Sana jade tulee WSOY:n Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan espanjan kielestä ja on "pyrokseeniryhmän mineraalin jadeiitin ja kovuuden, värin ja sitkeyden suhteen samankaltaisen amfiboliryhmän mineraalin nefriitin yhteinen jalokivinimi. Jade on tiivis, kuituinen, vihreä kivi, jota vars. Kiinassa on käytetty korujen ja pienoisveistosten raaka-aineena." Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen Eemu, Ukri, Amelie -kirjan (Nemo 2005) mukaan Suomessa on Jade-etunimestä käytössä useita muunnoksia, joista yleisin - kuitenkin alle kymmenen tyttölapsen nimi teoksen kirjoittamisaikaan - on Jadeliina. Muita, vielä harvinaisempia muunnoksia ovat Jadena, Jadetta, Jadette ja Jadelina. Nummelin antaa Jade-nimen alkuperäksi Kiinassa erittäin arvostetun vihreän...
Yhdysvalloissa autojen katsastuksen suorittamisesta saa päättää kukin osavaltio. Tyypillisesti katsastus ja/tai päästötesti voidaan järjestää vuosittain tai joka toinen vuosi. Voidaan myös päättää, ettei katsastusta edellytetä esim. yksityisautojen osalta.
Yleensä tuulilasiin kiinnitetään katsastustarra, mutta se voi sijaita myös ajoneuvon rungossa tai rekisterikilvessä.
Lähde esim:
http://en.wikipedia.org/wiki/Vehicle_inspection#Americas
Hei,
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista.
Opetushallituksen sivuilta kohdasta Opetushallituksen päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta löytyy tietoa aiheesta, http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/opetu… .
Lisätietoja ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta
Opetushallitus
PL 380, 00531 Helsinki
Itse arvelisin tuon high scool diploman vastaavan noin pääsääntöisesti Suomen ylioppilastutkintoa tai ainakin lukion oppimäärää.
Taiderikollisuuteen kuuluvat taidevarkaudet, väärennökset, petokset, salakuljetukset ja tekijänoikeusrikokset. Aihetta käsittelevää kirjallisuutta voi etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistoluettelosta (http://www.helmet.fi/) esimerkiksi hakusanalla taideväärennökset. Haun tuloksena on, että suomalaista taiderikollisuutta 1990- ja 2000-luvulla käsittelevät seuraavat kirjat:
Rumpunen, Risto: Väärää taidetta. Taiderikollisuus Suomessa (Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus, 2004)
Laitinen-Laiho, Pauliina: Taideväärennökset (WSOY, 2004)
Vanhempi aihetta käsittelevä kirja on Taideväärennöksiä Suomessa (Turun rikospoliisien yhdistys, 1995).
Helmet-aineistoluettelosta voit tarkastaa kirjojen saatavuustiedot.
Alibi-lehteä ei voi...
Kiltin tytön syndrooma on oireyhtymä, johon lisävalaistusta löytyy Googlesta hakemalla sanoilla "kiltin tytön syndrooma". - Tiedepolitiikka -lehden numero 3/2002:n pääkirjoituksesta on suluissa oleva siteeraus: "Kiltin tytön syndrooma on työyhteisödynamiikkaan kuuluva oireyhtymä, josta myös miehet voivat kärsiä." Usein se kuitenkin yhdistetään enemmän naiseuteen ja naisellisuuteen.
Aihetta käsittelee hyvin Ute Ehrhardtin saksankielisen teoksen Gute Mädchen kommen in den Himmel, böse überall hin suomennos Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat tytöt mihin vain. - Nykyisen naistutkimuksen tuloksia on esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Sari Näreen Kokonainen nainen, joka käsittelee naista "odotusten ja roolien ristipaineessa". Kirjojen...
Anniina (ja Annina) on venäläinen muunnos Annasta. Anna-nimi taas tulee heprean sanasta "hannah" eli "armo". Anna on kristityissä maissa erittäin käytetty nimi, ja siitä on syntynyt paljon eri muunnoksia, joista meilläkin esiintyvät esim. Annika, Annukka ja Anne. (Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
Venäjällä nimi on siis varmasti hyvinkin tuttu, kun taas muissa kysymissäsi maissa tunnetaan paremmin Anna-nimen muut muunnokset, kuten Espanjassa Ana ja englanninkielisissä maissa Ann ja Anne. Lisää tietoa Anna-nimen eri muodoista löydät esim. Behind the Name -sivustolta osoitteesta http://www.behindthename.com/name/anna.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Anniina-nimi on annettu Suomessa yhteensä 14683 naiselle....
