Väestörekisterikeskuksesta neuvottiin, että kannattaa kääntyä paikallisen maistraatin puoleen. Helsingissä siis Helsingin maistraatti, puh. 029 553 9391, Albertinkatu 25, 00180 Helsinki. Avoinna ma-pe klo 9.00-16.15, asiointisähköpostiosoite info.uusimaa@maistraatti.fi
Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevista telamiinoista löytyy tietoja esimerkiksi seuraavista julkisista ohjesäännöistä ja oppaista:
Sotilaan käsikirja 2017. Helsinki : Pääesikunta, henkilöstöosasto, 2017.
Suluttamisopas : (SulOpas). [Helsinki] : Pääesikunnan koulutusosasto, 1992.
Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas. [Helsinki] : [Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskus], 2001.
Sotilaan käsikirjan 2017 mukaan telamiinan 65 77 sytyttimenä käytetään painosytytintä 77. Ansoittamaton telamiina toimii, kun laukaisimeen kohdistetaan 150 kilon kuormitus. Tarkemmin telamiinan toimintaperiaatteita käsitellään esimerkiksi Tuukka Mäkelän Maanpuolustuskorkeakoululle laatimassa pro gradu -työssä (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086028)....
Kuvauksesi sopii Cat Clarken teokseen The lost and the found (London : Quercus, 2015).
http://www.goodreads.com/book/show/20685157-the-lost-and-the-found
Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa yksi kappale, joka on tällä hetkellä lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Mikäli tämä ei ole etsimäsi kirja, jatkan etsintöjä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lahden kaupunginmuseolla on kuva-arkisto Päijät-Hämeen seudun kuva-aineistoista. Kuva-arkistoon voi ottaa yhteyttä puhelimitse: 044 416 2676 tai sähköpostilla: kuva-arkisto(at)lahti.fi
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/kuva-arkisto/
Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat: vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (2003) mukaan vuonna 1929 Suomessa oli 333 valkoisille pystytettyä muistomerkkiä 316 paikkakunnalla. 11 paikkakunnalla oli punaisten muistomerkki. 1940- ja 50-luvuilla punaisten muistomerkkejä pystytettiin lisää 117 paikkakunnalle. Tämän jälkeenkin niitä on tullut lisää.
Täsmällisiä lukuja on siis vaikea antaa, mutta vaikuttaa siltä, että 1920-luvulla pystytettiin pääosin valkoisten muistomerkkejä ja yhteiskunnallisen tilanteen muututtua 1940-luvulla punaisten muistomerkkien määrä lisääntyi huomattavasti.
Ulla-Maija Peltosen kirjassa on aiheesta paljon tietoa. Muita hyviä lähteitä ovat ainakin alla mainitut kirjat:
- Monumentum :...
Aiheesta löytyy enemmän tietoa netistä ainakin seuraavasti: valitse hakukone Google (Google löytyy esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla tiedonhaku ja tältä sivulta Haku-valikosta google) ja kirjoita hakusanoiksi Raci process organization. Suomalaiset artikkelitietokannat Aleksi ja Arto eivät tuottaneet tulosta, ei myöskään Kauppakorkeakoulun tietokanta siltä osin kuin se yleisessä kirjastossa on käytettävissä.Yleisissä kirjastoissa on myös käytettävissä englantilainen artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyi aiheesta artikkeleja (mahd. myös kokotekstisenä). Kannattaa kuitenkin etsiä myös muusta kirjallisuudesta esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta hakusanalla prosessijohtaminen tai process mapping.
Sitaatti on Simone Weilin teoksen Painovoima ja armo (La pesanteur et la grâce, 1947) 14. luvusta Rakkaus. Teoksen suomensi Maija Lehtonen vuonna 1957.
Alkutekstissä virke kuuluu näin:
"Aimer un étranger comme soi-même implique comme contrepartie : s'aimer soi-même comme un étranger."
Suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Rakastaa vierasta kuten itseään merkitsee kääntäen: rakastaa itseään kuten vierasta."
Weil Simone: Painovoima ja armo (Otava, 1957)
http://palimpsestes.fr/textes_philo/weil/pesanteur_et_grace.pdf
Etsimäsi teksti on todennäköisesti Elsa Beskowin kirjoittama (suomennos J.S). Se tunnetaan myös Lilli Thunebergin säveltämänä lauluna Kun pimenevät illat.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on tästä kyseisestä laulusta ainakin erilaisia nuotti- ja äänitejulkaisuja. Voit etsiä niitä Helmet-haun avulla hakusanalla "kun pimenevät illat".
Laadin Kirjasampoon kirjahyllyn tuoreista saksan kielestä suomennetuista kaunokirjallisista teoksista. Jännityskirjallisuutta ja viihdettä on mukana jonkin verran, mutta en ottanut listalle aivan kaikkea näistä genreistä. Muuten listalla on mukana kattavasti kaikki vuosien 2013-2021 välillä ilmestyneet saksasta käännetyt teokset. Kirjailijat ovat saksalaisia, sveitsiläisiä ja itävaltalaisia nykykirjailijoita. Lisätietoa teoksista ja kirjailijoista löytyy Kirjasammon kautta.
