Seitti-verkkopalvelun mukaan levy on cd-muodossa, mutta todellisuudessa kyse on LP-levystä. Valitettavasti tämän levyn kohdalla oli tiedoissa virhe.
Kaukolaina-asioissa kannattaa olla aina ensiksi yhteydessä omaan kirjastoon. Sieltä välitetään kaukolainapyyntö sinne, missä haluttu materiaalia on saatavana.
Jos julkaisua ei löydy Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kokoelmista, aineisto voidaan tilata asiakkaalle muualta kaukolainana. Kaukolainatilauksen voi jättää henkilökohtaisesti kirjastoon tai tehdä sen tilauslomakkeella. Linkki kaukolainatilauslomakkeeseen on alla. Kaukolainan edellytys on, että sinulla on voimassaoleva kirjastokortti ja lainausoikeus. Lisätietoa ja kaukopalveluhinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
Aineiston saatavuutta muualla Suomessa voi tutkia esimerkiksi Frank-monihaun tai Melinda-yhteistietokannan avulla. Voit pyytää apua myös omasta lähikirjastostasi ja viime kädessä kirjaston henkilökunta selvittää ja varmistaa aineiston saatavuuden.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
https://palvelut2.tampere.fi/...
Taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta Arscan kautta löytyivät mm. alla mainitut teokset. Ne ovat ensimmäisenä mainittua lukuunottamatta opinnäytetöitä.
- Säveltäjäksi kasvattaminen : pedagogisia näkökulmia musiikin luovaan tekijyyteen / toimittajat: Juha Ojala ja Lauri Väkevä.
- Improvisoiminen ja säveltäminen koulun musiikinopetuksessa / Anna Kuoppamäki
- Säveltämisen ja improvisoinnin integroiminen soitonopetukseen / Laura Rahnasto
- Kerro tarina pianolla : mielikuvia ja improvisointia painottavia sävellyksiä lapsille ja nuorille / Susanna Torvi
- Marjamäki, Hannu. Säveltäminen, improvisaatio ja sommittelu musiikinopetuksen lähtökohtana : yhdentoista oppaan tai suunnitelman vertailu
- Lohi, Ari. Improvisaatiosta sävellykseksi...
Sinun kannattaisi tehdä maksusopimus perintätoimiston kanssa, koska kyllä nuo säilyvät niin sanotussa hiljaisessa perinnässä niin kauan kun ne ovat hoitamatta siitä huolimatta että kadonnut aineisto on poistettu meidän kokoelmista. Sen paljonko sinulla on maksamattomia maksuja kirjastolle kuulet ottamalla meihin yhteyttä.
Kerstin Thorvall on tosiaan kirjoittanut tuota aihetta käsitteleviä kirjoja. Niiden suomennoksia ovat ainakin ”Kirja sinulle” (Otava, 1966) ja ”Toinen kirja sinulle” (Otava, 1966).
Muistamasi romaani on varmastikin ”Tyttö Pariisissa” (Otava, 1964). Kirjan takakansiteksti löytyy Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubd639f4c-c8e5-4ea5-b327-54….
"Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä."
Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§
Tain Helmet-haun suomenkielisistä kaunokirjoista, joihin liittyy sana metafiktio. Ainakin kaksi ensimmäistä - Totuus harry Quebertin tapauksesta ja Makeannälkä ovat hyviä esimerkkejä.
Ensimmäisessä kirjoittaminen on läsnä alusta asti - selvitetään arvoitusta ja kirjoitetaan selvitystyöstä kirjaa - jälkimmäisessä taas kirjoittamisen rooli paljastuu selvemmin vasta teoksen lopussa. Uskon, että lista on pätevä muiltakin osin.
Haun tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28metafiktio%29%20%28kauno…
Kaivattu teos on Aira Savisaaren kirjoittama ja Pirkko Vainion kuvittama Hemppa (Sanoma, 1989).
