Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Olen tekemässä lehtijuttua suomenkielisen veneily- ja merenkulkusanaston herkullisimpien termien historiasta, josta tarvitsisin tietoa. Minulla on Suomalainen… 813 Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään. Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990). Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä...
Mitä sääntöjä pitää noudattaa kun kokoaa vanhoja suomalaisia kansaloruja omaan vihkoseen ja monistaa ne yleisölle? Miten lähdeviittaukset ja ja tekijänmaininta… 813 Jos vihkoseen tarkoitetut kansanlorut ovat tekijänoikeudellisesti vapaita (kuten yleensä ovat, kun ovat tarpeeksi vanhoja), mitään täsmällisiä ehtoja niiden lähdeviittauksille ei ole olemassa. On kuitenkin hyvän tavan ja myös hyvän lukijapalvelun mukaista, että lorujen lähde - arkisto tai jokin julkaisu - mainitaan julkaisun lähdeluettelossa tai jos sellaista ei ole, esimerkiksi esipuheessa tai sen vastineessa. Tällöin on mainittava lähteen nimi ja mahdolliset julkaisujen vuosiluvut ("Kokoelma Suomen kansan sananlaskuja", SKS 1906 / "Lorut on saatu Kansanrunousarkiston kokoelmasta"). Lukijan on hyvä tietää, mitä lähdettä on käytetty, jos haluaa esimerkiksi tarkistaa jonkin lorun kirjoitusasun. Jos joku on aiemmin koonnut ja toimittanut...
Saako apua teidän kautta? Kuka on kirjoittanut runon orvosta rajantytöstä? Siinä on esimerkiksi kohta: "Sydän hädästä käy kipeäksi. Hän kuiskaa rukouksen… 813 Kyseessä on Valto Saran runo Taivaan portti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runo on luettavissa myös esimerkiksi runoantologiasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)ja ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -teoksesta (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Tammi, 1978). http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ https://finna.fi Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Haeskelen tietoa Kirjakkala-nimisestä kylästä ja ruukista, joka sijaitsee Lounais-Suomessa lähellä Teijoa. Teijosta on paljonkin materiaalia, mutta löytyykö… 813 Fennica-haulla (Suomen kansallisbibliografia. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoala/fennica.html ) löysin kaksi Kirjakkalasta kertovaa teosta. Toinen on Alusta alkaen : Kirjakkalan Alun historiaa 1920-2010 / toimitus: Arto Korpinen. ja toinen Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.). Molemmat voi tilata lukusalikäyttöön Helsinkiin. Finna-haulla (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistohaku. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kirjakkala&prefilter=-&Sear…) Löytää Kirjakkalasta 37 hakutulosta. Kahden edellisen kirjan lisäksi viisi muuta, sekä arkistomateriaaleja.arkistomateriaaleja.
Löytyykö kirjastosta (tai mistään) elokuvana (DVD tms.) mitään Kaari Utrion teosta? 813 Näyttäisi kovasti siltä, ettei Kaari Utrion kirjoista ole tehty elokuvia. Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi mainitsee Kaari Utrion ainoastaan lyhytdokumentin ”Historian helminauha” (1993) esiintyjänä. Jos Utrion kirjojen perusteella olisi tehty elokuvia, ne luultavasti löytyisivät Elonetistä.
Kivenlahden kirjasto kiinni. Saako Saunalahdessa tulostettua netistä paperille 813 Saunalahden kirjastossa on asiakkaiden käytössä useita kannettavia tietokoneita. Tietokoneita voi lainata kirjastokortilla käytettäväksi kirjaston tiloissa. Lisäksi kirjastossa on yksi nopeaan asiointiin tarkoitettu pistäytymiskone. Voit tulostaa kirjaston asiakastietokoneilta mustavalko- ja väritulosteita. Yksipuoliset tulosteet maksavat 0,40 €/kpl, kaksipuoliset 0,80 €/kpl. Saunalahden kirjaston aukioloajat ja muuta lisätietoa löydät alla olevasta linkistä. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/P…
Haluaisin Tietää ruotsalaisen Erik Sjoestedtin vuonna 1909 kirjoittaman julkaisun nimen ja muuta henkilötietoa hänestä. 813 Olisikohan kyseessä tämä henkilö? Erik Valentin Sjöstedt (1866-1929) oli ruotsalainen toimittaja, joka toimi vuodesta 1888 Pariisissa ensin Dagens Nyheterin ja myöhemmin Stockholms Dagbladin kirjeenvaihtajana ja kirjoitti tuolloin myös ranskalaisiin lehtiin (mm. Le Temps, Le Figaro). Vuodesta 1909 Sjöstedt toimi Pariisissa Ruotsin ulkoministeriön tehtävissä. Hän oli naimisissa ranskalaisen kirjailijan Léonie Bernardinin kanssa. Kirjallinen tuotanto: Sverige kring Eiffeltornet : skizzer från verldsexpositionen och svenska kolonien i Paris (under redaktion af Erik Sjöstedt, 1889). Svenskarne i Paris (1900). Paris (1900). d'Estournelles de Constant och hans verk: Den parlamentariska skiljedomspolitiken : Det skandinaviska riksdagsmannabesöket...
