Elokuvan valaisusta ja valaisijan työstä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Aaltonen, Jouko: Seikkailu todellisuuteen; Bernstein, Steven: The technique of film production; Pirilä, Kari: Elävä kuva - elävä ääni 1 & 3. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Satakirjastojen Web-Origosta http://www.satakirjastot.fi/. Netistä löytyy Lauri Tammisen opinnäytetyö Kolmipistevalaisija: elokuvavalaisijan monta puolta osoitteessa http://publications.theseus.fi/handle/10024/32388
Suomen Heraldinen Seura ylläpitää vaakunarekisteriä. Jos kuoronne standaari on aikoinaan sinne rekisteröity, niin saatte ilmeisesti tarvittavat tiedot sieltä.
http://www.heraldica.fi/Toiminta/Rekisteri/rekisteri.htm
Suomen Heraldiseen Seuraan kannattaa ottaa yhteyttä standaariin liittyvissä kysymyksissä ja myös uuden suunnittelussa.
http://www.heraldica.fi/Etusivut/suomi.htm
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Jari P. Havia ja Pentti J. Mäntynen, Liputusopas - tietoa liputuksesta ja lipuista, 1998
Heraldiikan opas (toim. Kimmo Kara), 1998
Olof Eriksson, Heraldiikka ja symbolit. Opas heraldisten tunnusten muotoilun perusteisiin, 1982
Kimmo Kara, Vaakunaselitys. Opastusta vaakunaselityksen laadintaan, 2010
Hei!
Kattavaa kaupunkikarttaa Ho Chi Minh Citystä ei Lahdessa vielä ole.
Akateeminen kirjakauppa näyttää myyvän kaupungin karttaa, tilasimme sen kirjastoon.
Kartan tiedot:
https://akateeminen.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?urlReq…
Lahden kaupunginkirjastossa on pienehköjä karttoja Ho Chi Minh Citystä.
Southeast Asia -kartta vuodelta 2011 sisältää useita hyvin suppeita kaupunkikarttoja, mm. Ho Chi Minhin.
Kaupungista on matkaopas, siinä myös karttoja, joiden kattavuutta ei ole juuri nyt tarkistettavissa, koska teos on lainassa.
Teos:
Hanoi & Ho Chi Minh City : smart guide. 2012. - 144 s. : kuv., kartt. - (Insight smart guides) (Insight guides)
Myös Lonely Planetin matkaoppaissa Vietnamista on pieniä, aukeaman suuruisia...
Kyseessä on varmaankin Liisa Väisäsen ja Juha Luodeslammen teos Jouluseimen tarina (LK-kirjat, 2009). Teoksen julkaisutiedot ja myös kuva löytyvät alla mainituista tietokannoista.
Lähde:
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Vaikea kysymys.
Goldingin Kärpästen herra ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1960. Siitä on ilmestynyt useita arvosteluja tuolloisissa sanomalehdissä.
Kajaanista löytyy esim.
Parnasso 1961 nro 11, sivut 51-52 (Eila Pennanen)
Esseitä William Goldingin tuotannosta:
Syrjä, Juhani: Se mitä kaikki haluavat. Parnasso 5/1984, s. 290-297.
Tämä essee sisältyy myös teokseen
Syrjä, Juhani: Aurinkovuoren pirut: esseitä. Gummerus 1988.
(löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta).
Syrjä pohtii mm. syytä siihen "..miksi Goldingin palkitsemiseen on suhtauduttu ikään kuin se olisi ollut Ruotsín Akatemialta pienoinen työtapaturma."
Uusin Goldinginsta julkaistu elämäkerta on
John Carey: William Golding: The Man Who Wrote Lord of Flies, 2009
Kirja löytyy...
Koska emme ole kustannusalan ammattilaisia, paremmuussuosituksia emme voi antaa. Ehdottaisin, että tutustut Science Fiction & Fantasy Writers of American sivustoon www.sfwa.org
Voit myös liittyä seuran postituslistalle ja kysyä sitä kautta neuvoja, vaikka jäsenvaatimukset eivät vielä täyttyisikään.
Toinen tutustumisen kohde on Writer Beware -blogi (accrispin.blogspot.fi), jossa mm. varoitetaan erilaisista huijauksista ja epäluotettavista kustantamoista.
Lähettäessäsi käsikirjoitustasi kustantamolle, noudata tarkasti kustantamon antamia ohjeita. Ammattilaiset pitivät tätä tärkeimpänä ohjeena Lontoon Worldconissa 2014. Jos ohjeita ei ole noudatettu, ei käsikirjoitusta lueta.
Suomessa toimii Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry (...
Kasvisruokavalion voi koostaa monella eri tavalla, joten kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Se, onko jonkin tietyn ruoka-aineen poisjättämisestä terveydelle haittaa, riippuu siitä, mitä kaikkea muuta henkilö syö.
