Kyllä löytyy, tällä hetkellä kirja on hyllyssäkin useissa Helmet-kirjastoissa. Sijaintitiedot löydät Helmetin kautta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2005671__Senemm%C3%A4n%20i…
Kyseinen laulu on albumilta "Koko yön minun poikani valvoi" (Love Records LRLP 74, p1973, CD-versio 1998) ja sen nimi on "Ne tulevat, Maria". Albumin laulujen latinalaisen Amerikan teemaiset tekstit ovat kaikki Matti Rossin käsialaa ja sävellykset on tehnyt Henrik Otto Donner. Levyn pääsolistina on Arja Saijonmaa, bändissä soittavat mm. Juhani Aaltonen, Esko Linnavalli, Pekka Sarmanto ja Esko Rosnell.
CD-versio löytynee useimmista hyvinvarustetuista suomalaisista musiikkikirjastoista, LP-versio ainakin HelMet-musiikkivarastosta ( http://luettelo.helmet.fi/record=b1677255~S9*fin).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Nimenvaihdos tietokantaamme onnistuu vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa uuden henkilöllisyystodistuksen kanssa. Virkailija tekee muutoksen asiakasrekisteriimme.
Hei,
äänikirjat ovat vielä tällä hetkellä CD-muodossa mutta tilanne on muuttumassa ihan lähipäivinä koska Kouvolan kirjastot ovat mukana Celiakirjaston Kirjasto kaikille-projektissa.
Kirjasto kaikille –projektin pilottikirjastot ovat kevään 2014 aikana suunnitelleet tulevaa äänikirjojen lainauspalvelua. Asiakkaille Celian tuottamia äänikirjoja tarjotaan laajasti syyskuussa 2014, jolloin pilottikirjastoista voi lainata äänikirjoja ja saada opastusta niiden käyttöön. Tarjolle tulee myös mainio kattaus tapahtumia.
Pilottikirjastoista asiakas saa halutessaan tunnukset Celian verkkopalveluun. Verkkopalvelussa on käytettävissä Celian koko äänikirjakokoelma, tällä hetkellä n. 40 000 kirjaa. Lainattavana ovat parhaat uutuudet ja vanhat klassikot....
Johann Wolfgang von Goethen teoksen Aus meinem Leben. Dichtung und Wahrheit (1808 - 1831) kolmannen osan motto kuuluu saksaksi "Es ist dafür gesorgt, daß die Bäume nicht in den Himmel wachsen."
J. Hollo on suomentanut moton näin: "Siitä on huoli pidetty, etteivät puut kasva taivaaseen asti."
http://www.deutschestextarchiv.de/book/view/goethe_leben03_1814?p=7
Goethe, Johann Wolfgang von: Tarua ja totta elämästäni. 3-[4] , Kirjat XI-XX (suom. J. Hollo, Otava, 1925)
Ilmeisesti esitys on tallessa YLEn arkistoissa, sillä alle linkittämälläni Elävän Arkiston sivulla sanotaan: "Itse runoesitystä ei voida Elävässä arkistossa julkaista tekijänoikeussyistä."
Kurt Nuotion ja Henrik Otto Donnerin esittelyn voi käydä kuuntelemassa Elävässa arkistossa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ginsberg_ja_bukowski_puntarissa_1…
Lisätietoja tallenteesta voi kysyä suoraan YLEltä.
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Suomessa tuskin kukaan tarjoaa tällaista "rekisteröintipalvelua", koska meillä tekijänoikeudellinen suoja syntyy automaattisesti, kun teos on luotu. On tietenkin tilanteita, joissa tekijänoikeuden omistajan voi olla vaikea todistaa aukottomasti tekijyyttään. Teosto pitää yllä teosrekisteriä, koska hoitaa rojaltien perimisen ja välittämisen. Vastaavasti esimerkiksi Sanastolla on tekijöiden itsensä luoma rekisteri niistä teoksista, joiden edunvalvontaa (lähinnä lupakäytäntöjä ja korvauksia) halutaan valvoa.
Jos on Teoston tai Sanaston jäsen, ilmoitus teoksesta rekisteriin on käytännössä kysymyksessä esitetyn kaltainen toimi, mutta molemmissa lähdetään siitä, että rekisteriin merkitään valmiita teoksia, Sanastossa käytännössä edellytetään...
