Maadoituksessa laite liitetään maahan, jotta sähköjärjestelmän ja maanpinnan sähkökentän välinen potentiaaliero tasaantuu. Siinä sähköjärjestelmän suojajohdin yhdistetään rakennuksen läheisyydessä tai perustuksissa sijaitsevaan maadoituselektrodiin. Tämä voi olla metalliputkisto, raudoitus tai erillinen kuparista tai teräksestä tehty elektrodi. Vikatilanteessa virta kulkee johdinta myöten maahan, jolloin käyttäjä ei saa sähköiskua ja ylijännite ei pääse häiritsemään muita järjestelmän laitteita. Sähköiskulta suojautumisessa puhutaan suojamaadoituksesta, häiriöiden torjunnassa toiminnallisesta maadoituksesta.Maadoitetussa pistorasiassa suojajohdin koostuu kahdesta metallilevystä, jotka on yhdistetty maadoitusjohtoon. Johto puolestaan...
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
Pasilan kirjastossa sijaitsevassa Helsingin keskuskirjavarastossa on Suomen Kuvalehden kaikki vuosikerrat pysyvästi säilytettyinä, kirjoiksi sidotettuina ja pyydettäessä heti saatavilla. Niitä voi lukea ja kopioida paikan päällä. Vuosien 1945-1946 painoksissa on niteen kaksi lopussa hyvät hakemistot.
Ypäjän Hevosopistosta ja sen edeltäjistä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Hevosopisto 10 vuotta (2003),
Siittolanmäki 60 vuotta: hevosalan tutkimus ja koulutus Ypäjällä 1937-1997 (1997),
Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987 (1987).
Lisäksi on vielä Ypäjän ratsastajay r.y. - vireä 50 vuotias (1997). Näitä kirjoja ei ole lainattavana pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta ne löytyvät, mutta niitä voi lukea vain kirjaston lukusalissa. Yhteystiedot: http://www.lib.helsinki.fi/
Viikin tiedekirjastosta löytyy kirjasta Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987, lainattava kappale. Yhteystiedot:
http://www....
Kouluruokailusta löytyy runsaasti aineistoa HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse aihehaku ja kirjoita asiasana kouluruokailu.
Rajaa hakua palkista voit rajata hakutuloksia ilmestymisvuoden mukaan.
Myös Viikin tiedekirjaston kaikille avoimesta eViikki tietokannasta löytyy runsaasti aineistoa, sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Voit käyttää asiasanaa kouluruokailu
Esim.
Peruskoulujen ja lukioiden kouluruokailun tila vuonna 1997 ja kouluruokailun haasteet / [toimittaneet Marja-Liisa
Dahlstedt, Jaana Levo]
Helsinki : Efektia : Suomen kuntaliitto, 1999
Urho, Ulla-Marja
Yläasteen kouluruokailu 2003 : selvitys peruskoulun 7-9 -luokkien oppilaiden kouluruokailusta / Ulla-Marja Urho,...
Kysymäsi kirja on hankittu Hämeenlinnan pääkirjaston kokoelmaan 18.10.07 ja on ainakin tällä hetkellä paikalla tietokirjallisuuden uutuushyllyssä.
Kotipaikkakuntasi Janakkalan kunnankirjaston kokoelmassa sitä ei aineistotietokannan mukaan ole. Janakkalan kirjaston yhteystiedot: sähköposti neuvonta@janakkala.fi ja puhelin (03) 680 1390 tai (019) 758 0390.
Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa https://finna.fi ei ole tietoa tulevista Koiratytöt-sarjan kirjoista eikä myöskään sarjan kustantajan Kariston http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/ sivuilla. Aiemmin sarjan kirjoja on ilmestynyt kaksikin vuodessa, joten hyvällä tuurilla saat uuden Koiratytöt-kirjan käsiisi jo tänä vuonna! Halutessasi voit tiedustella asiaa tarkemmin kustantajalta, e-mail: kustannusliike@karisto.fi. Luettelo jo ilmestyneistä sarjaan kuuluvista kirjoista löytyy täältä: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=348&…
Monika Fagerholmin Amerikkalainen tyttö -kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, ja kirjan molemmista painoksista on myös varauksia. Siksi kirjan saaminen kovin pian ei onnistu.