Kysymyksesi on erittäin laaja ja aiheesta löytyy paljon aineistoa, tässä joitakin:
Tietokirjallisuus: (luokassa 32.2, 30.12)
Söderling, Ismo: Perheitä meiltä ja muualta
Antikainen, Ari: Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta
Elävänä Euroopassa
Erkkilä, Jaana: Kaukana kotona
Isaksson, Pekka: Kallonmittaajia ja skinejä
Jaakkola, Magdalena: Maahanmuutto ja etniset asenteet
Jelloun, Tahar Ben: Isä, mitä on rasismi?
Karemaa, Outi: Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä
Kekäläinen, Annu: Erikoisaurinko 60. leveyspiirillä
Lindqvist, Sven: Rasismin vastustajia
Maahanmuuttajat : kulttuurien kohtaaminen Suomessa
Nimeni ei ole pakolainen
Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen
Ollikainen, Marketta: Vankkurikansan perilliset
Rinkinen, Terhi: Egomatka
Wahlström...
SAP (Systeme, Anwendungen, Produkte in der Datenverarbeitung tai englanniksi Systems, Applications, Products in Data Processing) on yritysten käyttöön tarkoitettu integroitu tietojärjestelmä. SAP ohjelmisto tarjoaa työkalut eri toimintojen kuten esim. taloushallinnon, kirjanpidon, logistiikan, raportoinnin ja myynnin edistämisen hallintaan ja tehostamiseen yhden sovelluksen alaisuudessa.
SAP AG pitää päämajaansa Saksassa, jossa se perustettiin 1972. SAP:n kehitti ja yrityksen perusti viisi IBM:n entistä ohjelmistosuunnittelijaa. Ensimmäinen integroitu ohjelmistopaketti SAP R/2 julkaistiin 1979 Saksan markkinoille, ja SAP R/3 1992. Sittemmin SAP ja sen integroidut liiketoimintaratkaisut ovat levinneet ympäri maailmaa. SAP on käytössä yli...
Runon kirjoittaja on Aaro Hellaakoski. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä, se löytyy Hellaakosken Runot-teoksesta (4.p. WS 1977) otsikon Lyhyesti alta ja on seuraava: "Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki."
Sitaatin löytyminen edellyttäisi Janssonin teosten ja ehkä myös muumi -sarjakuvien yms. systemaattista läpikäyntiä. Uskon löytymisen kannalta tarpeellisen aineiston löytyvän pääkaupunkiseudulta ja voitte tilata ne omaan kirjastoon lainaamista ja lukemista varten.
Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä sitaattia tai sen alkuperää mutta kukaan ei muistanut.
Kappaleen nimi ja itse kappalekin on käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tietää kertoa, että nuottikirjasta ”Songs Finland Sings” (2000) löytyy englanninnos nimellä ”Storm-skaer’s Maja”. Alkuperäinen teksti on Benedict Zilliacuksen, suomennos Jukka Virtasen ja englannin kieliset sanat Martha Gaber-Abrahamsenin. Se löytyy laulettuna samannimisen CD-levyjulkaisun levyltä 2.
Kyllikin lähtökohtana on luultavasti runsautta tarkoittava sana kyllä. Nimi esiintyy suomalaisissa muinaisrunoussa Lemminkäisen puolison nimenä. Etunimenä se tuli käyttöön viimeistään 1870-luvulla, jolloin suomalainen muinaistutkija J.R. Aspelin antoi tyttärilleen nimet Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki. Nimi yleistyi 1900-luvun alussa Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta ansioista. Kirjan yhtenä keskeisenä hahmona oli Moision Kyllikki.
Kansanvalistusseuran kalenteriin Kyllikki otettiin vuonna 1882, Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien. Nimipäivä on 8.12.
Kyllikki-nimi on levinnyt suomalaisena lainana myös Viroon. Siellä se esiintyy muodoissa Külli ja Küllike.
(Lähteet: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen...
Ohjetta kierreneuleena neulottuun kantapäättömään sukkaan ei löytynyt. Kierreneuletta kudotaan putkena, joten kierreneuleohjeen avulla syntyy varmasti sukkakin. Esimerkiksi täältä löytyy kierreneuleen ohje:
http://www.students.tut.fi/~cami/Knit/Mallit/kierreneule.htm
Olisiko kantapäättömän sukan nimi putkisukka? Ohje putkisukan neulomiseen vaikkapa täältä:
http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=106&d_id=18
Marttojen sivuilta ja keskustelupalstoilta voisi löytyä tarkempaakin tietoa:
http://www.martat.fi/
Lätkä-laulun sanat ja nuotit löytyvät v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Musiikin maailma : Musica 5-6 : Oppilaan kirja (peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikin oppikirja), uusi laitos. Kirjan tekijöinä ovat olleet Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen. Aulis Sallinen on sekä säveltänyt että sanoittanut Lätkä-laulun, joka liittyy SM-liigaan 1978-1979.