Unkarilaisen Endre Adyn (1877 – 1919) runojen suomennoksia on luettavissa Adyn runojen kokoelmissa Eliaan vaunuissa (1977), Endre Ady 1877–1919 (1977), Lensi riikinkukko (1978) ja Endre Ady : 26 suomennosta (1978) sekä unkarilaisen runouden antologioissa Unkarin lyyra (1970) ja Taivas irtosi maasta : unkarilaista lyriikkaa 1900-luvulta (1986). Lisäksi joitakin Adyn runoja on suomennettu runoantologiaan Tuhat laulujen vuotta (1957).
Etsimäsi runon "Hunn, új legenda" (1913) suomennosta ei valitettavasti kuitenkaan ole edellä mainituissa teoksissa. Artikkelitietokannoista ei myöskään löydy viitteitä siitä, että runo olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/vers0901.htm#07...
Punaisen ristin sivuilta löysin vinkin, että peittoja on tehty jo 30 vuotta. https://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avust…
Ihan tarkkaa alkamisaikaa en saanut selville.
Jos joku on ollut mukana jo 1980-luvulla, hän voisi kommentoida.
Helmet-kirjastojen sivuille on koottu kirjavinkkeja eri aiheista. Aiheina ovat mm. kiusaaminen, erilaisuus, tunteet ja riitojen sopiminen. Täältä voisi löytyä teillekin sopivaa luettavaa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Lisäksi alla mainituista voisi olla hyötyä:
- Erilaiset ystäväni / [kuvitus:] Emma Damon
- Emma menee esikouluun / [teksti:]Pirkko Harainen ; [kuvat] Leena Lumme
- Milla puhuu tuhmia / Aline de Pétigny, Nancy Delvaux
Hei,
kyseessä saattaisi olla Aale Tynnin satukirja Heikin salaisuudet vuodelta 1956 (WSOY). Siinä Heikki-poika tapaa Jokke-peikon joka ryhtyy Heikille veljeksi. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla.
On myös olemassa Lauri Pohjanpään runo Heikki ja Peikko (teoksessa Pieni aarreaitta 3, WSOY 1993).
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Lauluun "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa" elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila" ei valitettavasti löydy laulunsanoja. Laulun sanat voi kuulla elokuvasta, jota on saatavana DVD-levynä joissakin maakuntakirjastoissa (Tampere, Pori). DVD:n voi tilata oman kirjaston kautta lainaksi.
Voit lainata Hollolan kirjoja, jos sinulla on kirjastokortti Lastu-kirjastoon, Lastuun kuuluvat kirjastot luetellaan täällä http://www.lastukirjastot.fi/hollola. Jos sinulla ei ole korttia, voit pyytää sellaisen kirjastossa käydessäsi. Mukana on oltava henkilötodistus, http://www.lastukirjastot.fi/kirjastokortti .
Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä näppärin tapa saada nuottijulkaisuja Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ja samalla muihinkin kirjastoihin on tarjota niitä välittäjille. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä suomenkielisen aineiston. Bookyn kautta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.booky.fi/faq.php.
Suomessa toimivat kaksi muuta välittäjää ovat BTJ (http://www.btj.fi) ja Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi); Booky tosin hankki hiljattain enemmistöosuuden BTJ:stä.
Etsitty "nolo"-kirja saattaisi olla tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet? : ♯tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten keskus, 2017), joka on nuorille suunnattu tunnetaitojen opas. Tähän kirjaan liittyy erillinen kasvattajille tarkoitettu käsikirja Mitä sä rageet? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
Yleisillä keskustelupalstoilla tuntuu aina olevan myös vähemmän asiallisia keskustelijoita. Ehkä helpoimmin hyvät keskustelupalstat ovat harrastelijoiden palstoja, mutta niissä ei sitten tietenkään keskustella kaikista aiheista.
Vaikea kysymys, olisiko lukijoilla ehdotuksia?
Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Helsingin Kaupunginkanslian Kaupunkitutkimus ja -tilastot -osaston mukaan Helsingissä on noin 3000-3500 katua. Niistä on 42 sellaista katua, joilla asuu vain yksi ihminen. Lisäksi on reilut 400 sellaista katua, joilla ei asu ketään. Tietoja ei kerrota katunimien tarkkuudella. Vastauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lähteisiin.
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso
