Ohjeita kaivon paikan valintaan ja rengaskaivon rakentamiseen löytyy esimerkiksi kirjoista Kysymyksiä kaivoista ja Kaivo-opas. Niitä on saatavina pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi löydät tiedot kirjastoista, joissa ne ovat paikalla.
Internetistä ympäristöhallinnon sivuilta osoitteesta http://www.vyh.fi/hoito/vesihuo/haja/kaivoesi/hyvakaiv.htm löytyy myös ohjeet kaivon rakentamiseen. Lisäksi esitettä Hyvää vettä kaivosta saa Suomen ympäristökeskuksesta p. 40300100.
Vuoden 2002 lainaustilastomme mukaan 25 lainatuimman kirjan joukkoon sijoittui vain kolme lastenkirjaa: J.K. Rowlingin Harry Potter -sarjan kolme ensimmäistä osaa (H.P. ja Azkabanin vanki, H.P. ja viisasten kivi, H.P. ja salaisuuksien kammio). Satujen lainauksesta ei saa eriteltyä tietoa lainausrekisteristämme. Suosituimmista saturomaaneista voimme toki antaa mutu-tietoja, mutta tarkkoja lainauslukuja meillä ei ole.
Suomen kansallisbibliografia, jossa on mainittu toistasataa Netta Muskettin kirjaa, ei tunneta tämän nimistä teosta. Sen sijaan on olemassa romaani Mieletön toive, kirjoittanut Marion Arcy, ilmestymisvuosi 1940. Olisikohan se tämä?
Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston varastosta, joten varaamalla sitä saa mihin tahansa kirjastoon.
Lappeenrannan kirjastossa on oma kirjastojärjestelmänsä, eli saatte sieltä uudet kortit ja tunnukset. Espoon kortit ja tunnukset eivät käy siellä. Espoon kortista teidän ei kuitenkaan tarvitse luopua. Se säilyy käyttökelpoisena, jos vaikka satutte joskus piipahtamaan vanhoilla kulmilla.
Kannelmäen kirjastossa tullaan järjestämään syksyllä 2008 opastustilaisuuksia internetin käyttöön. Ilmoitamme ajankohdista myöhemmin Kannelmäen kirjastossa, Helsingin Uutisissa ja www-sivuillamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kannelmaki
Etsimääsi Mape Ollilan kirjoittamaa Nightwish kirjaa löytyy kirjastoista sekä aikuisten- että lastenosastoilta. Lasten aineistosta ei mene varausmaksua. Enimmäkseen kirjaa on kuitenkin aikuisten- ja musiikkiosastoilla, jolloin varauksesta menee normaali maksu.
Eli melko varmasti kirjasta on maksettava varausmaksu.
Valitettavasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston nykyisessä järjestelmässä ei ole mahdollista tallentaa asiakkaiden lainaushistoriaa. Joissakin muissa kirjastoissa, kuten pääkaupunkiseudulla, se on mahdollista.
Olemme esittäneet toiveen järjestelmäntoimittajallemme kyseisestä toiminnosta.
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.3. Teosta on tilattu Helmet kirjastoihin yhteensä 39 kpl, joista 9 Espooseen.
Kunhan kirja on aikanaan saatu luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon, voi siihen tehdä varauksen.
Helmetin etusivulla uutisosiossa kerrotaan seuraavaa:
Eräpäivätiedotteet 20.-21.10.2011
Sähköpostiliikenteen ongelmien takia kaikkia eräpäivätiedotteita ei voitu lähettää 20.-21.10.2011 erääntyvistä lainoista. Pahoittelemme aiheutunutta haittaa. HelMet-kirjasto
19. lokakuuta 2011
Eräpäivätiedotta ei ole siis lopettu, ikävä kyllä tekniikan kanssa on aina silloin tällöin onglemia.
Etsimäsi runo löytyy Kaplinskin runokokoelmasta "Rukous, mantra, runo" sivulta 9 (julk. Nihil Interit v. 1996). Runolla ei ole nimeä, se alkaa sanoilla "Pyykkiä ei saa koskaan pestyksi."
Kyseessä lienee Nukkeäidit-niminen runomuotoinen vuoropuhelu, joka löytyy Saara Heinon kirjasta Alakoululaiset esiintyvät : runoasuisia vuoropuheluja kaikkein pienimmille (Valistus, 1947).
