Voit etsiä aiheesta teoksia pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi esimerkiksi asiasanoilla lastensuojelu, lapsen asema tai vanhemmuus. Haku luokan numerolla on myös mahdollista. Luokassa 371.5 on perhepolitiikka ja mm. lastensuojelua käsittelevät teokset, luokassa 358 on perhesosiologia ja mm. lapsen asemaa käsittelevät teokset sekä luokassa 181.6 on perhe- ja kotikasvatus.
Plussa antaa teokset uutuusjärjestyksessä ja myös saatavuustiedot selvävät sieltä.
Lastensuojelun keskusliiton www-sivuilla http://www.lskl.fi löytyy liiton kirjasto, joka on koonnut uutuusluettelon aineistostaan sivulleen. Sivuilta löytyy myös liiton julkaisuluettelo. Kirjaston palvelut ovat vapaassa käytössä.
Pekka Pohjolan elämäkerta ilmestyy huhtikuussa Kustannus Oy Jalavan kustantamana. Toimittaja Petri Nevalaisen kirjoittaman teoksen nimi on Bassokenraali. Lisää teoksesta: http://www.rockadillo.fi/news/pohjolainfo.html
Kirja tulee sitten aikanaan myös kirjastojen kokoelmiin, tarkkaa ajankohtaa on vaikea vielä arvioida. Seuraa tilannetta HelMet-aineistohaulla.
Esittelyvideon suunnitteluun ja käsikirjoitukseen löytyy apua Jouko Aaltosen teoksesta Käsikirjoittajan työkalut: audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002), joka käsittelee käytännönläheisesti niin elokuvan, dokumentin, tietoiskun kuin mainoksenkin käsikirjoittamista. Teoksesta löytyy myös laaja kirjallisuusluettelo.
Muita kirjoja aiheesta:
Hedgecoe, John: Videokuvauksen taito (Kustannus-Mäkelä, 1993)
Jones, Frederic H: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Levy, Jarmo: Digitaalinen videoeditointi (Satku, 2001)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (Maaseudun sivistysliitto, 1990)
Straaberg, Carsten: Videokoulu : kaikki videoeditoinnista (Kompuutteri kaikille, 2003)...
Kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4.uud.painos 2005) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) löytyy tietoa etunimistä. Kirjat löytyvät kirjastosta. Vilkunan kirjassa kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja.
Tässäpä visainen kysymys, johon emme ole löytäneet vastausta.
Lähetimme tiedustelun Vuokattiin - Snowpolikseen, josta ei ole vielä saatu vastausta. Voit itsekin ottaa yhteyttä sinne, yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.snowpolis.fi/
Sivuilla todetaan Snowpoliksen tutkimusalasta seuraavaa:
Talven teknologiat. Snowpoliksen talven teknologiat perustuvat pitkäaikaiseen kokemukseen urheiluvälineiden talvitestauksesta. Vuokatin Urheiluopisto ja Vuokatinrinteet sekä hiihtoputki ja lumilautatunneli ovat toimineet testausympäristönä jo useita vuosia. Haemme myös uusia ulottuvuuksia lumesta, jäästä ja kylmästä. Visiona on yhdistää lumiurheilu, jääurheilu ja ajoneuvotestaus kitkailmiöiden ympärille.
Tällaista sanaa tuskin löytyy sellaisenaan sanakirjoista. Islannin kieli on oppikirjojen ja kielioppien mukaan kuitenkin varsin joustava yhdyssanojen muodostamisessa ja voimme ehkä itse kääntää sanan.
Lähde on islanniksi esim. lind, mäki esim. hæð
Yhdyssana voidaan islannissa muodostaa samoin kuin suomessa eli alkuosa taivutetaan omistussijassa (genetiivissä) ’lähteen’, loppuosa taas lauseyhteyden mukaan
Saamme lindarhæð ’lähteenmäki’
Ponin nimessä esiintyvä prepositio frá edellyttää, että yhdyssanaa (oikeammin sen jälkiosaa) myös taivutetaan. Tässä sanassa vaadittu muoto (datiivi) on kuitenkin perusmuodon kaltainen eli
Andi frá Lindarhæð
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kysymäänne Väinö Havaksen
runoja ja lauluja sisältävää cd-levyä 'Jumalan kalamies'.
Levy löytyy kuitenkin parin maakuntakirjaston kokoelmista ja sen voi
saada kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainatilauksen voi tehdä joko
netin kautta, osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
tai kirjastossa. Kaukolainan hinta on 4 euroa. Laina toimitetaan
valitsemaanne kirjaston toimipisteeseen.
Jos nuortenkirja on rekisterissä merkitty aikuisten aineistoksi tunnuksella aik, siitä peritään varausmaksu 0,50 e riippumatta siitä, tehdäänkö varaus itsepalveluna HelMet-järjestelmässä tai kirjaston asiakaspalvelussa. Jos taas rekisterin mukaan kyseessä on lasten- tai nuorten aineisto, jonka tunnus on las, varaus on maksuton varaajan iästä riippumatta.
Teoksen tarkat tiedot:
Tarja Ignatius, Lappeen historia 2. Kunta kaupungin kupeessa: vuodet 1865-1966. (2011)
Kyseistä teosta ei ole Kouvolan eikä Valkealan kirjastoissa. Sitä on kirjastoissa Kymenlaakson ulkopuolella, joten voitte pyytää sen kaukolainaksi.
Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja lapsuudesta löydät tietoa mm. teoksesta Tulusto Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990).