Haluaisin selvittää, mihin perustuu suomalaisen kirjastolaitoksen hankinnat. Selvitin tilastostanne, että esimerkiksi Helsinki hankki vuonna 2015 130 925… 813 Yleisten kirjastojen toimintaa säätelee Laki yleisistä kirjastoista, joka löytyy Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492. Kovin tarkasti laissa ei määritetä kirjaston hankinnoista, mutta siinä määrätään kirjaston tehtäväksi ”ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa” (6 §). Tiettyjä teoksia ei siis suoraan vaadita hankittaviksi, mutta kokoelmassa pitää selvästikin olla riittävästi erilaista aineistoa eri aiheista ja eri näkökulmista, jotta se olisi monipuolinen. Uudistumisen vaatimus edellyttää, että kokoelmaan hankitaan koko ajan lisää teoksia ja luonnollisesti poistetaan vanhoja. Helsingin kaupunginkirjaston budjetissa on vuosittain tietty rahasumma varattuna aineistohankintoihin. Osa rahasta...
Onko Stephen Fryn uusin kirja More fool me jo suomennettu ja mikä on nimi? Jos ei, onko tietoa milloin ilmestyy suomeksi? 813 Toistaiseksi Stephen Fryn muistelmateoksista on suomeksi julkaistu vasta kaksi ensimmäistä, Koppava kloppi (2012) ja Fryn aikakirjat (2014). Se, että kolmannen ilmestymisestä on jo aikaa (More fool me julkaistiin Iso-Britanniassa syksyllä 2014), panee epäilemään, ettei aiemmat suomennokset kustantanut Schildts & Söderströms välttämättä ole jatkamassa sarjaa. Ainakaan toistaiseksi ei mahdollisesta More fool me -suomennoksesta ole ennakkotietoja tihkunut.
Mari Mörön Joulukiihdytin 813 Mari Mörön Joulukiihdytin löytyy Koululaisen numerosta 11/99.
Mistä sanoista tulee SMB? 813 Lyhenne SMB voi viitata useampaan asiaan. Sillä voidaan esimerkiksi tarkoittaa yhdistystä Society for Mathematical Biology, elektroniikkaliitintä (SubMiniature version B) tai hajautettua levyjärjestelmää (Server Message Block).
Leningrad-hotellin nimi nykysin 813 Hotellin nimi on nykyisin Saint Petersburg. Hotellista löytyy lyhyt englanninkielinen Wikipedia-artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Petersburg_(hotel,_Saint_Petersburg). Hotellin verkkosivu: https://hotel-spb.ru/   
Suomalaisten kirjailijoiden romaaneja 813 Niin sanotusta romanttisesta ja/tai historiallisesta (viihde-)kirjallisuudesta tunnettuja, Enni Mustosen, Kirsi Pehkosen (Jylhäsalmi-sarja) ja Anneli Kivelän (Katajamäki-sarja) kaltaisia kotimaisia kirjailijoita ovat esimerkiksi: Elisabet Aho Ann-Christin Antell Paula Havaste Nelli Hietala Laila Hietamies / Laila Hirvisaari Asta Ikonen Maija Kajanto Sirpa Kähkönen Tuija Lehtinen Johanna Marttila Raija Oranen Marja Orkoma Essi Paju Ursula Pohjolan-Pirhonen Anni Polva Eira Pättikangas Pirjo Rissanen Aino Räsänen Helena Steen Pirjo Tuominen Kaari Utrio Amanda Vaara Johanna Valkama Kristiina Vuori Heiltä löytyy romaaneja, joille on tyypillistä arjen ja ihmissuhteiden kuvaus - nykyaikana tai menneisyydessä....
Teimme yliopistossa eräälle kurssille analyysiä Keltainen Naakka -runosta, jonka on kirjoittanut P. Mustapää. Joku esitti analyysiä tehdessä aika vahvoja… 813 kyllähän runosta löytyy yhteiskunnallisia viittauksia, mutta en ota kantaa uskonnollisen tulkinnan oikeellisuudesta tai vääryydestä. Tulkintahan on aina jossakin mielessä lukijan mielipide tai oma tulkinta kuitenkin. Uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia ajatuksia voidaan tulkita toistensa kuvaajina. Eli virallista kantaa ei vastaaja tässä muodosta, mutta toivottavasti lukupiiri tai seminaari toi esiin erilaisia tulkintoja.