"Hemppa oli koko ikänsä ollut Kallen uninalle. Mutta nyt Kalle oli unohtanut sen saareen. Hemppaa pelotti. Miten se tulisi toimeen yksin autiolla saarella, kun oli tähän asti viettänyt päivänsä lelulaatikossa tai päiväpeiton mykkyrässä tai keittiön kaapissa kattilassa. Vaan yritettävä oli. Hemppa kyhäsi majan, opetteli onkimaan ja marjastamaan, istui iltaisin nuotiolla ja haisteli tuulia. Vähitellen se rupesi oikein rakastamaan uutta vapauttaan, uutta itsenäisyyttään."
"Eräänä myrskyisenä päivänä aallot viskasivat rantaan keltaisen pyykkisaavin. Joka puolella saavin ympärillä lojui pikkuruisia kenkiä. Vähän kauempana näkyi kampauspöytä ja pieni...
Kummittelu on ilmiö, jolle ei ole löytynyt mitään tieteellistä selitystä. Useimmat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kysymys on ihmisen aivojen tuottamista hallusinaatioista eli harha-aistimuksista, jotka tilanteesta ja ympäristöstä riippuen tulkitaan esimerkiksi jo kuolleitten esiintymisiksi. Monet ihmiset uskovat kummituksiin ja aaveisiin, mutta mitään todisteita sellaisten olemassaololle ei ole kyetty löytämään. Taikureiden ammattikunta tietää tekniikoita, joilla voidaan synnyttää hyvin todentuntuisia "kummittelun" kokemuksia. Ne ovat kuitenkin kaikki viihdettä, eivät todellisiä ilmiöitä. Kummitukset, taikuus ja vastaavat ilmiöt ovat erittäin suosittuja viihdeteollisuuden käyttämiä elementtejä kirjoissa, sarjakuvissa ja elokuvissa. Se...
Löytämiemme lähteiden mukaan nahkakantiset kirjat tarvitsevat rasvaa, tähän tarkoitukseen tarkoitettua erityisrasvaa saa alan liikkeistä. Mutta mikäli nahka on jo mennyt noin huonoon kuntoon että se murenee, niin melkein kannattaisi viedä kirja kirjansitojalle arvioitavaksi mitä sille voi tehdä.
Lähteitä:
Tuula Moilanen: Kirjansidonnan opas. Kustannusosakeyhtiö Taide. Helsinki 1997.
http://www.kysy.fi/kysymys/minulla-yksi-vanha-kirja-reilun-sadan-vuoden-takaa-jossa-nahkapaaty
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/137860-vanhan-kirjan-kunnostaminen-kannattaa
Useiden elokuva-alan verkkolähteiden mukaan molempiin kirjasarjoihin olisi hankittu tuotanto-oikeudet. On uutisoitu, että suoratoistopalvelu Hulu olisi tuottamassa Throne of Glass -kirjasarjaan perustuvaa tv-sarjaa. Warner Bros -yhtiö on taas hankkinut Valinta-kirjasarjan elokuvaoikeudet.
Tuotantojen edistymisestä ei kuitenkaan ole tiedotettu mitään uutta vuosiin, eli on epäselvää milloin kirjasarjojen tv- tai elokuvaversiot valmistuisivat tai aiotaanko niitä toteuttaa ollenkaan. Esimerkiksi Hidden Remote –viihdesivustolla on spekuloitu Throne of Glass –kirjoihin perustuvan sarjan toteutumista.
Lähteitä ja lisätietoja: ...
Valitettavasti tietoa asiasta käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt. Lähteinä katsoin muun muassa kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii Stadin slangin suursanakirja sekä Kielitoimiston sanakirjan. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Pöyry-nimen taustaksi löytyy lähdekirjallisuudesta kaksi rinnakkaista teoriaa. Ralf Saxén on yhdistänyt laihialaisen talonnimen Pöyry muinaisskandinaaviseen miehen nimeen Biur. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä puolestaan on selittänyt sukunimen Pöyry vastaavasta tukan laatua ilmaisevasta sanasta.
Koska Pöyry-nimen vahvimmat esiintymisalueet ovat vastaavasti jakautuneet kahtaalle Etelä-Pohjanmaalle ja Etelä-Savoon, ei ole mahdotonta sekään, että molemmat tulkinnat pitävät paikkansa: kenties läntinen ja itäinen Pöyry ovat saaneet alkunsa eri tavalla – toinen muinaisskandinaavisesta erisnimestä, toinen kantajansa tukan laatua kuvaavasta sanasta. Pöyry-sana tosin tunnetaan merkityksessä 'pörröinen tukka' myös pohjoisella...