Lisää lähteitä ja tietoa Härkösestä on esimerkiksi Kirjasammossa,
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena/
Kirjastot tilaavat maksulliset lehtensä pääosin kertarysäyksellä syksyisin välittäjälle lähetettävillä listoilla. Ilmaislehtien esillepano kirjastoissa riippuu taas kokonaan siitä, onko ns. vapaata tilaa tarjolla vai ei. Useimmissa kirjastoissa on jonkinlainen tila kansalaisten tiedotteille ja paikallislehdille, ja tällaiseen tilaan voi oman lehtensä viedä tarjolle. Vakinaisen paikan saaminen edellyttää kuitenkin yhteydenottoa kirjaston johtajaan ja asiasta sopimista.
Mitään helppoa ja halpaa tapaa saada paperilehti esille "kaikkiin" kirjastoihin ei valitettavasti ole olemassa. Julkisuudesta, esilläolosta ja näkyvyydestä käydään ankaraa kilpailua ja tarjonta on valtavaa. Kirjastoilla on usein suuria vaikeuksia saada edes ns. paikallista...
Haagalainen-lehden vanhoja numeroita (1975-90; 1992-97) on luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei tarvitse varata etukäteen luettaviksi. Kirjastossa on kopiointimahdollisuus ja yksi kopio maksaa 40 senttiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=haagalainen&searchscope=2…
Porvoon kaupunginkirjaston sukunimikirjoista kysymäänne sukunimeä ei löydy. Muita Siika-alkuisia nimiä löytyy, joista joidenkin alkuperä on lähtöisin samannimisesta paikkakunnasta tai järven tai muun vesistön nimestä.
Wikipediasta löytyy Siikamäki niminen paikka:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siikam%C3%A4ki-Peiposj%C3%A4rvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta kannattaa tiedustella sukunimen Siikamäki alkuperää. Linkistä löytyy nimistöhuollon neuvontapuhelin.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Näyttäisi vähän siltä, että Ebsco mainostaa tuossa oikealla puolella kirjastoja, joiden kanssa sillä on sopimus. HelMet-kirjastoilla on käytössä Ebsco Masterfile Elite -tietokanta, jossa on englanninkielisten aikakauslehtien artikkeleita sähköisessä muodossa. Tietokantaa voi käyttää kirjaston asiakastietokoneilla, mutta tarkistin, ettei mainitsemaasi artikkelia valitettavasti löydy tuosta tietokannasta. Se kuulunee siten johonkin Ebscon tarjoamaan tietokantaan, jota HelMet-kirjastot eivät ole hankkineet.
Johann Wolfgang von Goethen teoksen Aus meinem Leben. Dichtung und Wahrheit (1808 - 1831) kolmannen osan motto kuuluu saksaksi "Es ist dafür gesorgt, daß die Bäume nicht in den Himmel wachsen."
J. Hollo on suomentanut moton näin: "Siitä on huoli pidetty, etteivät puut kasva taivaaseen asti."
http://www.deutschestextarchiv.de/book/view/goethe_leben03_1814?p=7
Goethe, Johann Wolfgang von: Tarua ja totta elämästäni. 3-[4] , Kirjat XI-XX (suom. J. Hollo, Otava, 1925)
Ilman kirjastoalan koulutusta vakituista työpaikkaa ei saa. Tietoa alan koulutuksesta:
http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/80_ammattiala?link=true
Mikäli olet kiinnostunut oppisopimuskoulutuksesta, haluat tehdä vapaaehtoistyötä tai olet oikeutettu työkokeiluun, tältä Espoon kaupungin sivulta löydät tiedot keneen ottaa yhteyttä.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kirjasto/Tarvitsemme_si…
Suomessa tuskin kukaan tarjoaa tällaista "rekisteröintipalvelua", koska meillä tekijänoikeudellinen suoja syntyy automaattisesti, kun teos on luotu. On tietenkin tilanteita, joissa tekijänoikeuden omistajan voi olla vaikea todistaa aukottomasti tekijyyttään. Teosto pitää yllä teosrekisteriä, koska hoitaa rojaltien perimisen ja välittämisen. Vastaavasti esimerkiksi Sanastolla on tekijöiden itsensä luoma rekisteri niistä teoksista, joiden edunvalvontaa (lähinnä lupakäytäntöjä ja korvauksia) halutaan valvoa.
Jos on Teoston tai Sanaston jäsen, ilmoitus teoksesta rekisteriin on käytännössä kysymyksessä esitetyn kaltainen toimi, mutta molemmissa lähdetään siitä, että rekisteriin merkitään valmiita teoksia, Sanastossa käytännössä edellytetään...
Kyseessä lienee Anne-Marie Dalmais’n kuvakirja ”12 iloista eläinperhettä” (Sipoo : Kolibri, 1991) tai ”Matkalla maailmalla” (Helsinki : Kirjalito, 1998).
Pingviiniperheestä kerrotaan molemmissa kirjoissa: toisessa tarinan nimenä on Jääkimpaleen perhe, toisessa Lumen ja jään maassa. Teksti on vähän erilainen, mutta kuvitus sama. ”12 iloista eläinperhettä” (1991, 144 s.) on vanhempi ja ohuempi kuin ”Matkalla maailmalla” (1998, 241 s.)
Hämähäkeistä, ja erityisesti mustasta leskestä, löydät sekä tietoa että kuvia esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Selkärangattomat (Maailman luonto: eläimet: 5)
- Kodin suuri eläinkirja 6
- Preston-Mafham: Spiders of the world
- Schenk: Eläinmaailman ihmeet
- Zoo: suuri eläinkirja 6 (Selkärangattomat)
Myös muista eläin- ja hyönteiskirjoista saatat löytää lisätietoa, kysy rohkeasti apua oman kirjastosi henkilökunnalta.
Internetistä voisit etsiä vaikkapa Makupalat-linkkikirjaston kautta ( osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm ). Kovin paljon suomenkielistä aineistoa ei taida kylläkään löytyä....
