Nimenmuutostietokannan mukaan Skoffski-niminen henkilö on muuttanut nimensä
Koskeksi Papinniemellä vuonna 1919. Papinniemi voi olla kylä Heinävedellä
tai kyläkunta Kiteellä.
Historiankirjoissa on varhaisin kastetieto Kiteeltä vuodelta 1729. Muita
paikkakuntia, joista myöhempiä tietoja nimestä on, ovat Pietari, Ruskeala,
Sortavala, Tohmajärvi ja Impilahti.
Nimiarkiston yleiskokoelmassa ja asiakirjanimikokoelmassa ei ollut tietoja
Skoffski-nimestä. Lisätietoja suvun taustoista saadaan kenties selville
sukututkimuksen avulla.
Saimme Kotuksesta apua asian selvittämisessä.
Jos oma kirjastosi kuuluu Vaski-kirjastoihin, (luettelo Vaski-kirjastoista löytyy täältä: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/kirjastot) voit tehdä varauksen kirjastossasi tai verkkokirjaston (https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome) kautta. Ohjeet löytyvät täältä:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Muussa tapauksessa voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Terttu Pajunen-Kivikkään näytelmä Lentoon, lentoon löytyy Valistuksen vuonna 1968 julkaisemasta kirjasta Kouluteatteri : Koulujen näyttämötoiminnan keskuksen 1967 järjestämän kilpailun satoa.
Romanttisia jännityskirjoja ovat kirjoittaneet mm. Danielle Steel, Elizabet Adler, Sandra Brown, Diane Chamberlain ja Virginia Andrews (V.C. Andrews). Nora Robertshan on lisäksi kirjoittanut kirjoja myös nimellä J.D. Robb.
Ken Follettin Vuosisata-trilogian kolmas osa ilmestyi englanninkielisenä syyskuussa, suomennoksen ilmestymisajankohdasta ei ole vielä tietoa.
Katkelmassa ovat alkusäkeet Kaarlo Sarkian runosta Vastaus. Runo kuuluu sikermään Sielun kukat, joka sisältyy Sarkian runojen kokoelmaan Kohtalon vaaka vuodelta 1943.
Sarkian runo Vastaus on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Suomen kirjallisuuden antologia 7 (toim. Kai Laitinen et al., Otava, 1975), Suomen runotar. 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila ja Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990) sekä Jarkko Laineen toimittamasta runoantologiasta Runoja rakkaudesta (Otava, 1979).
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Helmet-kirjastojen tietokannasta löytyy kirja nimeltä Iktashef Finlanda, kirjoittanut Liisa Suvikumpu ja arabiaksi kääntänyt Youssef Naja. Olisiko siitä hyötyä asiakkaallenne?
Tässä linkki kirjan tietoihin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1936847__S%28historia%29%2…
Kirjan voi tilata kaukolainaksi Keski-kirjastojen verkkokirjastosta löytyvällä kaukolainalomakkeella: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Väestörekisterikeskuksesta neuvottiin, että kannattaa kääntyä paikallisen maistraatin puoleen. Helsingissä siis Helsingin maistraatti, puh. 029 553 9391, Albertinkatu 25, 00180 Helsinki. Avoinna ma-pe klo 9.00-16.15, asiointisähköpostiosoite info.uusimaa@maistraatti.fi
Vanhan kirjallisuuden hintaoppaasta (Suomen antikvaariset kirjakauppiaat, 2010) löytyy hinta-arvio 70 euroa ainoastaan 1950-luvulla ilmestyneelle painokselle teossarjasta Shakespearen Kootut draamat 1-9. Antikvaarisissa verkkokirjakaupoissa sen myyntihinta näyttää olevan nykyisin 50 euroa. Lisäksi turkulainen kulttuuriantikvariaatti näyttää tarjoavan sadalla eurolla aikaisemmin julkaistua Shakespeare'n dramoja 1-9. Jossain nettikeskustelussa mainittiin, että parhaan hinta-arvion saa yleensä kyseistä kirjallisuudenlajia harrastavalta keräilijältä. Bibliofiilien seuran https://www.bibliofiilienseura.fi/31 asiantuntijan mukaan 1950-luvun nahkaselkäisestä painoksesta maksetaan ehkä hieman enemmän kuin tavallisesta. Hänen nähdäkseen...
Eri kirjastojen tietokannoista ei sanalla ruokailijatyypit tai ruokailijat löytynyt yhtään viitettä. Lehtitietokanta Aleksista löytyi kolme viitettä, joista voisi olla sinulle hyötyä. Hallinto-lehdessä (vuosi 1991, n:o 4) on artikkeli nimeltä Kestävä kehitys ja ravitsemus: suomalaiset ruokailijatyypit. Kotitalous-lehdessä on kaksi artikkelia: Kotiruoka on yhä arvossaan: tutkimustietoa suomalaisista ruuanlaittajina ja ruokailijoina (1995, n:o 5-6) ja Ruokailijoiden roolit ja odotukset (1992, n:o 10).
Kirjoissa O'Brien, "Ireland: a Concise History" ja Killeen, "A short
history of Ireland" kerrotaan, että pääsiäiskapinan osanottajat valtasivat Dublinin pääpostin (the General Post Office). Postirakennuksesta tuli sitten
heidän päämajansa.
