Voit hakea tietoa Itävallasta Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Valitse Pikahausta luokkahaku, Itävallan luokka on 44.4.
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista osoitteesta www.makupalat.fi/maat2.htm löytyy Itävalta-linkkejä.
Suomenkielistä tietoa Louisa May Alcottista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenklassikoita: Aarresaaresta Pulskaan Mustaan BTJ KIRJASTOPALVELU 2000. Kirja löytyy kirjastoista, ikävä kyllä toisissa kirjastoissa on vain käsikirjastokappale. Englanninkielistä, perusteellista tietoa kirjalijasta saa mm. kirjasta Ruth K. MacDonald, Louisa May Alcott. Northeastern University. Twayne Publishers, Boston 1983. Kirjaa voi kaukolainata kirjastoista.
Kasakoista, joita on ollut mm. Ukrainassa, Uralilla ja Donilla on kuvia Albert Seatonin teoksessa The cossacks (1972). Kirjan voi lainata Lapin maakuntakirjastosta.
Kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4.uud.painos 2005) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) löytyy tietoa etunimistä. Kirjat löytyvät kirjastosta. Vilkunan kirjassa kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja.
Tässäpä visainen kysymys, johon emme ole löytäneet vastausta.
Lähetimme tiedustelun Vuokattiin - Snowpolikseen, josta ei ole vielä saatu vastausta. Voit itsekin ottaa yhteyttä sinne, yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.snowpolis.fi/
Sivuilla todetaan Snowpoliksen tutkimusalasta seuraavaa:
Talven teknologiat. Snowpoliksen talven teknologiat perustuvat pitkäaikaiseen kokemukseen urheiluvälineiden talvitestauksesta. Vuokatin Urheiluopisto ja Vuokatinrinteet sekä hiihtoputki ja lumilautatunneli ovat toimineet testausympäristönä jo useita vuosia. Haemme myös uusia ulottuvuuksia lumesta, jäästä ja kylmästä. Visiona on yhdistää lumiurheilu, jääurheilu ja ajoneuvotestaus kitkailmiöiden ympärille.
Tällaista sanaa tuskin löytyy sellaisenaan sanakirjoista. Islannin kieli on oppikirjojen ja kielioppien mukaan kuitenkin varsin joustava yhdyssanojen muodostamisessa ja voimme ehkä itse kääntää sanan.
Lähde on islanniksi esim. lind, mäki esim. hæð
Yhdyssana voidaan islannissa muodostaa samoin kuin suomessa eli alkuosa taivutetaan omistussijassa (genetiivissä) ’lähteen’, loppuosa taas lauseyhteyden mukaan
Saamme lindarhæð ’lähteenmäki’
Ponin nimessä esiintyvä prepositio frá edellyttää, että yhdyssanaa (oikeammin sen jälkiosaa) myös taivutetaan. Tässä sanassa vaadittu muoto (datiivi) on kuitenkin perusmuodon kaltainen eli
Andi frá Lindarhæð
HelMet-verkkokirjaston eräpäivätiedotteet otetaan näillä näkymin uudelleen käyttöön 15.1.2009. Valitettavasti muistutus- ja ilmoituspostin tulostaminen on edelleen hidasta eikä ongelman syy ole selvinnyt. Tällä hetkellä kirjasto ei voi taata, että kaikki eräpäivätiedotteet lähetetään päivittäin. Suurin osa tiedotteista voidaan lähettää, mutta päivinä, jolloin sähköpostitse lähetettävän ilmoitus- ja muistutuspostin määrä on tavanomaista suurempi, esim. juhlapyhien jälkeen, osa eräpäivätiedotteista voi jäädä tulostumatta. Varausilmoitukset ja myöhästymismuistutukset lähetetään aina ensin ja eräpäivätiedotteita vasta niiden jälkeen. Tämän vuoksi eräpäivätiedotteiden puuttumisesta ilmoittavien sähköpostitiedotteiden lähettäminenkään ei olisi...
Kiitos aiheellisesta kysymyksestä! Tervon kirja on tilattu meille jo toukokuussa kustantajan antaman ennakkotiedon perusteella. Silloin kirjan työnimenä on ollut tuo Tiikerin siittäjä, mutta nimi onkin matkalla muuttunut, kuten usein käy. Tällaisessa tapauksessa ainoa tapa tunnistaa kirja on sen ISBN. Pääsemme yleensä käsittelemään kirjan tietoja vasta, kun kirja on tullut meille kirjakaupasta tai saamme valmiit luettelotiedot järjestelmäämme.
Pyydän, että hankintaosastomme tekee heti tuon nimimuutoksen järjestelmäämme, koska se varmaan sotkee muitakin Koljatin etsijöitä.
Jorma Nenosesta on aikaisemminkin kyselty ja ikävä kyllä hänestä edelleen on hyvin vähän tietoja saatavana.
Tässä edellisten etsintöjen tulokset.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/kysymykset/?WordI…
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Kirjastot tilaavat maksulliset lehtensä pääosin kertarysäyksellä syksyisin välittäjälle lähetettävillä listoilla. Ilmaislehtien esillepano kirjastoissa riippuu taas kokonaan siitä, onko ns. vapaata tilaa tarjolla vai ei. Useimmissa kirjastoissa on jonkinlainen tila kansalaisten tiedotteille ja paikallislehdille, ja tällaiseen tilaan voi oman lehtensä viedä tarjolle. Vakinaisen paikan saaminen edellyttää kuitenkin yhteydenottoa kirjaston johtajaan ja asiasta sopimista.