Kirjan voi varata Helmet-verkokirjaston kautta (www.helmet.fi) tai pyytää henkilökuntaa varaamaan sen. Varauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja verkkokirjaston kautta varattaessa myös tunnusluku. Varatun kirjan voi noutaa haluamastaan Helmet-kirjastosta. Tällainen varaus maksaa 50 senttiä.
HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmä kertoo, että kirjaa on tilattu kirjastoihin. Vantaalle kirjaa näyttää jo saapuneen, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin saapuneet kirjat saadaan lainattavaan kuntoon. En valitettavasti pysty sanomaan tarkemmin, milloin kirja on varattavissa, mutta kun osoitteeseen http://www.helmet.fi sitä ilmestyy ensimmäinen kappale, voit jättää kirjasta varauksen. Tulossa se joka tapauksessa on.
Helsinkiin kirjaa on tulossa myös, mutta tilaus on lähtenyt vasta 8.11.2010, joten kirjojen saapumisessa varmasti kestää pidempään kuin Vantaalla.
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.3. Teosta on tilattu Helmet kirjastoihin yhteensä 39 kpl, joista 9 Espooseen.
Kunhan kirja on aikanaan saatu luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon, voi siihen tehdä varauksen.
Ooppa ölövinä -murresanakirja (2008) selittää pintelin kellon heiluriksi.
Erik Johansonin teoksessa Antiikkitaskukello (1984) esitellään spindelikellon mekaniikkaa ja ominaisuuksia. Kirjan voi lainata Oulun kaupunginkirjastosta: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=AND&booC=NOT&dat0=antiikkitaskukell…
Pintelikellon kuva löytyy esimerkiksi Könnin sukuseuran sivuilta: http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html . Myös Suomen kellomuseon sivuilla kerrotaan pintelistä: http://www.kellomuseo.fi/tietopaketteja/konnin.html .
Pahoittelemme palvelukatkosten aiheuttamaa haittaa. Tutkimme tilannetta ja parannamme palvelun hyvälle tasolle mahdollisimman nopeasti. Välitän tiedustelunne eteen päin. HelMet -palveluun tehtiin hiljattain isoja uudistuksia, joiden tarkoitus on ollut parantaa palveluita, näiden palvelujen käyttöön otossa on ollut yllättäviä viiveitä.
Loviisan kirjastosta vastattiin näin:
Remontti on juuri valmistunut ja meidän atk-toimisto toi jo yhden näytön ennen remonttia, mutta se ei sopinut ko.laitteeseen. He ovat luvanneet näytön, laite meillä on.
Laitoin juuri kyselyn ATK-päällikölle näytöstä. Kun se on hoidettu meidän täytyy vielä opastaa henkilökuntaa, jotta tiedämme neuvoa asiakkaita.
Essee Über Wahrheit und Lüge im außermoralischen Sinne julkaistiin ensimmäisen kerran Nietzschen kootuissa teoksissa:
Nietzsche’s Werke. 2. Abt., Bd. 2, Schriften und Entwürfe 1872 bis 1876 : Die Philosophie im tragischen Zeitalter der Griechen ; Über Wahrheit und Lüge im aussermoralischen Sinne ; Der Philo. - Leipzig : Naumann, 1896.
Nietzsches Werke : Klassiker-Ausgabe. 2. Band, Über Wahrheit und Lüge im aussermoralischen Sinne : Unzeitgemässe Betrachtungen / von Friedrich Nietzsche. - Stuttgart : Kröner, 1921.
Suomeksi essee on julkaistu nimellä Totuudesta ja valheesta moraalin ulkopuolisessa mielessä Anna-Maria Mäntysen ja Henrik Rydenfeltin kääntämänä niin & näin -lehden numerossa 4/2004.