Suomen kansallisfilmografian mukaan Kaappari-elokuvassa kappaleen La Novia esittää Leri ja Levottomat. Kappaleen on säveltänyt Leri Leskinen ja sanoittanut Kalle Chydenius.
Kaappari-elokuvan tiedot Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1526477
Langustit ja hummerit ovat molemmat herkkusuiden suosimia äyriäisiä, mutta aivan eri lajeja. Englanninkielinen nimi spiny lobster on kuvaileva, ei sukulaisuutta ilmaiseva. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee nimityksinä myös muodot langustas ja langouste, joista suomenkielinen nimi lienee johdettu. Latinalaisperäisissä kielissä langusteista käytetään yleisesti nimeä palinura.
Hummeri on englanniks lobster, saksaksi Hummer kuten myös ruotsiksi. Suomenkielinen nimitys on väännös näistä kahdesta. Kumpikaan laji ei ole varsnaisesti "rapu", vaan kaikki kuuluvat äyriäisiin.
Heikki Poroila
Saimme Maanpuolustuskorkeakoulusta asiantuntija-apua:
Infrastruktuurin rakennushankkeille asetettuihin maanpuolustuksellisiin vaatimuksiin liittyvä tieto on, kuten kysyjä itsekin toteaa, salassa pidettävää tietoa. Siksi tämä vastaukseni onkin laadittu yleisellä tasolla, ottamatta kantaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle tai sen läheisyyteen tai millekään muulle lentokentälle tehtyihin rakenteisiin tai laadittuihin suunnitelmiin.
Julkisista lähteistäkin löytyy kuitenkin mainintoja rakenteellisista suluttamisvalmisteluista, joilla tarkoitetaan muun muassa mahdollisen Suomeen hyökkäävän asevoiman liikkeen hidastamiseksi ja estämiseksi sekä sotilaallisesti arvokkaiden kohteiden käytön estämiseksi tehtyjä hävittämistä ja...
Tapani Kansan kotisivuilla olevan Argentiinalainen tangokonsertti -listauksen mukaan La Cumparsitan suomenkieliset sanat on tehnyt Ahti Taponen:
"La Cumparsita
Säv. Gerardo Hernan Mator Rodiguez, san. Pascual Contursi-Enrique Pedro de Maroni, suom.san. Ahti Taponen"
http://www.tapanikansa.fi/?page_id=1020
En ole varma, mitä kysyjä tarkoittaa. Kansainvälinen yritys on olemassa tänäkin päivänä. Viime vuosina yritys on saanut kyseen alaista huomiota toimitusjohtajansa Darren Woodsin ilmastomuutosta vähättelevistä kommenteista. Tilanne ehkä muuttuu, koska viime vuonna Nesteen entinen biopolttoaineliiketoiminnan vetäjä Kaisa Hietala nousi yrityksen hallitukseen. Hänen ja toisen uuden hallituksen jäsenen valintaa ajoivat erityisesti ilmastotoimia vaativa sijoittajaryhmä Engine No. 1. Exxon Mobil on saanut muiden öljy-yhtiöiden tavoin kritiikkiä toimistaan energiakriisin aikana. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta viime viikolla
Suomessa SOK osti Exxon Mobilin huoltoasematoiminnan vuonna...
Kyllähän kuvaaja aina tarvitaan. Oheisessa Ylen artikkelissa (2019) kerrotaan, miten sarjaa tehdään ja millaisia ammattilaisia tv-sarjan takana on.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/22/nain-syntyy-suomen-kaunein-tv-…
Duodecimin sivuilla on aika kattavasti selostettu autismin kirjoon kuuluvan henkilön ja neurotyypillisen henkilön aivojen eroavuuksia: https://www.duodecimlehti.fi/duo16150
Lisää tietoa aiheesta:
https://autismiliitto.fi/autismi/erilaista-autismia/asperger-osa-autism…
https://www.duodecimlehti.fi/duo94165
https://www.kaypahoito.fi/hoi50131
Kieltä oppivalle saatetaan sanoa molemmilla tavoilla.
Kotimaisten kielten keskuksen Iso Kielioppi kertoo vokaaleista: "Suomen äännejärjestelmään kuuluu kahdeksan vokaalifoneemia: a, e, i, o, u, y, ä ja ö". Linkki Kotus
Konsonatteja Kotus tunnistaa 13-17: "Suomen äännejärjestelmään kuuluu seuraavat 13–17 konsonanttifoneemia: p, t, k, (b), d, (g), m, n, ŋ, (f), s, (š eli ʃ), h, l, r, v ja j. " Linkki kotus
Kielioppi siis laskee kirjainten äänneasuja eikä itse kirjaimia.
Arkiopinnoissa vokaaleja ja konsonatteja varmasti lasketaan myös kirjainmerkein eli 9 ja 20.
Vuonna 1974 koulut alkoivat 19. elokuuta. Koulut ovat todennäköisesti alkaneet ympäri Suomen samana päivänä, sillä vuonna 1974 julkaistun Turun kaupungin kunnalliskalenterin mukaan "koulutyö aloitetaan kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä". Aloituspäivämäärä selviää esimerkiksi Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Turun lyseon vanhoista toimintakertomuksista.