Mitään helppoa ja halpaa tapaa saada paperilehti esille "kaikkiin" kirjastoihin ei valitettavasti ole olemassa. Julkisuudesta, esilläolosta ja näkyvyydestä käydään ankaraa kilpailua ja tarjonta on valtavaa. Kirjastoilla on usein suuria vaikeuksia saada edes ns. paikallista...
Pääsääntöisesti kantatilalla tarkoitetaan lohkomistoimituksen yhteydessä ns. emätilaa, josta on lohkottu osia. Tällöin kantatilalla säilyy alkuperäisen tilan nimi. Poikkeuksia tästä kuitenkin on. Tilaan kohdistuvat kiinnitykset voivat vaikuttaa asiaan. Halkomistoimituksessa voidaan koko tilajako uudistaa. Tarkemman tiedon saamiseksi pitäisi etsiä tämä kyseinen kiinteistötoimitus alueen kiinteistörekisterinpitäjältä, jota voi tiedustella Maanmittauslaitoksen valtakunnallisesta palvelunumerosta 029 530 1100. Suuri osa kiinteistötoimitusten tiedoista on jo sähköisessäkin muodossa lähetettävissä.
Koska emme ole kustannusalan ammattilaisia, paremmuussuosituksia emme voi antaa. Ehdottaisin, että tutustut Science Fiction & Fantasy Writers of American sivustoon www.sfwa.org
Voit myös liittyä seuran postituslistalle ja kysyä sitä kautta neuvoja, vaikka jäsenvaatimukset eivät vielä täyttyisikään.
Toinen tutustumisen kohde on Writer Beware -blogi (accrispin.blogspot.fi), jossa mm. varoitetaan erilaisista huijauksista ja epäluotettavista kustantamoista.
Lähettäessäsi käsikirjoitustasi kustantamolle, noudata tarkasti kustantamon antamia ohjeita. Ammattilaiset pitivät tätä tärkeimpänä ohjeena Lontoon Worldconissa 2014. Jos ohjeita ei ole noudatettu, ei käsikirjoitusta lueta.
Suomessa toimii Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry (...
Kello se käydä niksuttaa -laulu löytyy nuottikokoelmasta Dallapé-orkesteri: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät. N:o 3. (vihko 70). Laulu on nuotissa nimellä Kello niksuttaa. Asiakkaasi voi tilata nuotin kaukolainaksi, se on lainattavana ainakin Jyväskylän ja Kouvolan kaupunginkirjastoissa.
Kappaleen Katse vain ja kainaloon on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Chrisse Johansson. Siihen ei valitettavasti löytynyt nuottia suomalaisista kirjastoista tai kansallisdiskografia Violasta; luultavasti sellaista ei ole julkaistukaan.
Tanssijat lienevät tanssivia dervissejä. He ovat islaminuskoisen mevlevien veljeskunnan jäseniä. Tanssilla tavoitellaan mystistä uskonkokemusta, persoonallista yhteyttä jumaluuden kanssa.
Kaikki islaminuskoiset eivät tätä uskonnonharjoituksen muotoa pidä oikeaoppisena.
Nykymaailman uskonnot : alkuperä, historia, usko, maailmankuva / Franjo Terhart, Janina Schulze. - Parragon, 2007
Islamin mystiikoista
Jumalasta juopuneet : islamin mystiikan käsikirja / Jaakko Hämeen-Anttila. - Basam books, 2002
Asiasta löytyy runsaasti tietoa googlaamalla.
Tässä muutamia kirjoja, joissa kuvataan vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhdetta:
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Pälsi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 69 Pälsi-sukunimistä. Heistä se on nykyisenä nimenä 27 henkilöllä, entisenä nimenä 10:llä ja jo kuolleilla se on ollut 32 henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Mm. suomalaisen muinaistutkimuksen ja kansatieteen monitoimimies Sakari Pälsi lienee nimen tunnetuin haltia. Kenties nimen harvinaisuuteen liittyen sitä ei mainita sukunimioppaissa tai muissakaan kirjaston käytössä olevissa lähteissä. Nimi ei myöskään esiinny paikannimenä tai suomalaisena yleiskielen sanana. Siksi emme valitettavasti voi antaa siitä tietojakaan.
"Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä."
Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§
Tain Helmet-haun suomenkielisistä kaunokirjoista, joihin liittyy sana metafiktio. Ainakin kaksi ensimmäistä - Totuus harry Quebertin tapauksesta ja Makeannälkä ovat hyviä esimerkkejä.
Ensimmäisessä kirjoittaminen on läsnä alusta asti - selvitetään arvoitusta ja kirjoitetaan selvitystyöstä kirjaa - jälkimmäisessä taas kirjoittamisen rooli paljastuu selvemmin vasta teoksen lopussa. Uskon, että lista on pätevä muiltakin osin.
Haun tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28metafiktio%29%20%28kauno…
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyivät tiedot John Donnen teoksesta Rukouksia sairasvuoteelta, jonka alkuperäinen nimi on Devotions upon emergent occasions. Teoksen on suomentanut Paavo Rissanen, joka on kirjoittanut kirjaan myös johdannon ja selitykset. Teos kuuluu Hengen tie -sarjaan ja sen on julkaissut Kirjaneliö vuonna 1988.