Lätkä-laulu on julkaistu kasetilla Musiikin maailma 1 (Fazer finnlevy fack 8015) Tapiolan yhteiskoulun kuoron esittämänä. Kasetti löytyy Frank-monihaun mukaan Joensuun ja Hämeenlinnan kirjastoista eli kaukolainausmahdollisuus on olemassa.
Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton kuljettajien 70 vuoden yläikäraja poistui tieliikennelaista vuonna 2010. Yli 70 vuotta täyttäneiden kuorma-auton ja linja-auton kuljettajien ajo-oikeus on voimassa korkeintaan kaksi vuotta kerrallaan. Ajo-oikeutta uusittaessa on terveysvaatimusten täyttyminen osoitettava aina lääkärintodistuksella.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110386
http://www.lvm.fi/-/raskaan-kaluston-kuljettajien-ylaikaraja-poistuu-he…
Julkaisuoikeudet on tuotantoyhtiöllä, joka tekee sopimuksen jonkun levittäjän kanssa dvd:n jakelusta. Elonetistä http://www.elonet.fi/ saa Suomeen tuoduista elokuvista selville tarkastustiedoista kuka on elokuvan tarkastuttanut. Tarkistin sieltä että Vili Vilperiä (Blinky Bill) on levittänyt videona Finnkino, Tikun ja Takun pelastuspartiota Egmont Film ja Babar –sarjaa dvd:nä Future Film. Näihin yrityksiin kannattaa ottaa ensiksi yhteyttä. Nooan saari ja Kaukametsän pakolaiset –sarjaa on YLE TV2 aikoinaan esittänyt ja ostanut esitysoikeuden Euroopan yleisradioliitolta (European Broadcasting Union, EBU). Tuotantoyhtiö on Teleimagination, mutta sen webbisivua ei enää löydy verkolta. Jokin kotimainen tai ulkolainen levittäjä voi ottaa dvd:...
Suomen kielessä ei taida tälle suhteelle ole omaa nimitystä, serkun lapsi on serkun lapsi ja tälle lapselle ollaan isän tai äidin veli tai sisar. Serkkunimityksiä käytetään vain saman sukupolven ihmisistä siten, että serkut ovat isän tai äidin sisaruksen lapsia, pikkuserkut ovat isän tai äidin serkun lapsia. Wikipediassa on hyvä luettelo meillä käytetyistä sukulaisnimityksistä.
Heikki Poroila
Vaikuttaa siltä, että joko kysymääsi sarjaa ei ole julkaistu lainkaan DVD:nä tai ainakaan siihen ei ole myönnetty lainausoikeuksia, sillä kirjastot eivät ole sitä hankkineet.
Samasta Agatha Christien alkuteoksesta (Kymmenen pientä neekeripoikaa (julkaistu myös nimillä "Kymmenen intiaania" ja "Eikä yksikään pelastunut") on tehty myös elokuvia. Vaski -kirjastojen kokoelmassa on DVD:nä Peter Collisonin ohjaama elokuva And then there were none / Kymmenen pientä neekeripoikaa. DVD on julkaistu vuonna 2011, alkuperäinen elokuva on vuodelta 1974.
Kirjastoammattilaiset toimivat useilla eri nimikkeillä riippuen koulutuksesta ja työstä. Informaatikko, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja ovat korkeakouluopinnot suorittaneita, kirjastovirkailija, erikoiskirjastovirkailija opistotason koulutuksen tai ammattitutkinnon suorittaneita. Lisäksi käytössä saattaa olla vielä muitakin nimikkeitä (esim. tietopalveluvirkailija).
Kirjastoalan koulutuksesta on tietoa Kirjastot.fi:n kirjastoammattilaisten kanavalla, kohdassa Koulutus ja opiskelu, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Talossa ei asu nykyään varsinaisesti ketään. Huvila rakennettiin 1852 ruukinpatruuna Adolf Grönbergin toimesta. Sen jälkeen talossa asui mm. tupakkakauppias Jakob Fiinnilä perheineen. Fiinnilän tytär meni naimisiin Harald Bouchtin kanssa ja huvila siirtyi Bouchtin suvulle useaksi vuosikymmeneksi. 1940-luvulla tilat vuokrattiin kesävieraille ja lopulta Bouchtit myivät tilan Mustasaaren kunnalle vuonna 1963.
Svenska YLE halusi tehdä Strömsötä muualla kuin studiossa ja he etsivät kaunista taloa, joka sijaitsisi meren äärellä. Talossa pitäisi olla myös puutarha ja tilaa eri toiminnoille. Vaasan kaupunki osti Mustasaarelta tilan ja remontoi sen. Vaasan kaupunki teki pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Yle:n kanssa ja ohjelman teko saattoi...