HelMet-kirjastoista löytyvät oheiset Bodrumia käsittelevät kirjat. Pelkästään Bodrumin kaupunkia käsittelevää kirjaa ei löydy kokoelmistamme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28bodrum%29%20c%3A11__Orig…
Pääsääntöisesti kantatilalla tarkoitetaan lohkomistoimituksen yhteydessä ns. emätilaa, josta on lohkottu osia. Tällöin kantatilalla säilyy alkuperäisen tilan nimi. Poikkeuksia tästä kuitenkin on. Tilaan kohdistuvat kiinnitykset voivat vaikuttaa asiaan. Halkomistoimituksessa voidaan koko tilajako uudistaa. Tarkemman tiedon saamiseksi pitäisi etsiä tämä kyseinen kiinteistötoimitus alueen kiinteistörekisterinpitäjältä, jota voi tiedustella Maanmittauslaitoksen valtakunnallisesta palvelunumerosta 029 530 1100. Suuri osa kiinteistötoimitusten tiedoista on jo sähköisessäkin muodossa lähetettävissä.
Dalin/Dahlin on alkuperältään ruotsalainen sukunimi. Karjalassa 1700-luvulla vaikuttaneiden Dalin -nimisten henkilöiden alkuperän selvittäminen vaatisi sukuhistoriallista tutkimusta, johon tässä palvelussa ei ole mahdollisuuksia. Käytettävissä olevat suomalaiset sukunimikirjat eivät mainitse Dalin –nimeä ollenkaan. Kotimaisten kielten keskuksen nimistöneuvonnasta saattaisi saada valaistusta asiaan, samoin Suomen sukututkimusseurasta ja Suku Forum keskustelupalstalta.
Kotimaisten kielten keskus http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi/
Suku Forum http://suku.genealogia.fi/
http://sv.wikipedia.org/wiki/Dahlin
Hei!
Valitettavasti mini dv:n digitointi onnistuu vain, jos mukana on toimiva videokamera ja piuhat, joilla se yhdistetään laitteeseen. Tietojemme mukaan Etelä-Pohjanmaan muissakaan kirjastoissa ei tällaista mahdollisuutta ole.
Lisätietoja Seinäjoen kaupunginkirjaston digitointitilan laitteista saat sivulta http://www2.seinajoki.fi/kirjasto/digitointi.html.
Kysymyksessä annetuista tuntomerkeistä tulee mieleeni ruotsalainen Jonna Björnstjerna ja hänen "ihmeellinen" kaniiniperheensä, jonka vaiheista on toistaiseksi julkaistu neljä kirjaa: Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen (2007), Sagan om den underbara familjen Kanin och fru Skräck (2009), Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet (2010) ja Sagan om den underbara familjen Kanin och Djupsjöns hemlighet (2013). Näistä kolme ensimmäistä on julkaistu myös yhteisniteenä Samlade sagor om den underbara familjen Kanin (2013).
Mustikkametsässä ollaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen ja karkkeja ahmitaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet....
Kun puhutaan terminologiasta, on merkitystä myös sillä, minkä tyylin kitarasta ja oppaasta puhutaan. Klassisen musiikin kitaran maailmassa käytetään monilta osin eri terminologiaa kuin populaarimusiikin puolella ja jälkimmäisessäkin on paljon erityistermejä siitä riippuen, onko opas tarkoitettu jazz-kitaristeille vai esimerkiksi heavy metal -tyyliin soittaville. Hyvä yleisteos on Ralph Denyerin jo 1984 ensimmäisen kerran ilmestynyt Suuri kitarakirja (WSOY), jota ovat olleet suomentamassa suomalaiset ammattilaiset kuten Ilpo Saastamoinen (joka itsekin on julkaissut paljon käytetyn oppaan (Kitarakirja, Tammi 1975).
Kannattaa myös aina vertailla oppaissa olevia termejä yleisiin musiikin sanakirjoihin ja tietosanakirjoihin, joiden...
