://www.helmet.fi Soita kirjastoon ja nouda teos itse tai tee varaus em. nettiosoitteeseen, jos sinulla on 4-numeroinen pinkoodi. Jos sitä ei vielä ole, sen saat käymällä kirjastossa ja näyttämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen.
Kun asiakas täyttää 15 v., tulee hänestä kirjaston sääntöjen mukaan aikuinen. Tällöin hänen asiakasryhmänsä muutetaan lapsesta aikuiseksi. Tämä tehdään seuraavan normaalin kirjastokäynnin yhteydessä. Samalla asiakasta muistutetaan kirjaston käyttösäännöistä ja maksuista.
Google-haulla saa paljonkin sivuja esille, ne ovat tosin hyvin kaupallisia. Kotimaisista artikkelitietokannoista en löytänyt mitään, mutta kirjaston asiakasmikroilla on käytössä Ebsco-tietokanta, josta löytyy englanninkielisiä artikkeleita. Sieltä sain 34 viitettä Marithe & Francois Girbaudista, niistä 10 oli kokotekstiviitteitä. Lehtilähteitä olivat esim. Brandweek ja New York Amsterdam News. Kirjastossa voitte tulostaa kokotekstiviitteet tai tallentaa ne levykkeelle.
Kyseinen teos on Helsingin kirjastojen valintalistalla ensi viikolla eli 3.4. - 9.4.06. Tarkkaa päivämäärää, koska se saapuu lainattavaksi kirjastoihin on vaikea sanoa, mutta kannattaa seurata tilannetta Helmetistä.
Koiratytöt-sarjan uusin osa Jesse laivakoira ilmestyy tänä keväänä. Teos on sarjan kuudes kirja. Sarjaa kustantaa kustannusyhtiö Karisto, joten sitä, kuinka monta kirjaa sarjaan on vielä tulossa, voisit tiedustella kustantajalta. Osoite on kustannusliike@karisto.fi
Ydinvoima on yksinkertaistetusti sanottuna energiantuotantotapa, jossa atomien ytimiä hajottamalla tai yhdistämällä saadaan energiaa. Fissio eli ytimien hajottaminen on tapa, jolla ydinvoimaloissa uraanista tai plutoniumista saadaan energiaa. Ydinvoimalan toiminnasta syntyy radioaktiivista ydinjätettä. Suomessa mielipiteet ydinvoimasta vaihtelevat: toiset kannattavat sitä energiamuodon halpuuden ja vähäisten hiilidioksidipäästöjen vuoksi, kun taas toiset vastustavat sitä ydinvoimaan liittyvien turvallisuusriskien ja hyvin pitkään radioaktiivisena pysyvän jätteen vuoksi
Ydinvoima on sen verran laaja aihe, ettei tässä ole oikein mahdollisuutta kertoa siitä kattavasti. Siksi annankin tässä alla sinulle linkkejä sivustoilla, joista voit lukea...