Pahoittelen, että kysymys on viipynyt pitkään ja odottanut vastausta. Käännnyin asiassa Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston puoleen ja saimme sieltä kysymykseesi tälläisen vastauksen. "Asemakaavassa tosiaan määrättiin yksi Primon vanhimman osan julkisivu säilytettäväksi (osaksi uutta rakennusta). Mielellään olisimme kaavassa säilyttäneet koko vanhan tehdasrakennuksen, mutta se oli rakenteiltaan ja varsinkin perustustensa puolesta niin heikossa kunnossa ettei se ollut mahdollista. Toiminnassa oli käytetty myös sen verran vahvoja kemikaaleja, että talon rakenteet ja maaperä oli pahasti aineiden kyllästämää. Pitkällisen taivuttelun jälkeen tontin omistaja hyväksyi yhden julkisivun säilyttämisen. Muu rakennus purettiin ja seinä jätettiin...
Kirjasarja Elämisen taito 1-6 vastaisi aika hyvin kuvaustasi. Sarjan kirjat ovat ilmestyneet 1990-1993, ne ovat isokokoisia, kirjojen selkä on sininen ja paksuuskin täsmää. Sarja käsittelee ihmissuhteita, persoonallisuutta, elämäntaitoa ym. psykologian ja sosiaalipsykologian osa-alueita. Kirjat ovat lainattavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4misen%20taito%20lah…
Suomen Kirjailijaliiton sivulta löytyi lista alueellisista kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksistä, sieltä laskin 32 yhdistystä. Näiden lisäksi Wikipediassa mainitaan mm. Suomen dekkariseura, Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ja Suomen tietokirjailijat.
Jäsenmääriä ei varmastikaan saa muuten kuin kysymältä yhdistyksiltä suoraan.
Suomen Kirjailijaliiton kirjailijayhdistykset -sivu:
http://www.kirjailijaliitto.fi/yhteystiedot/kirjailijayhdistykset/
Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjallisuusseurat
Kun puhutaan terminologiasta, on merkitystä myös sillä, minkä tyylin kitarasta ja oppaasta puhutaan. Klassisen musiikin kitaran maailmassa käytetään monilta osin eri terminologiaa kuin populaarimusiikin puolella ja jälkimmäisessäkin on paljon erityistermejä siitä riippuen, onko opas tarkoitettu jazz-kitaristeille vai esimerkiksi heavy metal -tyyliin soittaville. Hyvä yleisteos on Ralph Denyerin jo 1984 ensimmäisen kerran ilmestynyt Suuri kitarakirja (WSOY), jota ovat olleet suomentamassa suomalaiset ammattilaiset kuten Ilpo Saastamoinen (joka itsekin on julkaissut paljon käytetyn oppaan (Kitarakirja, Tammi 1975).
Kannattaa myös aina vertailla oppaissa olevia termejä yleisiin musiikin sanakirjoihin ja tietosanakirjoihin, joiden...
Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
Monista klassikkokirjoista on aikojen kuluessa tehty lyhennettyjä versioita, mutta Sirkka Rapolan suomennos Pikku Heidistä(useita painoksia 1960-luvulta alkaen)lienee alkutekstin mukainen. Pikku Heidi suomennettiin ensimmäisen kerran jo 1885 ja korjattuna suomennoksena 1905. Nämä lienevät Rapolankin käännöksen pohjana.
HelMet on tuossa aika hankala...
Oikein hyvää hakutapaa ei ole, mutta voisit koettaa hakea ranskankielisiä elokuvia kirjoittamalla hakuun "ääniraita ranska".
Silloin DVDssä on ainakin ranskankielinen ääni.
Samoin haulla "ääniraita espanja" ja "ääniraita venäjä" löytyy halutulla puhekielellä varustettuja elokuvia.
Rnaskalaisten tekemää elokuvaa onkin sitten jo vaikeampi hakea, sanoisin jopa mahdotonta löytää niitä kaikkia yhdellä haulla...
Haulla elokuvat ja ranska not yhdysvallat + kielirajaus ranska saat ainakin kaikki ranskankieliset, ranskassa tapahtuvat elokuvat, jota ei ole tehty yhdysvalloissa.
Kokeilla voi myös hakua elokuvat + un film, mutta sekin saa esiin vain osan elokuvista.
Laulu on nimeltään Torkkelin muistoja. Sen on säveltänyt George de Godzinsky, ja sanoittajaksi on merkitty Ola Renner.
Muistamasi tekstinpätkä on laulun viidennen säkeistön alusta (joskin oikea muoto on "Torkkel-kulta" eikä "Viipur-kulta"). Kaikkiaan säkeistöjä on kuusi, joten laulun teksti kokonaisuudessaan on varsin pitkä. Löydät sen samoin kuin laulun nuotit esimerkiksi Súuresta toivelaulukirjasta numero 11, jota voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kauko Käyhkön levytys vuodelta 1957 on kuultavissa Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Ggk1qlHpQ9k
