Alla olevasta listasta voitte lukea Helsingin kaupunginorkesterin ohjelman tammikuussa 1963. Konsertit pidettiin yliopiston juhlasalissa, mutta viikonpäivä oli torstai. Ehkä ohjelma ja esiintyjien nimet auttavat teitä palauttamaan mieleen, missä konsertissa kävitte.
11.1.1963
Jorma Panula, kapellimestari
Hans Leygraf, piano
Erkki Salmenhaara: Crescendi (ke.)
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli op. 37, solistina
Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 7 cis-molli op. 131
18.1.1963
Aarre Hemming, kapellimestari
Johanna Martzy, viulu
Antonin Dvorák: Viulukonsertto a-molli op. 53,
Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 97, "Reiniläinen"
Osmo Lindeman: Sinfonia nro 1
25.1.1963
Georg Ludwig Jochum, kapellimestari
Erika Babucke,...
Blanche Kerr Brockin säveltämään lauluun Beyond the sunset on tehty kaksi suomennosta. Aimo Huttunen on suomentanut sen nimellä Kointähti kirkas. Tämän suomennoksen ovat esittäneet mm. Sirkka Virtanen, Lassi Pelander ja Leo Niemelä.
Seppo J. Järvisen suomennoksessa kappaleen nimeksi on tullut Auringonlaskun toisella puolen. Tämän version ovat esittäneet Seppo J. Järvinen sekä Markku Taipale.
Välitin kysymyksesi kustannus oy Otavalle. Tuuri kuuluu heidän kirjailijoihinsa. Sieltä vastattiin seuraavaa:
"Antti Tuuri on viime vuonna julkaissut kirjan Tangopojat, joka on nuoren miehen siirtolaistarina 1960-luvulta, kun suuri muutto tyhjensi Suomen maaseudun ja vei Ruotsiin satojatuhansia suomalaisia. Mahtaneeko kysyjä tarkoittaa tuota kirjaa?
Kirjailija Tuuri on kertonut jatkavansa saman aihepiirin parissa myös seuraavissa teoksissa. Tässä linkki Antti Tuurin haastatteluun eiliseltä, jossa hän sivuaa myös tätä aihepiiriä http://areena.yle.fi/1-3927356."
Tarkempaa ilmestymispäivää ei seuraaville osille ole vielä tiedossa. Tuuri on kuitenkin tuottelias kirjailija, joten emme varmasti joudu odottamaan pitkään.
Valitettavasti Tilastollisen vuosikirjan (Statistisk årsbok för Finland) noita vuosia käsittelevistä osista ei tällaisia tietoja löydy.
Vastaajan ulottuvilla olevista Helsingin kaupungin tilastokirjoista löytyy (keskimääräisiä) torihintoja vain vuodesta 1902 alkaen.
Erittäin hyödyllinen tässä yhteydessä varmaan on kuitenkin Kansalliskirjaston ylläpitämä digitaalinen sanomalehtiarkisto
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
josta voi tehdä hakuja esim. seuraavantapaisilla sanoilla 'torihinnat', 'kansakoulunopettajien palkka', 'kahvin hinta', 'lehtorin palkka','muurarin palkka' jne.
Haku voidaan rajata lehden ilmestymisajan mukaan.
Kyseessä voi olla kuusen koristemuoto ns. pallolatvakuusi tai tuulenpesäkuusi. http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/metsataimitarhapaivat/Nikkanen-Kuusen-koristemuodoista-koristepuulajikkeita.pdf Myös männyllä on melko yleisesti tuulenpesä-latvustoja. http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/ps-tuule.htm
Koivun ja muiden lehtipuiden tuulenpesät aiheuttaa tuulenpesäsieni. Kuusessa tuulenpesä on periytyvä geenimuutos latvuston kasvupisteessä. Siksi tuulenpesäkuusia on voitu jalostaa koristekasveiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulenpes%C3%A4sienet
Luonnonvarakeskukselle (Luke) on myönnetty Euroopan unionin laajuiset kasvinjalostajanoikeudet kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, lajikenimeltään ’Punahilkalle...