Suomesta ei ole yhtä helppoa löytää runsaasti täydellisen soikeita pienehköjä kiviä sisältäviä rantoja kuin joistain muista maista, mutta tässä eräitä ranta-alueita, jotka voisivat olla mieleesi:Utsjoen Outakoski - Kuvia: https://www.vastavalo.net/teno-deatnu-joki-lohijoki-tenojoen-kivista-rantaa-435577.html sekä https://www.vastavalo.net/kivi-kivet-hiottu-hiotut-meren-hiomat-kivet-4…Hangon tulliniemi - tässä linkki aluetta käsittelevään blogiin, joka sisältää kuvia kivistäkin https://www.mustikkapasta.fi/2020/06/saastutettu-suojeltu-luonto-ja-reitilta.htmlPorin Yyteri - tässä kiviä sisältävä kuva alueelta https://www.vastavalo.net/meri-kivi-penkki-kivet-kivinen-penkki-748594.htmlKolin Pielisen järvi - tässä kiviä sisältävä kuva alueelta...
Löysin YLEN sivuilta Lena Gillbergin ja Monica Stormin jutun Pissaa puutarhaan ja muita luonnollisia tapoja lannoittaa viljelyksiä. Jutussa kerrotaan Luu- ja verijauhon käytöstä: "LuujauhoPitkävaikutteiset luonnolliset lannoitteet soveltuvat hyvin monivuotisille kasveille. Luujauhossa on runsaasti fosforia ja se edistää nuppujen ja juurien muodostumista ja hedelmien tuotantoa. Käytä hedelmäpuille, marjapensaille, perennoille ja kukkasipuleille.VerijauhoNopeavaikutteinen typpipitoinen lannoite, joka sopii erinomaisesti ravinteita vaativille kasveille kuten kesäkurpitsalle, kurpitsalle, kaalille jne. Verijauho liukenee nopeasti, joten sitä pitää käyttää usein pieninä annoksina." Linkki juttuunErik Sidenbladh varoittaa kirjassaan Apua, meillä...
Kappale on Alberte Windingin ja Benjamin Koppelin esittämä "Lyse nætter". Sen on säveltänyt Aske Bentzon ja sanoittanut Alberte Winding.Alberte Winding ja Benjamin Koppel: Lyse nætter YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=uiTNri4zwoU
Kyllä voi. Kaikki lumihiutaleella merkityt joulupostimerkit ovat ikimerkkejä ja käyvät joulupostimerkkeinä edelleen, https://www.postcrossingyhdistys.fi/joulupostimuistio-2023/Vanhojen postimerkkien käytöstä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta aiemminkin, linkin kauttaa löytyy vuodelta 2021 kattavampi vastaus.Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää?
Kielitoimiston ohjeiden mukaan passiivimaiset rakenteet "tulee tehtyä" ja "tulee tehdyksi" sekä "saa tehtyä" ja "saa tehdyksi" ovat pitkälti samanmerkityksisiä ja yleiskielessä samanarvoisia. Kylvyssä tuli siis käytyä tai käydyksi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/350
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1342
Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
Kuopion korttelimuseon Savolaisherkut ja arjen antimet -verkkonäyttely kertoo, että "ensimmäinen pizzeria ilmestyi Suokadulle 1970-luvun lopulla" Savolaisherkut ja arjen antimet - Kuopionkorttelimuseo.fi
Pizzerian nimeä ei korttelimuseon tekstissä mainita, mutta esimerkiksi keskustelupalstoilla (muistojen baarit ja ravintolat - - Suomi24 Keskustelut) on muisteltu, että Pizzeria N:o 1 olisi avautunut Suokadulle vuonna 1978. Pizzeria N:o 1 on Rabbe Grönblomin 1970-luvun lopulla perustama pizzeriaketju (Rabbe Grönblom – Wikipedia).
