Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
Tätä asiaa on syytä kysyä suoraan Kelasta. Kelan sivut löytyvät täältä,http://www.kela.fi/ ja erityisesti eläkeläisille on kerätty tietoa tänne, http://www.kela.fi/elakelaiset, sivun alalaidassa on Kysy kelasta -linkki. Ylipäätään kansalaisten virallisia neuvontapalveluita löytyy sivulta http://www.kansalaisneuvonta.fi/.
Työpaikan pukeutumis- ja pesutiloista puhutaan ainakin seuraavissa säädöksissä
1) Työturvallisuuslaki (luku Terveydellisiä määräyksiä, 10 §)
2) Valtioneuvoston päätös työpaikkojen terveys- ja turvallisuusvaatimuksista 10.6.1999/728.
Molemmat ovat verkossa osoitteessa http://www.doshnet.fi/Hatsp/Saados/lait9899.htm
Säädösteksti on kuitenkin hyvin pyöreää. Sinun kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä alueesi
työsuojelupiiriin. Sieltä saat tietää, onko olemassa jotain alemman tason määräyksiä joissa käsitellään
juuri mainitsemiasi asioita. Yhteystiedot löytää osoitteesta ttp://www.doshnet.fi/. Ne ovat: Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU Puhelin (02) 2715 777 Faksi (02) 2715 778 e-mail:turku.tsp@tsp.stm.vn.fi
Yleisiin kirjastoihin ei tällaisia ohjekirjoja yleensä oteta, mutta ns. vapaakappalekirjastot (Turun yliopiston kirjasto, Kansalliskirjasto) ottavat ohjekirjojen kaltaisia pienpainatteita kokoelmiinsa. Suurinta osaa pienpainatteista ei ole Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannassa. Sinun kannattaakin ottaa yhteyttä kirjastoon, henkilökunta vastaa mielellään aineistokyselyihin. Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Aineistoa saa tutkia Raision asiakastilassa. Lisää ohjeita pienpainatteiden käytöstä löytyy täältä:
https://utuguides.fi/c.php?g=668204&p=4740341
Internetistä löytyy oheinen verkkokauppa, josta voi myös kysyä maksullisia ohjekirjoja:
https://www.ohjekirja.org/traktorien-ohjekirjat
Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Tapio Rautavaaralla oli kolme tytärtä Irma (Rautavaara-Lehmuskoski 1943-), Marja (1946-) ja Leena (1948-). Kangasniemen lehdessä vuodelta 2017 on kuvat kaikista. https://www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/4039833. Viimeisin haastattelu sisaruksista näyttäisi olevan iltalehdessä 20.6.2020. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/c2d42b17-8a2e-4719-83b3-94959714d831 Siinä haastatellaan Leenaa ja Irmaa, mutta Marjaa ei mainita. Jutussa ei kuitenkaan puhuta mitään hänen menehtymisestään. Kenenkään sisaruksen kuolemasta ei löydy netin kautta tietoa, joten voisi olettaa kaikkien olevan elossa. Sisarusten kuolemasta olisi varmasti uutisoitu heidän kuuluisan isänsä vuoksi.
Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja Helsingin kaupunginkirjaston IGS-Kysy.fi:n toimitukset ovat alusta alkaen olleet kaksi eri toimituskuntaa ja sijainneet eri yksiköissä, joten valitettavasti emme osaa antaa tarkkaa vastausta kysymyksiin. Sen verran olemme tietoisia Kysy.fi:n tilanteesta, että virallisesti se on tauolla eikä lopettamispäätöstä ole vielä tehty, mutta että se ehkä tehdään.
Kysymykseen miksi osaamme antaa vain arvioita omasta näkökulmastamme, eli koska tietoa ei ole annettu oikeastaan minnekään, emme osaa antaa Helsingin kaupunginkirjaston perustelua asialla. Oletettavasti sillä on yhteyttä siihen, että tuon tapaisen palvelun ylläpitäminen vaatii valtavasti resursseja. IGSissä ja Kysy.fi:...
Wikipedian mukaan arkipäivä tarkoittaa vanhemmassa merkityksessä kaikkia muita päiviä paitsi sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä, tai uudemmassa merkityksessä päiviä maanantaista perjantaihin, yleisiä juhlapäiviä yleensä lukuun ottamatta.
Laissa (esim. laki säädettyjen määräaikain laskemisesta ja vuosilomalaki) arkipäivällä tarkoitetaan vanhemman merkityksen mukaista käytäntöä eli lauantait lasketaan arkipäiviksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkip%C3%A4iv%C3%A4
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa siitä, mikä rintamerkki on kyseessä. Tein haut mm. Finna.fi esinehaussa asiasanoilla rintamerkki + vihreä sekä selasin Antikvariaatti.net -sivuston hakua, jossa valitsin Tuotetyypit-pudotusvalikosta ensin Keräilyesineet ja sen jälkeen viereisestä pudotusvalikosta kategoriaksi Rintamerkit, pinssit. Haut tuottivat useita kuvatuloksia, mutta en niiden joukosta löytänyt vastaavaa rintamerkkiä.
Kannattaa kysyä tunnistusapua esimerkiksi jostain antikvariaatista. Linkkilistauksen antikvariaateista löydät Makupalat.fi -sivustolta.
Voit myös yrittää tiedustella tunnistusapua Antikvariaatti.netistä, sähköpostitse info(at)antikvariaatti.net. Lisäksi yksi mahdollisuus on myös kysyä asiaa...