Essi Outinen on tehnyt Helsingin yliopistoon pro gradu-tutkielman "Muinaissuomalaiset henkilönnimet nykykäytössä. Käyttö, assosiaatiot ja asenteet" (2018), jossa on tutkittu mm. nimeä Paju.
Outisen mukaan Paju on muinaissuomalainen luontoaiheinen henkilönnimi. Se herättää mielleyhtymiä pajupuusta ja pajupuun ominaisuuksista, esimerkiksi pajupuun sitkeydestä ja taipuusuudesta. Nykyisin nimeen voi liittyä mielikuvia kokonaisesta elämäntavasta ja ajatusmaailmasta, jota nimenkantajien ajatellaan edustavan. Henkilömielikuvissa Paju mielletään usein nuoreksi aikuiseksi tai lapseksi.
Outinen kirjoittaa: " Etunimi Paju ei esiinny tutkimissani kirkonkirjoissa kertaakaan. Myöskään Väestönrekisterikeskuksen tiedoissa ei ole...
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-...
Christina Rossettin runon Remember suomennos sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s.656). Runon on suomentanut Alice Martin ja runon nimi on suomeksi Muista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailman runosydän kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://outi.finna.fi/Record/outi.374073
Kannattaa kysäistä asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi tai esitteestä Kodin kutsumattomat vieraat
Voit myös kokeilla kirjoja. Helmet hakuun hakusanaksi tuhohyönteiset ja sitten rajaus kirjaan, kieleen ja aikuisten kokoelmaan. Helmet hakutulos
Esim. Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta / Tuula Putus tai Rohmut ja riesat / toimittanut Outi Nummi
Samaan sävelmää on tosiaan tehty ainakin kahdet eri suomenkieliset sanat.
Nimellä "Kun lapinvuokko kukkii" julkaistun version on sanoittanut Sauvo Puhtila, salanimellä Merja. En löytänyt version sanoja, mutta Matti Heinävahon vuoden 1959 levytys on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
ET-lehden keskustelussa lainattu teksti "Oon kotona taas" näyttää olevan Tapio Kullervo Lahtisen käännös. Kappaleesta on tehty nuottijulkaisu, joka on saatavissa ainakin Kansalliskirjastosta lukusalikäyttöön. Levytyksistä ainakin Maalaispoika Marwin Goodsonin versio löytyy YouTubesta.
Tiiviit ja selkeät yhteenvedonomaiset määritelmät eri oppimiskäsityksistä voi löytää vaikkapa Martti Hellströmin kirjasta Sata sanaa opetuksesta : keskeisten käsitteiden käsikirja (s. 274-277). Hieman laajemmin aihetta lähestytään Marja-Liisa Julkusen toimittamaan Opetus, oppiminen, vuorovaikutus -kirjaan sisältyvässä Jorma Enkenbergin artikkelissa 'Uuden pedagogiikan perusta'. Oppimiskäsitysten historiaa ja taustaa valaisevat esimerkiksi Maija-Liisa Rauste-von Wrightin ja Johan von Wrightin Oppiminen ja koulutus sekä Oiva Ikosen Oppimisvalmiudet ja opetus.