Kuinka paljon väestöä asuu Suomessa Pori-Tampere-Kotka -linjan eteläpuolella (ko. kunnat mukaan lukien)? 813 Jos vedetään suora linja Porista Tampereelle ja Tampereelta Kotkaan, näyttäisi sen eteläpuolelle jäävän kaikki Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen kunnat sekä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnat lähes kokonaan. Kymenlaakson, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan kunnista linjan eteläpuolelle jäävät osittain tai kokonaan nämä kunnat: Kymenlaakso: Kotka ja Pyhtää Pirkanmaa: Akaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti Päijät-Häme: Hollola, Kärkölä, Lahti ja Orimattila Satakunta: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Pori, Rauma, Säkylä ja Ulvila Yhteenlaskettu väkiluku Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnissa sekä...
60-luvulla Suomessa vieraili mahdollisesti tanskalainen laulajatar. Hän lauloi ravintoloissa, mutta teki ainakin yhden levytyksen. Laulussa lauletaan "tässä… 813 Hei,Kappale oli Jo Moutetin sävellys "Tämä maa" ja sen esitti tanskalainen Gitte (Gitte Henning). Oli single vuodelta 1961, jonka B-puolena Stormy weather.Levytyksen tiedot Fono-musiikkitietokannassa:http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?tekija=moutet+jo&ID=6364e17d-8464-44…
Aki Kaurismäen varhainen elokuva on nimeltään Calamari Union. Tiedämme, että calamari tarkoittaa mustekalaa. Kalmarin Unioninkin tiedämme. Onko tuon elokuvan… 813 Ilmeisesti nimellä ei ole syvempää merkitystä. Sanaleikki syntyi Kaurismäen ja Antti Lindqvistin keskustelussa, ja nimi innosti tekemään elokuvan. Kaurismäki väitti aikoinaan pyrkivänsä elokuvassa järjettömyyden kohottamiseen taiteeksi. Luultavasti nimi on osa elokuvan laskelmoitua järjettömyyttä.Lähteet:https://seura.fi/tv/calamari-union-komedia-sai-alkunsa-ja-nimensa-sanaleikittelysta/https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_100394 
Törmäsin termiin "commonplace books" ja vaikka internetistä tietoja löytyykin, niin onko saatavilla mitään kirjallisuutta asiaan liittyen? Ja mahtaako termille… 812 Commonplace book -termillä tarkoitetaan muistikirjaa, johon kirjoitetaan muistiin ja järjestellään kategorioittain esimerkiksi sitaatteja, havaintoja, ideoita - tai vaikkapa ostoslistoja ja reseptejä tulevaa käyttöä ja hiomista varten. Suomenkielistä vastinetta ilmaisulle ei ainakaan toistaiseksi löydy. Termin historia vie 1600-luvulle, jolloin valistusfilosofi John Locke kirjoitti aiheesta ranskaksi. Kirjan englanninkielinen versio A new method of making common-place books  julkaistiin 1706. Locken kirja keskittyy tiedon järjestelyyn ja on vapaasti luettavissa digitoituna versiona: John Locke’s Method for Common-Place Books (1685) — The Public Domain Review. Monet tunnetut...
Selkeää perusteosta kaukokartoituksen (engl. remote sensing) alalta? Löytämäni kirjallisuus on pääosin -70-ja -80 luvuilta, kaipaisin jotain modernimpaa… 812 Internet-osoitteen http://www.kirjastot.fi kautta pääset etsimään itsellesi sopivaa aineistoa. Klikkaamalla kohdasta tieteelliset kirjastot ja seuraavaksi yliopistokirjastot pääset esimerkiksi Helsingin Yliopiston HELKA-tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi). Valitse kohta asiasanahaku ja kirjoita 'remote sensing'. Heidän kokoelmassaan on myös 1990-luvulla painettuja teoksia aiheesta. Varmasti myös Teknisen Korkeakoulun kirjastossa on alan teoksia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien kirjastojen aineistoa voit saada kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Etsin kirjallisuutta LASINKAIVERRUKSESTA. Mistä saan esim. pääkirjastomme kautta kaukolainaksi. Asun Kuusankoskella. 812 Lasinkaiverruksesta ei suomeksi tunnu kirjoja löytyvän. Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset: Mainer, Horst: Glass engraving 1983 Matcham, Jonathan: Techniques of glass engraving 1987 Megroz, Gerlind: Swiss glass engraving 1982 Taylor, Josephine Majella: Glass engraving 1991 Manda-yhteisluettelon mukaan muista maakuntakirjastoista löytyy: Graham, Boyd: Engraving glass : a beginner's guide Palmer, Stuart: Glass engraving 1990 Peace, David: Glass engraving 1985 Rothenberg, Polly: Decorating glass : painting, embossing engraving, etching 1977 Näitä teoksia voitte kaukolainata oman kirjastonne kautta.