Kyseessä on Kallion kirjaston remontti, jonka takia kirjasto suljettiin 12.10.2009 ja avataan tammikuun lopulla 2010. Kaikella Kallion kirjaston aineistolla on sulkemisesta johtuen pidennetty laina-aika (eräpäivällä 3.3.2010). Normaalistihan cd-levyillä olisi tosiaan neljän viikon laina-aika (paitsi pikalainalevyillä 7 vrk).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/
Kyllä löytyy . Tämän aiheen kirjat löytyvät kirjastoista luokasta 67.41, kun taas ratsastusta käsittelevät kirjat ovat urheilun puolella, hyllypaikassa 79.15.
Perusteellinen kirja hevosten hoidosta on esimerkiksi:
- Talaskivi: Suomalainen hevoskirja, hevoset ja ratsastus, 1990
Muutamia uudempia:
- Brixner, Saskia: Hevoset : rodut, harrastus ja hoito, 2010
- Mullen, Gary: Tiesitkö tämän hevosista, 2009
- Kaimio, Tuire: Hevonen : ensimmäinen oppaani, 2006
Kaikki edellämainitut teokset ovat myös Haukiputaan kirjastossa.
Haukiputaan kirjaston aineistoa voi katsoa internetistä, osoite http://www.outikirjastot.fi . Hakuehdoiksi voi laittaa luokan 67.41 ja asiasanaksi sanan hevonen.
Leena Krohn on kyllä ihan omanlaisensa kirjailija suomalaisessa kirjallisuuskentässä, ketään ihan vastaavaa ei äkkiä löydy.
Mutta jotain samaa saattaisi olla esim. Maarit Verrosen tuotannossa, myös hän pohtii monenlaisia filosofisiakin ongelmia ja ottaa mukaan scifin keinoja, kuten Krohnkin. Tyyli on silti aika erilainen, ei ihan perinteistä scifiä Verrosellakaan, ja ympäristöt ovat aika paljon arkipäiväisempiä kuin Krohnilla. Toinen varteenotettava suomalainen scifisti on Johanna Sinisalo, jota Krohniin yhdistää ehkä eniten voimakas ympäristötietoisuus.
Erikoisia asioita tavallisille ihmisille tapahtuu myös Miina Supisen novelleissa, mutta nekin poikkeavat tyylillisesti Krohnin teksteistä melkoisesti. Supinen on nimittäin ehta koomikko....
HelMetistä kun katson, niin suomenkielisiä äänkirjoja on enemmän kuin muunkielisiä, mutta jos tarkoitat e-äänikirjoja, niin siihen en osaa sanoa muuta kuin tarjonnan puutteen.
Toistaiseksi meillä ei vielä ole kirjastojakeluun sopimuksia äänikirjakustantajien kanssa MP3 formaatissa tuotetuista äänikirjoista. Kannatta seurata kirjaston uutisia, sillä sopimuksia neuvotellaan parhaillaan.
E-kirja kokoelmissa on vain englanninkielisiä äänikirjoja sekä MP3 että WMA formaatissa, koska meillä on jakelusopimus ulkomaisten toimijoiden kanssa.
Elisa-kirja on kuluttajille suunnattu palvelu eivätkä kirjastot sopimusteknisistä syistä voi hankkia aineistoa kuluttajapalveluista.
Tuoteasioissa kannattaa yleensä ottaa yhteyttä suoraan valmistajaan. Snellmanin Lihajalostus Oy:stä kerrottiin, että Kunnon broilerinakin tuotanto on lopetettu yksinkertaisesti vähäisen kysynnän takia.
Kuluttajat ovat kyselleet tuotetta Snellmanilta, joten sieltä kerrottiin vielä, että tuotannon uudelleen aloittaminen ei ole aivan ehdottomasti poissuljettua. Toistaiseksi kauppiaat eivät ole innostuneet ottamaan tuotetta takaisin valikoimiinsa.
Kannattaa siis seurailla nakkien tilannetta.
Tuulivoimalat ovat todella osoittautuneet kohtalokkaiksi lepakoiden kannalta. Tuulivoimaloiden yleistyessä arvioitiin, että voimaloiden pyörivät lavat tappaisivat ennen kaikkea lintuja, mutta nopeasti huomattiinkin, että riskit kohdistuvat enemmän lepakoihin.
Kuten lepakkotutkija Thomas Lilley Yle:n artikkelissa toteaa, lepakot kuolevat joko iskeytymällä pyöriviin lapoihin tai barotraumaan, jolloin lapojen pyörimisestä aiheutuvat paineenvaihtelut tuhoavat lepakon keuhkojen verisuonet.
Tutkijat eivät ole löytäneet yhtä selkeää syytä siihen, miksi kaikuluotaamalla suunnistavat lepakot lentävät voimaloiden läheisyydessä ja törmäävät niihin. Erilaisia teorioita ja hypoteeseja aiheesta on kuitenkin esitetty. Yksi syy voisi esimerkiksi olla,...
Suomalaisista keksinnöistä kertoo mm. kirja Suomalaisia innovaatioita : Suomi-konepistoolista Habbo-hotelliin (2011).
