Aprillipäivän tarkkaa syntyä ei tiedetä. Eräs teoria on, että päivä on saanut alkunsa Ranskassa 1582. Maa oli siirtynyt juliaanisesta kalenterista uuteen gregoriaaniseen kalenteriin jo 1563. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin alettiin vääränä päivänä uutta vuotta viettäviä sanoa Huhtikuun hölmöiksi. "Some historians speculate that April Fools’ Day dates back to 1582, when France switched from the Julian calendar to the Gregorian calendar, as called for by the Council of Trent in 1563. In the Julian Calendar, as in the Hindu calendar, the new year began with the spring equinox around April 1.
People who were slow to get the news or failed to recognize that the start of the new year had moved to January 1 and...
Kotiruoka säilyy jääkaapissa 2-4 päivää. Kannattaa kuitenkin huomioida, että ruoka kannattaa jäähdyttää mahdollisimman nopeasti ja säilyttää riittävän kylmässä jääkaapissa.
Lähteet ja lisätietoa:
Kotiruoka säilyy jääkaapissa 2–4 päivää – mutta vain, jos se on jäähdytetty oikein - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus
Helppo nyrkkisääntö – näin kauan ylijäänyt ruoka säilyy jääkaapissa | Makuja | MTV Uutiset
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kotisivujen linkeissä ei ole sähköpostipalvelimien vertailuja. Niistä löytyy kyllä linkkejä ilmaisiin sähköpostipalveluihin ja sähköpostin käytön opastusta osoitteessa http://www.turku.fi/kirja/linkit/uudet.html#spohje. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistostakaan
ei löytynyt vertailuja.
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Napoleonista elämäkertoja: Aubry, Octave: Napoleon ihmisenä, 1948 ; Maurois, Andre: Napoleon : kuvitettu elämäkerta, 1964; Emerson, Ralph Waldo: Suuria miehiä, 1964. Syventävää tietoa löytyy kirjoista: Forshufvud, Sten: Kuka murhasi Napoleonin? 1964; Caulaincourt, Louis de: Napoleonin mukana Venäjällä, 1998 sekä lehtiartikkeleista:
Danielsen, Hanne-Luise: Napoleonin murheellinen meritaistelu
Tieteen kuvalehti 2000 ; 2 ; 65-71
Husain, Mahmu: 1789 aate joka muutti maailman : Kotka ja sfinksi
Unesco-Kuriiri 1989 ; 7 ; 24-29
Internetistä löytyy sivustoja Napoleonista mm. osoitteesta: http://www.napoleonbonaparte.nl/
Tuotteiden ja palveluiden kysyntään liittyvää kirjallisuutta kannattaa etsiä kansantaloustieteen alalta. Aineistoa voi katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html luokkahaulla 36- . Mm.Jukka Pekkarisen tai Mirjam Koskelan Kansantaloustieteen kirjat käsittelevät aihetta. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloissa http://www.makupalat.fi/talous.htm on aiheeseen liittyviä nettiosoitteita.
Omena- ja muita hedelmäpuita käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
- Alanko ja Lagerström, Kukkapuut
- Räty, Kotipuutarhan hyötykasvit
- Tuovinen ja Heikinheimo, Hedelmä- ja marjakasvien
tuhoeläimet
- Krannila, Omenapuu
Kaikkia kirjoja on Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetin (www.helmet.fi) kautta löydät tiedot kirjastoista ja saat myös luettelon hedelmäpuita käsittelevista kirjoista kirjoittamalla Helmetin aihe-hakuun hedelmäpuut tai hedelmänviljely.
Hyvä tietolähde puutarha-asioissa on myös puutarha.net-verkkopalvelu (http://www.puutarha.net/). Siellä on kaupan lisäksi mm. maksuttomasti käytettävä Puutarhakirja ja myös keskustelupalstaa selaamalla löytyy tietoa.
Koska käyttäjiä on paljon, on oikeudenmukaista, että saa varata vain yhden ajan kerrallaan. Näin useampi halukas pääsee koneelle, kun tarvitsee sitä. Osoiteesta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1567 lisää tietoa
asiasta.
Valitettavasti toivomanne teksti ei ennättänyt Teille itsenäisyyspäiväksi. Kirjastomme suljettiin jo kello 18.00.
Mikäli teksti edelleen kiinnostaa, on
Topeliuksen Maamme-kirja digitoitu alkuperäismuodossaan (1876)
Helsingin yliopiston kirjaston HELMI-tietokantaan (http://www.lib.helsinki.fi/memory/helmi.html)
Kirjan eri painoksissa luvun nimi vaihtelee, mutta tässä em. digitoidussa versiossa luku on Isänmaasta ja luvun numero on 3.