Tässä linkki hyllyyn:
https://www.kirjasampo.fi/fi/uutta_saksankielist%C3%A4_kirjallisuutta_s…;
Virpi Tuunaisen väitöskirjaa Different models of electronic commerce: integration of value chains and business processes (julkaistu: Helsinki School of Economics and Business Administration, 1999, sarjassa Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A.) on Linnea kirjastotietokannan mukaan saatavilla mm. Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kuitenkin puhelimitse Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjastosta (puh. 09- 4313 8404), sillä väitöskirja on Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisu sekä osa koulun julkaisusarjaa.
Teneriffaa koskevia matkaoppaita ja videoita voi hakea
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html laittamalla hakuehdoksi
asiasanan Teneriffa. Hakua voi tarkentaa laittamalla toiseksi asiasanaksi
"matkaoppaat" tai valitsemalla haluamakseen aineistolajiksi "video".
Englanninkielisiä matkaoppaita on useita, suomenkielisenä löytyy:
Nowaczyk, Dieter: Teneriffa : matkalle mukaan, 1993
Videoita löytyy kaksi. Saatavuden voit tarkistaa aineistotietokannasta.
Matkaoppaita muista maista voi hakea edelläkuvatulla tavalla.
Löysitkin jo ehkä itse parhaimman viitteen Internetistä, mutta tässä vielä muutamia vihjeitä:
1)Hale-teleskoopista kerrotaan esim. seuraavissa kirjoissa:
Preston, Richard: First light--the search for the edge of the universe
Florence, Ronald: The perfect machine: Building the Palomar Telescope
Ensimmäinen kirja löytyy yleisistä kirjastoista. Tarkista saatavuus esim. kirjastojen kotisivujen aineistotietokannoista. Jälkimmäisen kirjan löydät Ursan kirjastosta, jossa on myös muuta kaukoputkikirjallisuutta. Ursan osoite on:
http://www.ursa.fi/ursa/yhteys.html
2)Ebsco-tietokannasta, jota pääset käyttämään esim. kaupunginkirjaston työasemalta,löytyy joitakin artikkeleita Mount Palomarin observatoriosta.
3)Internetisssä on vielä
http://astrosun....
Google-haulla saa paljonkin sivuja esille, ne ovat tosin hyvin kaupallisia. Kotimaisista artikkelitietokannoista en löytänyt mitään, mutta kirjaston asiakasmikroilla on käytössä Ebsco-tietokanta, josta löytyy englanninkielisiä artikkeleita. Sieltä sain 34 viitettä Marithe & Francois Girbaudista, niistä 10 oli kokotekstiviitteitä. Lehtilähteitä olivat esim. Brandweek ja New York Amsterdam News. Kirjastossa voitte tulostaa kokotekstiviitteet tai tallentaa ne levykkeelle.
Lukihäiriöstä löytyy paljonkin aineistoa. Voitte hakea PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU. Asiasanalla lukihäiriöt saa tulokseksi peräti 91 teosta (kirjoja, videoita, cd-rom-levyjä). Jos yhdistää asiasanat: lukihäiriöt ja lapset (tekijä-tai nimeke-kentän voi vaihtaa asiasana-kentäksi), tuloksena on 34 teosta. Näiden aineistojen saatavuutta voi tarkastella samalta sivulta.
Kirsi Kunnaksesta ei ole vielä tehty elämäkertakirjaa, mutta nettitietoa Kunnaksesta löydät esim. seuraavista osoitteista:
Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin Kolmen Tähden Tietoa -tietokannan palkintotiedot:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/sntieto.htm
Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaalaisen kaunokirjallisuuden tietokanta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi
We´ll Always Have Summer -kirjan voit lukea netistäkin täällä
http://books.google.com/books?id=i8hL-ez3lRcC&pg=PT15&hl=fi&source=gbs_…
Voit jättää hankintapyynnön kirjastoon Showalterin ja Hanin kirjoista täällä
https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Argelanderin merkittävä ”löydös” oli kun hän tutkimustensa perusteella pystyi osoittamaan aurinkokunnan ja Auringon liikkuvan avaruudessa. Tämä havainto on ollut erittäin tärkeä ja sillä on ollut pysyvää arvoa Linnunratajärjestelmän rakenteen kannalta. Tämän havainnon lisäksi Argelanderin kattavat taivaankartoitus- ja luettelointityöt nostivat hänet 1800-luvun arvostetuimpien tähtitieteilijöiden joukkoon.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3118/
Isoissa kirjastoissa kuten Entressessä henkilökunta on paikalla jo kahdeksasta lähtien, pienemmissä kirjastoissa aukioloajat vaihtelevat. Jos kirjasto avataan aikaisin, voi tosiaan käydä niin, että kirja, jossa on varauksia, otetaan pois hyllystä jo aamulla. Tällaisessa tilanteessa asiakas voi soittaa kyseiseen kirjastoon heti aamusta ja tehdä puhelinvarauksen. Silloin kirja nostetaan syrjään esim. palvelutiskille, josta asiakas voi myöhemmin käydä noutamassa sen.
Helsingin kaupunginkirjastossa on rekisteröity Hesarin kuukausiliite kolmessa kirjastossa (Rikhardinkatu, Laajasalo, Itäkeskus). Voit varata haluamasi numerot osoitteessa www.helmet.fi, kirjoita hakulaatikkoon Helsingin sanomat kuukausiliite, saat neljä viitettä, valitse niistä Helsinki. Lokakuun kuukausiliitteen voit lainata vasta, kun marraskuun kuukausiliite on ilmestynyt. Muuallekin Hesari kuukausiliitteineen tulee, mutta sanomalehtiä liitteineen ei niissä rekisteröidä eikä niitä siten voi lainata.