Vuosina 1686-1869 voimassa ollut kirkkolaki mahdollisti ankaran kirkkokurin. Kirkkokurin avulla seurakuntalaisia rangaistiin esimerkiksi yksilöön, yhteiskuntaan tai valtioon kohdistuneesta teosta tai uskonnon harjoittamiseen liittyvästä laiminlyönnistä.
Pekka Halmesmaa kertoo kirjassaan "Kirkkokuri murroksen kynnyksellä" näistä erilaisista rangaistusmuodoista mitä esimerkiksi ”haluttomuus perehtyä kristinoppiin” tai ”jumalanpalvelukseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyönti” aiheutti.
Kyseisen kirkkolain mukaan kärsimyksen tuottaminen sääntöjä rikkoneelle kuului rangaistuksen olemukseen. Rangaistuksia olivat esimerkiksi varoitukset joko papilta ja/tai kirkkoneuvostolta, sakko tai vaihtoehtoisesti kirkolle työn tekeminen sekä...
Jotkin kustantamot merkitsevät ns. arvostelukappaleet leimoilla, joissa lukee esim. "arvosteltavaksi" tai "arvostelukappale".
Arvostelu- ja lehdistökappaleita kustantamot (ja kirjailijat) lähettävät medialle, eli esim. kirja-arvosteluiden kirjoittajille, kriitikoille ja kirjabloggaajille.
Tässä esimerkkinä Otavan ohjeistus: https://otava.fi/medialle/mediainfo/ Ja Harper Collinsin: https://harpercollins.fi/tilaa-arvostelukappale/
Olet kysyessäsi valinnut kunnaksi Helsingin, joten oletan että tarkoitat Helsingin kaupunginkirjastoa. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta haettaessa ei löydy viitteitä kysymäsi valokuvaajan tuotantoa käsitteleviin teoksiin. Hänen töitään saattaa silti olla teoksissa, joihin on koottu useamman valokuvaajan töitä.
Internetin hakupalveluiden avulla (esim. Metacrawler, ks. http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku > valitse joku hakupalveluista > kirjoita laatikkoon "yann arthus-bertrand")löytyy kyllä aineistoa, esim. http://www.yannarthusbertrand.com/ .
Painettua aineistoa kannattaa tiedustella vielä Taideteollisen korkeakoulun (Hämeentie 135 C) kirjastosta.
Yksittäistä kirjaa aivokalvotulehduksesta tai aivokalvontulehduksesta ei löydy, mutta esim. seuraavissa teoksissa kerrotaan tästa sairaudesta: Suomalainen lääkärikeskus : 3 (1996, s. 187-189), Terveysfacta : 1 : A-G (1996, s. 31), Kodin terveyskirjasto: tartuntataudit (1993, s. 92-93) ja Heikki Takala: Joka kodin suuri lääkärikirja (2000, s. 426-427).
Hyvä yleisteos tuntuisi olevan Yleiskatsaus paperiteollisuuteen, jonka on julkaissut Metsäteollisuuden Työnantajaliitto sarjassa Puusta paperiin. Samassa sarjassa on julkaistu muutakin kysymykseen liittyvää aineistoa.
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll?
Valitse Pikahaku-ikkunasta hakutermiksi Sarjan päänimeke; hakusanaksi käy sarjan nimi Puusta paperiin. Hakutuloksesta käy selville teosten saatavuus.
Kirjastossa voi käyttää myös erilaisia tietokantoja tiedonhakuun; esim. tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokanta Aleksi.
Internetistä kannattaa katsoa Makupalojen nettilinkit osoitteessa http://www.makupalat...
Terveystieteiden keskuskirjasto toimii myös WHO:n dokumentaatiokeskuksena, tietoa verkko-osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/who/who1.htm
Kysymäsi teos löytyy Terkon kokoelmista, voit pyytää sitä kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
Erilaisista oppijoista ja oppimisympäristöistä on kirjoitettu niin paljon teoksia, että on vaikea arvioida mitkä niistä ovat kannaltasi relevantteja, varsinkin kun et sen tarkemmin määrittele minkä ikäisistä oppijoista tai millaisesta oppimisympäristöstä on kysymys. Listan erilaisia oppimisympäristöjä käsittelevistä kirjallisuusviitteistä saat kirjaston kokoelmatietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla pudotusvalikosta hakuehdoksi "asiasana" ja kirjoittamalla hakusanaksi "oppimisympäristö". Haun tuloksena saat 64 viitettä. Erilaisia hakusanoja ja niiden yhdistelmiä kannattaa myös kokeilla. Esim. asiasana "opettaja-oppilassuhde" tuottaa tulokseksi 11 viitettä ja sanojen "opetus" ja "vuorovaikutus" yhdistelmä 25...
Eri seutujen raanujen kuvia löytyy kirjallisuudesta, ei juurikaan verkkosivuilta, joilla on yleensä vain yksittäisiä kuvia. Katsoa voisi esimerkiksi seuraavista osoitteista: http://www.allfiberarts.com/library/aa00/aa083000d.htm , http://images.google.fi/images?q=raanu&hl=fi&btnG=Etsi+kuvia
Kirjatiedot löytyvät mm HelMetistä, eli
www.helmet.fi
Castello, Elena Romero
The Jews and Europe : 2,000 years of history / Elena Romero Castello, Uriel Macias Kapon
New York : Henry Holt, 1994
239 s. : kuv.
0-8050-3526-5 (sid.)
ALKUTEOS Los Judios de Europa
Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmistä on kirjoitettu useitakin kirjoja, mutta hänen työmenetelmistään niissä ei ole paljon tietoa. Jonkin verran hän kuvaa työskenetytapaansa kirjassaan Saven runoilija.