Mäihällä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä. Mäihä voi merkitä arkikielessä tuuria, onnea, säkää. Vanhahtava merkitys on jälsi, puilla ohut kasvusolukkokerros ulkokuoren alla, nilan ja puuaineksen välissä. Voisiko mäihä tässä tapauksessa enemmänkin liittyä tuohon jälkimmäiseen merkitykseen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/m%C3%A4ih%C3%A4?searchMode=all
https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4ih%C3%A4
Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy esimerkkejä mäihästä:
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_402c3e04546db873acdd7177cbb102f1&word=m%C3%A4ih%C3%A4
Kirja ilmestyi ensimmäisen klerran 1865, mikä lasketaan kuuluvaksi Viktoriaaniseen aikakauteen (1837-1901). Kirjan katsotaan mullistaneen siihen asti vallinneen moralistisen satuperinteen lastenkirjallisuudessa. Absurdeissa seikkailuissa ei ole minkäänlaista opetusta opetusta – on vain hauskaa leikkiä käytöstavoilla, kielellä ja logiikalla. Tarina on yksi tunnetuimpia viktoriaanisen ajan kirjallisuudessa.Lisätietojahttps://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/1800-luku/vi…
Suomen simpukoista löytyy perustietoa teoksesta Suomen eläimet 5 W+G 1986. Tästä eläinkirjasarjasta on ilmestynyt uudempikin laitos, osa Selkärangattomat 1998.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteista: http://www.edu.lahti.fi/projektit/vesijarvi/rverkko/jsimpuk.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/SIMP3199.HTM
http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19980803/ajas/980803aj01.html ja
http://lambda.nic.fi/~ksuk/simpukat.htm
Lehtiartikkeleita aiheesta myös löytyy useita, kannattaa poiketa kirjastossa ja pyytää sieltä artikkelilista.
GPS:stä löytyy Netin hakupalveluiden avulla valtavasti sivuja. Kokeilin itse Googlea ja Evreka.fi:n suomenkielistä hakua, molemmista löytyi hyväntuntuisia sivuja. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit hakea teoksia osoitteessaa http://www.libplussa.fi/, ainakin pari kirjaa löytyy hakemalla termillä GPS nimekehaussa. Helsingin yliopiston kirjaston luettelosta Helkasta (http://helkaw.lib.helsinki.fi/index.cgi)löytyy sanahaulla 28 viitettä GPS:stä. Näitä kirjoja voit tiedustella ao. kirjastoista.
Opas löytyy nimellä Linkkilistasta virtuaalikirjastoksi osoitteesta
http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/vkropas.pdf
Lisätietoja virtuaalikirjastoprojektista esim.
http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtu.htm
http://www.lib.helsinki.fi/finelib/alhainen2_files/v3_document.htm
Virtuaalikirjastoista saat kirjoja hakemalla Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta osoitteessa http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ tai Jyväskylän yliopiston kirjaston aineistotietokannasta ositteessa http://jykdok.csc.fi/ asiasanalla virtuaalikirjastot.
Kaikki kolme kirjaa ovat Eduskunnan kirjastossa. Voit saada ne kaukolainaan kotikuntasi kirjastoon. Kaukolainaus on kirjastojen välistä, joten mene tekemään lainapyyntö kotipaikkasi kirjastoon. Kaukolainaus on yleensä maksullista. Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto eli voit myös mennä itse lainaamaan kirjat. Kirjastoon tarvitset oman kortin. Kirjat ovat pieniä, 12-30-sivuisia kirjasia.
Joitakin Snellmanin kirjoittamia runoja löytyy Kootuista teoksesta osasta 12. Snellman-kirjallisuutta esitellään myös osoitteessa http://www.snellman200.fi/snellman/pdf/kirjallisuutta.pdf
Puhelinmarkkinoinnin voi kieltää Asiakkuusmarkkinointiliiton palvelunumeron kautta. Rajoitus koskee liiton jäseninä olevia puhelinmyyntiä harjoittavia yrityksiä.
Katso tarkemmat tiedot jäsenyrityksistä ja ohjeet liiton kotisivuilta:
http://www.ssml.fi/index.phtml?s=35
Myös Väestörekisterikeskus luovuttaa osoitetietoja.
Jokaisella on kuitenkin oikeus kieltää tietojensa luovutus mm. suoramarkkinointiin.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/CE19685E7E4A7454…
Kysymääsi Annie Modesittin teosta ei löydy Suomen maakuntakirjastoista. Ainoastaan mainitsemasi "100 knitted hats" on hankittu pääkaupunkiseudulle. Teos ei löytynyt myöskään Suomalaisen kirjakaupan eikä Akateemisen kirjakaupan tietokannoista, mutta amerikkalaisen verkkokaupan, Amazonin tiedoista se löytyy (Amazon.com)
Teosten sijaintitietoja eri kirjastoissa voi tarkistaa Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/).
Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen omaan lähikirjastoosi.
