Tieteen termipankki määrittelee totalitarismin näin: yhteiskuntajärjestelmä, jossa yksi valtaryhmittymä tiukasti säätelee yhteisön poliittista ja kulttuurillista toimintaa ja jossa yksityisten ihmisten vapautta on jyrkästi kavennettu:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:totalitarismi
Perusteellinen selvitys totalitarismista löytyy Hannah Arendtin kirjasta Totalitarismin synty. Kirjasta on artikkeli Tiede & Edistys -lehdessä (Totalitarismin syntyä jäljittämässä Ari-Elmeri Hyvönen, 4/2013, s. 329-332), joka on luettavissa myös verkossa:
https://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/39173044/Hyvonen_-_Totalitarismin_syntya_jaljittamassa.pdf?AWSAccessKeyId=AKIAIWOWYYGZ2Y53UL3A&Expires=1554710292&Signature=...
Kirjastot ottavat mielellään vastaan lahjoituksina kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Useimmiten ihmisten tarjoamat lahjoitukset ovat kuitenkin sellaisia, joita kirjaston kokoelmassa on jo riittävästi, eikä niitä tilasyistä ole järkevää ottaa lisää. Tällöin on mielekästä käyttää hyväksi kirjaston ns. vaihtokärryä, jos sellainen on. Niissä kirjat vaihtavat nopeasti omistajaa ja kierrätyksen periaate toimii.
Jos kysymys ei ole ihan muutamasta kirjasta, joiden tarve kirjastossa on helppo selvittää saman tien, kannattaa aina sopia asiasta puhelimitse tai sähköpostilla etukäteen kyseisen kirjaston johtajan kanssa. Kaikkien HelMet-alueen kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta helmet.fi. Sähköposti kannattaa osoittaa johtajalle, vaikka...
Kassu Halosen kappale Ei rakkaus yötä pelkää sisältyy nuottijulkaisuus Kirka : parhaat (toim. Ari Leskelä, Fazer Musiikki 1994).
Julkaisua ei näytä olevan oman kirjastosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4334190
Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan pullikoiminen ('niskuroida, vastustella') pohjautuu 'pulista'-sanan merkitykseen 'väittää vastaan'.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulista?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pullikoida?searchMode=all
Suomen Pankin julkaisuarkistosta Kaisusta https://publications.bof.fi löytyvät digitoituina vuosikertomukset. Niistä löytyy mm. valuuttakurssitietoja. Vuoden 1970 vuosikertomus löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071590
Siinä on sivulla 32 Suomen Pankin viralliset valuuttojen myyntikurssit vuosien 1969 ja 1970 lopussa, samoin kuin niiden vaihtelualueiden ääriarvot sekä myynti- ja ostokurssien väliset erot.
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivuilla Eeli-nimestä kerrotaan seuraavasti:
Eeli-nimeä on käytetty lyhentymänä esimerkiksi Eliaksesta tai Eeliksestä. Toisaalta Eeli esiintyy Raamatussa myös itsenäisenä nimenä, jonka merkitykseksi on esitetty ’Jumala on korkein’.
Eeli on Suomessa alkanut nousta suosioon 1900-luvun lopulla ja erityisesti 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2018 Eeli oli suosituin sinä vuonna syntyneiden poikien ensimmäisistä etunimistä. Nimi otettiin almanakkaan vuonna 2005 suosion nousun myötä. Eelit viettävät nimipäiväänsä 9. huhtikuuta.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ee…
Onkohan kyseessä laulu C'est si bon (Hyvä on olla luonasi)? YouTubesta löytyy Henry Theelin levytys vuodelta 1950. Laulun nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta 8.