Suomalaisten kotien sisustuksesta 1930- ja 1940-luvuilta löytyy tietoa esim. Ulla ja Jorma Mäenpään kirjasta "Kodinsisustajan tyylikirja" (Otava, 1957), jota on saatavilla muutamissa HelMet-kirjastoissa. Riitta Miestamon teos "Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö: Suomen suurimman huonekalutehtaan näkökulmasta tarkasteltuna" sisältää myös tietoa ja valokuvia Asko-Avonius-huonekalutehtaan tuotannosta ko. ajalta. Kirja löytyy monen HelMet-kirjaston kokoelmista. HelMet-aineistohausta löytyy myös Museoviraston Korjauskortisto-sarja, jonka osa 20 sisältää tapettien historiaa. Se löytyy käyttämällä teoksen nimi -hakua sanalla korjauskortisto (osa 20 tällä hetkellä saatavilla Rikhardinkadun kirjastosta). Taito-lehdessä vuodelta 1994 (ss. 8-11...
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Kysymänne kirja on varmaankin Sirkku Talja-Larrivoiren vuonna 1976 julkaistu Älä unohda minua. Kirjaa on vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Kirjaa on tulossa useita kappaleita HelMet-kirjastoihin mutta siitä voi tehdä varauksen vasta kun niteitä on lainattavassa tilassa. Siitä kuinka kauan siihen menee emme tiedä. Kannatta seurata tilannetta HelMet-osoitteesta: www.helmet.fi. Varausta tehtäessä on oltava voimassa oleva HelMet-kortti sekä siihen liittyvä PIN-koodi.
Kyllä voit palauttaa Leppävaaraan! Mistä tahansa Espoon kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Espoon kirjastoon. Voit myös halutessasi palauttaa kirjan mihin tahansa Helsingin tai Vantaan kirjastoon, tai vaikkapa Kauniaisiin. Näiden neljän kaupungin kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot.
Tampereen taidemuseosta saadun tiedon mukaan teos on saatu Tampereelle vuonna 1973 Josefine Borgin testamenttaamana. Teos tunnetaan nimellä Neljä tyttöä ja se on lahjoituksesta saakka ollut sijoitettuna Tampereen raatihuoneen toiseen kerrokseen. Siten se on ollut suhteellisen pienen yleisön nähtävillä, eikä sen saamaa vastaanottoa ole dokumentoitu.
Suomi –gaeli sanakirjaa en löytänyt, mutta muutamassa kirjastossa on mm. sanakirjat
”The illustrated gaelic-english dictionary”, 1988 ja Mark, Colin:The Gaelic- English dictionary, 2003. Aina sanakirjoja ei kuitenkaan lainata , mutta niihin voi tutustua käsikirjastossa. On olemassa myös kielikursseja: Robertson, Boyd: Gaelic: a complete course for beginners, 1993, johon kuuluu kirja ja yksi kasetti ja cd-rom Talk now! Opi gaelia: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille, 2000. Voisit myös tutustua vapaasti käytettävissä olevaan sanakirjaan osoitteessa http://www.englishirishdictionary.com/dictionary
Kelttien historiasta kertovat mm. kirjat James, Simon: Keltit: Otava, 2005, Wiik, Kalevi: Eurooppalaisten juuret: Atena, 2002 ja...
Kirja tulee varattavaksi todennäköisesti viikon tai kahden sisällä. Kirjan tuloa kannattaa seurata Helmetistä, kirjasta voi tehdä varauksen heti kun ensimmäisen lainakappaleen sijaintitiedot näkyvät siellä.
Quod-sana on latinan kielessä niin monimerkityksellinen, että tuota sanayhdistelmää on aika vaikea ellei suorastaan mahdotonta ymmärtää, kuinka olisi sen sijaan
quoad aedificationem 'rakentamiseen/rakennukseen liittyen'
Varmaan kannattaisi kuitenkin ottaa käteensä joku latinan sanakirja tai sanasto ja etsiä sieltä.
Jos taidat muitakin kieliä kuin latinaa, niin tällaisia sanakirjoja löytyy netistäkin runsaasti, esim.
http://www.mediaevum.de/wb6.htm
http://www.lexilogos.com/latin_langue_dictionnaires.htm
Tällainen kirja ja sen lisäosa ovat ilmestyneet Roivas-suvusta: Repo-Lehikoinen Päivi, Roivainen-Roivas-Roivanen-sukukirja (1996) ja Roivainen-Roivas-Roivanen sukukirjan lisäosa (2000).
Kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit halutessasi tehdä niistä kaukolainapyynnön.