Kasvisruokavalion koostamisesta on tietoa esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Gould, Merkka: Kasvissyöjäksi - miksi ja miten
Virtanen, Kaarina: Monipuolinen kasvisravinto
Allergisille suosittelen lisäksi ravintoasiantuntijan puoleen kääntymistä, jotta ruokavalio varmasti tulee tasapainoiseksi.
Useimmissa Helmet-kirjastoissa on Wi-Fi-verkko ja varmasti pistorasiakin löytyy. Helmet-verkkosivustolta (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut) kohdasta Kirjastot ja palvelut löydät kirjastot, joissa on langaton verkko käytettävissä valitsemalla alasvetovalikosta Langaton verkko/Wi-Fi.
George de Godzinskyn Mustalaispäällikön laulusta ja Georg Malmsténin Shamppajakuhertelusta (myös muodossa Shampajakuhertelu) ei ole olemassa nuottijulkaisua.
Unkarilaiseen kansansävelmään perustuvasta kappaleesta Budapestin sillat on julkaistu nuotti. Nuotin tiedot löytyvät Suomen kansallisfdiskografiasta Violasta ja nuotti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Nuottijulkaisun saatavuudesta teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon. Muissa Suomen kirjastoissa nuottia ei valitettavasti ole lainattavissa.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
WWW-osoitteesta http://booknet.cultnet.fi/huomaa/palkitut/pystit1.htm
löytyy tietoa suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista ja kirjallisuuspalkintojen saajista; myös Eino Leinon palkinnon saajat löytyvät sivun kautta.
Bibliografiaa Eino Leinon palkinnosta kertovista lehtiartikkeleista ei tietääkseni ole, joten kannattaa tulla kirjastoon tekemään hakuja artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja Arto, joista löytyy suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita varsin kattavasti.
Theveninistä löytyy tiedot kirjasta "Biographical dictionary of the history of technology", Routledge 1996. Siinä kerrotaan:
Thévénin, Léon Charles.
b. 30 March 1857 Paris, France
d. 21 September 1926 Paris, France
French telegraph engineer who extended Ohms's Law to the analysis of complex electrical circuits.
Following a basic education, Thévénin entered the Ecole Polytechnique in Paris, graduating in 1876. In 1878 he joined the Corps of Telegraph Engineers (which subsequently became the French PTT). There he initially worked on the development of long-distance underground telegraph lines, but later switched to working on power lines. Appointed a teaching inspector at the Ecole Supérieure in 1882, he became increasingly interested in the...
Suomen kansallisfilmografian mukaan Kaappari-elokuvassa kappaleen La Novia esittää Leri ja Levottomat. Kappaleen on säveltänyt Leri Leskinen ja sanoittanut Kalle Chydenius.
Kaappari-elokuvan tiedot Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1526477
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso
Olisikohan pohjalla karjalanmurteen sana nakris eli suomeksi nauris?
https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/suomessa-sataa-laariin
Nakriainen siitä hellittelymuoto?
Avaruudessa on enimmillään ollut 13 ihmistä, vuonna 1995 eri aluksissa ja vuonna 2009 Kansainvälisellä avaruusasemalla. Asemalla on aina useita ihmisiä, esimerkiksi tällä hetkellä kolme.
Lisätietoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_spaceflight_records#Human_spacefl…
https://www.nasa.gov/mission_pages/station/expeditions/expedition63/ind…
Olavi Linnuksen kirjoittaman ja Heikki Katajan ohjaaman Vahtonen-kuunnelmasarjan jakso Vahtosesta huomenna vainaa esitettiin Yleisohjelmassa 5.4.1972.
Muistosanat Vahtoselle on nimeltään Tuulikki ja Olavi Linnuksen kirjoittama seitsemänosainen kuunnelmasarja, joka esitettiin radion Yleisohjelmassa 28.1.1976 alkaen.
https://www.hs.fi/aikakone/
Enkeli-sana tulee kreikan kielen sanansaattajaa tarkoittavasta sanasta ἄγγελος (ángelos). Kreikan sana kääntää heprean mal'ákh-sanan (מלאך), joka tarkoittaa myös sanansaattajaa.
Kaikissa Lähi-idän alueella syntyneissä monoteistisissä kirjauskonnoissa – juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa – enkelit ovat olleet tärkeässä roolissa. He tuovat usein viestejä jumalallisesta maailmasta ihmisille. Esimerkiksi enkeli ilmoitti Abrahamin raskaana olevalle Hagar-sivuvaimolle hänen pakomatkansa aikana, että Hagarin tulee palata Abrahamin ja Saaran luo (1. Moos. 16.1-16), ylienkeli Gabriel ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä (Luuk. 1.26-38), samainen Gabriel (Jibra’il) taas välitti Koraanin profeetta Muhammedille (suura 2, 97).
Enkelin...