Sukunimi-infon mukaan sana elfving on ruotsiksi sukapää vuoden 1865 sanakirjan mukaan. Nimi on yleisempi Ruotsissa kuin Suomessa, joten suvun alkuperään pitäisi tutustua tarkemmin ruotsalaislähteistä. Tietoja suvusta Suomessa löydät sukunimi-infon sivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/elfving.html
Ilta-Sanomissa vuonna 2017 julkaistussa uutisessa on haastateltu silloista Aleksanteri-instituutin johtajaa, jonka mukaan Suomen presidenteistä vain Juho Kusti Paasikivi ja Mauno Koivisto ovat osanneet venäjän kieltä hyvin. Paasikivi-Seuran sivuilta löytyvässä artikkelissa on runsaasti tietoa Paasikiven venäjän kielen taidosta ja opiskelusta. Ylen Elävästä arkistosta löytyy vuonna 1988 valmistunut Mauno Koiviston henkilökuva, jossa merkittävä osa haastattelusta käydään venäjäksi.Ilta-Sanomien uutisesta selviää myös, että Suomen presidenteistä Sauli Niinistö on opiskellut venäjää, mutta venäjänkielinen keskustelu rajoittui lähinnä normaalikohteliaisuuksiin. Presidentti käyttää apunaan tulkkia, kun keskustelukumppanin kanssa ei ole...
Euroopan komission ylläpitämä Eurodice -sivusto julkaisee kuvauksia kansallisista koulutusjärjestelmistä sekä mm.indikaattoreita ja tilastoja koulutuksen alalta. Sivuston mukaan Sveitsi on liittovaltio ja monikielinen maa, jossa on hajautettu koulutusjärjestelmä. Ensisijainen vastuu koulutuksesta on 26 kantonilla eli osavaltiolla. Kukin osavaltio luo oman opetussuunnitelmansa, mutta periaate on, että opetuskieli on saksa, ranska, italia tai retoromaani riippuen kielialueesta. Oppilaat oppivat kielialueensa pääkielen ohella peruskoulun aikana jonkin toisen Sveitsin virallisista kielistä sekä englannin kielen.Lisätietoja aiheesta löydät Eurodice -sivuston Sveitsiä kuvaavasta osuudesta:https://eurydice.eacea.ec.europa.eu/national-...
Mm. nämä tiedot löytyivät tohtorinmiekkaan liittyen:
Miekka tohtorin arvon symbolina otettiin Suomessa käyttöön Helsingin yliopiston (silloisen Aleksanterin yliopiston) 200-vuotisjuhlassa vuonna 1840.
Suomessa tohtorinmiekkana käytetään valtion ainoaa virallista siviilimiekkaa, jonka on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela eli muita virallisia siviilimiekkoja ei ole olemassa.
Ainoastaan promootiossa (läsnä- tai poissaolevana) promovoiduilla maistereilla ja tohtoreilla on oikeus käyttää akateemisen arvon merkkejä, tohtorinmiekka kuuluu näihin.
Yksityisiä ansiomerkkejä on monilla järjestöillä ja yhteisöillä kuten yrityksillä, ammattiliitoilla ja ylioppilaskunnilla. Yksityisiä ja yhteisöjen myöntämiä ansiomerkkejä kannetaan...
Huikari nimeä on alunperin esiintynyt Haapavedellä, Konginkankaalla ja Pihtiputaalla. Myöhemmin nimeä on esiintynyt myös aivan vastakkaisella puolella Suomea. Huikarilla voidaan tarkoittaa vähäpätöistä viitatessa ihmiseen - vähäpätöinen mies - huikari. Todennäköisesti Huikarilla on tarkoitettu myös talon nimeä. Legendan mukaan Haapavedellä talo oli saanut nimekseen Huikari, kun joessa talon kohdalla kävellyt hiisi oli kastellut housunsa ja huutanut hui hui!
Argillander-nimi viittaa tapaan, jolla Euroopassa alettiin 1500-luvun alussa nimetä henkilöitä. Tuolloin ihailtiin Antiikin aikoja ja oman kielen sanoista tehtiin latinanmukaisia käännöksiä. Suomessa alettiin 1600-luvulla, yliopiston tullessa Turkuun, nimetä oppilaita. Myös...