Tekstiviesti ja valokuitukaapeli eivät ole suomalaisia keksintöjä. Niistä löydät tietoa esim. näistä Wikipedian artikkeleista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6n_ja_elektroniikan_historia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_K._Kao
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstiviesti
Porvoon kaupunginkirjaston sukunimikirjoista kysymäänne sukunimeä ei löydy. Muita Siika-alkuisia nimiä löytyy, joista joidenkin alkuperä on lähtöisin samannimisesta paikkakunnasta tai järven tai muun vesistön nimestä.
Wikipediasta löytyy Siikamäki niminen paikka:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siikam%C3%A4ki-Peiposj%C3%A4rvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta kannattaa tiedustella sukunimen Siikamäki alkuperää. Linkistä löytyy nimistöhuollon neuvontapuhelin.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Hei,
Kysymiäsi Ella Wilcken kirjoja ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wilckeltä on suomeksi ilmestynyt kaksi kirjaa "Monan saaristokesä" vuodelta 1962 ja "Kesä omin päin" vuodelta 1942. Raahen kirjaston kautta voit saada kyseisiä kirjoja kaukolainaksi. Ensin mainittua kirjaa on mm. Oulun kaupunginkirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 50 snt. Jälkimmäistä kirjaa on mm. Varastokirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 5 €. Jos haluat Wilcken kirjan/kirjat kaukolainaksi, niin ota yhteyttä Raahen kaupunginkirjaston tietopalveluun puh. 08-4393324, email: kirjasto(at)raahe.fi, tai voit täyttää kaukolainapyyntölomakkeen osoitteessa: http://raahe.verkkokirjasto.fi/
lähteet:
https://finna.fi ;
http://oukasrv6.ouka.fi...
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden ammattilaisia, joten varminta on kysyä asiasta asiantuntijalta. Tässä kuitenkin vuokrasuhteen purkamiseen liittyvää lakitekstiä. Koko laki Asuinhuoneiston vuokrauksesta on luettavissa oikeusministeriön Finlex-palveluista:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481
Lain 12 luvussa (95§ ) sanotaan näin:
”Jos vuokranantaja on irtisanonut työsuhdeasunnon vuokrasopimuksen työ- tai virkasuhteen päättymisen johdosta, muuttopäivää saadaan siirtää 69 ja 70 §:ssä säädetyillä edellytyksillä vain, jos työ- tai virkasuhteen päättymisen syynä on ollut vuokralaisen sairaus, työkyvyttömyys tai siirtyminen vanhuuseläkkeelle.”
Laissa puhutaan muuttopäivän mahdollisesta siirtämisestä tietyin edellytyksin....
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Saattaa olla, että anagrammit ovat suositumpia englanniskielisissä maissa.
Anagrammien alkuperä on kreikan kielessä ja salakirjoituksessa. http://mysteriouswritings.com/the-history-and-secrets-of-the-anagram/
Anagrammit ovat levinneet latinan kautta edelleen, joten latinaan pohjautuvissa kielissä ne ovat olleet pidempään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Anagram
Vaikka suomen kielen taivutus onkin hieman hankalaa, saa suomenkielisiäkin anagrammeja aikaiseksi esim. erilaisilla anagrammikoneilla. https://www.voice.fi/ilmiot/a-64925
Haussa ei valitettavasti löytynyt juuri mainittua tekstijaksoa sisältävää sävelmää.
Kärki - Helismaa kaksikon tekemä Rakastan tätä maata -laulu alkaa sanoilla "On Suomi karu, kylmä maa, sen talvet pitkät on". Samaa aihetta lähestyy myös Timo Rautiaisen Kova maa: "Kylmä ja kova maa, mun kotimaa...". Samoin Vesa Alaren Kaunis karu maa: "Kaunis karu maamme jolta voimaa saamme".
Tunnistaisiko joku palstaa seuraava kappaleen?
Puiden vedenkuljetusjärjestelmän tukkiintumisesta epäpuhtauksien takia emme löytäneet tietoa, mutta Lauri Lindforsin väitöstutkimuksen (Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunta "Low apoplastic water potential in trees - dehydration stress on living cells and embolism in xylem", 2017) tiedottoon mukaan ainakin kuivuus voi aiheuttaa tukoksia puun vedenkuljetuskykyyn. Puulla on tähän selviytymiskeinoja, joista voi lukea alla olevan linkin kautta:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/puu-on-mestari-selviytymaan-aarimmaisessa-kuivuudessa
Elinan Vaaran suomentamassa kokoelmassa Sonetteja Lauralle (1966) ei ole kaikkia sonetteja.Siinä ei valitettavasti ole kyseistä sonettiakaan (128. sonetti).
Tyyni Tuulio on suomentanut kyseisen kohdan näin:
[Kun merkin vain se saa,
niin muinaiskunnollansa]
se vimmaa vastaan nousee sotimaan.
Oi Italian kansa,
viel' uljuus rinnastas ei kuollutkaan!
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [6] : Italian kirjallisuuden kultainen kirja (toimittanut Tyyni Tuulio, WSOY, 1945)
Kannattaa kysäistä asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi tai esitteestä Kodin kutsumattomat vieraat
Voit myös kokeilla kirjoja. Helmet hakuun hakusanaksi tuhohyönteiset ja sitten rajaus kirjaan, kieleen ja aikuisten kokoelmaan. Helmet hakutulos
Esim. Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta / Tuula Putus tai Rohmut ja riesat / toimittanut Outi Nummi