Suomenruotsalaisten lippu, keltainen risti punaisella pohjalla, on epävirallinen lippu. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät Ahvenanmaan omaa lippua. Suomenruotsalaisten oman lipun käyttö on vähäistä. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset nostavat salkoon Suomen lipun, sillä harva suomenruotsalainen edes tietää suomenruotsalaisten lipusta. Sen sijaan isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on hyvin tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomenkieliset suomalaiset.
Markku Pölösen elokuva perustuu Veikko Huovisen Hamsterit-kirjaan, mutta kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, joten valitettavasti en pääse tarkistamaan, käytetäänkö teoksessa jotakin runolainaa. Kulttuurikuplia-blogissa mainitaan Hamsterit-elokuvasta seuraavaa:
"Paula Vesalan suloinen Kaksi kärpästä -laulu ja Eila Kivikk’ahon Kolme kuiskausta -runo (Sinikallio, 1942) jäivät muistiin kauniina yksityiskohtina."
Oletettavissa on, että kyse on Kivikk'ahon runosta. Sinikalliot-runokokoelma sisältyy useisiin Kivikk'ahon Kootut teokset -painoksiin, joita pääsee varaamaan oheisista linkeistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112917
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.320741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.558672
Lähde:
https://...
Kansallisarkiston lisäksi myös Kansalliskirjaston kokoelmissa on paljon lehtiä. Kaikkia ei tosiaan ole digitoitu, mutta uudemmat ovat luettavissa esim. kirjaston vapaakappaletyöasemilla. Esim. Sanansaattaja lehti. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Osan lehdistä voi tilata myös lukusalissa luettavaksi.
Kirjastojen tietokannat eivät tosiaan paljon aiheesta anna, kuten olet itsekin kokenut. Internetin hakukoneilta kannatta ehkä yrittää; Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite http://www.kirjastot.fi) pääset näihin. Esimerkiksi Evreka-haku antaa ehkä tutkimisen arvoisia tuloksia hakusanalla VIESTINTÄTUTKIMUS (esim. http://www.infor.fi/infor/suunnittelu/32.html). Muita kokeilemisen arvoisia hakutermejä: LEHDISTÖ SEURANTA TUTKIMUS, LEIKEPALVELU, MEDIA INTELLIGENCE, MEDIASEURANTA. Internet-haut antavat mm. linkkejä useiden leikepalveluyritysten kotisivuille. Artikkelitietokanta Aleksista saa hakutermillä SEURANTA LEHDISTÖ joitakin artikkeleita (esim. Monitor-tutkimus : mediat muuttuvat - lehti kiinnostaa aina, kirj. Heikki Peutere...
Paavo Haavikosta löytyy runsaasti tietoa.
Helsingin Kaupunginkirjastossa on mm. "Kansallisgalleria : suuuret suomalaiset" - kirjasarja. Osissa 3, 4 sekä erityisesti osassa 5 ( mm sivut 166 - 173) on monipuolista tietoa. Tarkemmat sijaintitiedot saatte
osoitteesta http://www.helmet.fi .
Hei!
Nils Kristian Packalénista ei tietoa paljon löytynyt. Sopivia matrikkeleitakaan ei löytynyt, joista olisi voinut etsiä hänestä tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on pieni kirjanen nimeltään Eräitä tietoja valtion omistamasta Lepaan kartanosta. Kirja on varastossa ja se on painettu vuonna 1909. Kirjassa on pieni maininta Nils Kristian Packalénista, mutta se ei kerro paljon mitään muuta kuin, että kenraalimajuri Packalén kuoli 17.3. 1902 Neapelin (Napoli?) kaupungissa Italian kuningaskunnassa. Hänelle ei jäänyt rintaperillisiä. Kirjasessa on C.F. Packalénin testamentti kokonaisuudessaan ruotsin kielellä.
