Aiheesta löytyy enemmän tietoa netistä ainakin seuraavasti: valitse hakukone Google (Google löytyy esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla tiedonhaku ja tältä sivulta Haku-valikosta google) ja kirjoita hakusanoiksi Raci process organization. Suomalaiset artikkelitietokannat Aleksi ja Arto eivät tuottaneet tulosta, ei myöskään Kauppakorkeakoulun tietokanta siltä osin kuin se yleisessä kirjastossa on käytettävissä.Yleisissä kirjastoissa on myös käytettävissä englantilainen artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyi aiheesta artikkeleja (mahd. myös kokotekstisenä). Kannattaa kuitenkin etsiä myös muusta kirjallisuudesta esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta hakusanalla prosessijohtaminen tai process mapping.
Bellistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
CD-ROM -levy: Petrillo, James, Cinema Volta.
Tames, Richard, Alexander Graham Bell (Franklin Watts, London, 1990).
Parker, Steve, Alexander Graham Bell och telefonen (Bonnier Carlsen, Stockholm, 1995).
Platt, Richard, Keksintöjen kuvahistoria.
Macaulay, David, Kuinka kaikki toimii.
Keksinnöt kautta aikojen--kuka ne teki, miten ne toimivat, miten ne muuttavat elämäämme.
Tietoa löytyy myös yleisistä tietosanakirjoista. Sinun kannattaa tutustua lähimmän kirjastosi käsikirjastosta löytyviin teoksiin.
Jabberwocky-runo on Lewis Carrollin teoksen Through the Looking-Glass ensimmäisestä luvusta.
Teoksesta on kaksi suomennosta. Eeva-Liisa Manner ja Kirsi Kunnas suomensivat teoksen vuonna 1974 (Liisan seikkailut peilimaailmassa). Heidän suomennoksessaan Jabberwocky on Pekoraali. Alice Martinin suomennos Alice peilintakamaassa on vuodelta 2010. Martin suomensi Jabberwockyn Monkeriaaksi.
Saat kyseisen katkelman kummastakin suomennoksesta sähköpostiisi.
https://www.gutenberg.org/files/12/12-h/12-h.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekoraali_(runo)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Piirtämisen oppaita kirjaston kokoelmista löytyy runsaasti. Tässä joitakin, jotka tuon mainitsemasi teoksen perusteella saattaisivat kiinnostaa. Näissä kaikissa on ajatuksena oman sisäisen taiteilijan vapauttaminen ja keskellä arkea piirtäminen.
Felix Scheinberger, Dare to sketch – A guide to Drawing on the Go
Sam Piyasena, Paikoillanne, valmiit, piirrä! - piirustusopas kaikille kynänkäyttäjille
Gillian Johnson, How to draw everything
Pitkäjänteiseen piirtämisen harjoitteluun voi käyttää apuna Kimon Nocolaïdesin Piirustuskoulua. Kirjassa on 25 erilaista viikko-ohjelmaa ja yli 60 harjoitusta.
Luovuuteen ja kuvalliseen ilmaisuun painottuvia teoksia muutamia tässä:
Betty Edwards, Drawing on the right side of the brain
Connie Smith...
Kyseessä on Pepe Willbergin esittämä Merimies, vaan ei se Pepen tunnetuin sellainen eli cover Procol Harumin kappaleesta A Salty Dog. Tämä toinen Merimies-kappale on Markku Suomisen sävellys ja Pertti Lähteenmäen sanoitus. Kappaleen ovat Pepen ja Suomisen itsensä ohella levyttäneet ainakin Jussi Nummi ja Jaritapani Koskinen. Valitettavasti emme onnistuneet saamaan tarkkaan selville milloin ja missä muodossa lähettämäsi versio on julkaistu. Se on kuitenkin sisältynyt kasettisi lisäksi ainakin Poptorin julkaisemalle Pepen kokoelmalevylle. Suomisen, Nummen ja Koskisen levytykset ovat saatavilla kuunneltavaksi joidenkin kirjastojen kokoelmista.
Johanna Tuomolan jännitystrilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt. Ilmestymisen ajankohdasta ei ole ennakkotietoa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Löysin Saamelaiskultuurin ensyklopedia -sivustolta artikkelin, jossa todetaan: "Saamelaisten perinteisiä asumusmuotoja ja niiden kehityshistoriaa koskevat tietomme on yhä puuttelliset. Aihetta koskeva tutkimus on selvästi keskeneräisessä tilassa. Nyt näyttää siltä, että myöhäisellä postkeraamisella rautakaudella pohjoisen Fennoskandian sisämaan saamelaisyhteisöissä pääasiallisena ympärivuotisena asumuksena olisi ollut siirrettävä pistekota mutta Jäämeren rannikolla kiinteä, luultavasti kaaripuurakenteinen turvekatteinen kota. Pistekota näyttää syrjäytyneen talviasumuksena 1600-luvun vaihteessa ainakin Suomen Lapissa, jossa hirsikehäkota tuli käyttöön talviasumuksena. Suurimittakaavaiseen poronhoitoon siirtyneissä yhteisöissä kehitettiin...
Huikari nimeä on alunperin esiintynyt Haapavedellä, Konginkankaalla ja Pihtiputaalla. Myöhemmin nimeä on esiintynyt myös aivan vastakkaisella puolella Suomea. Huikarilla voidaan tarkoittaa vähäpätöistä viitatessa ihmiseen - vähäpätöinen mies - huikari. Todennäköisesti Huikarilla on tarkoitettu myös talon nimeä. Legendan mukaan Haapavedellä talo oli saanut nimekseen Huikari, kun joessa talon kohdalla kävellyt hiisi oli kastellut housunsa ja huutanut hui hui!
Argillander-nimi viittaa tapaan, jolla Euroopassa alettiin 1500-luvun alussa nimetä henkilöitä. Tuolloin ihailtiin Antiikin aikoja ja oman kielen sanoista tehtiin latinanmukaisia käännöksiä. Suomessa alettiin 1600-luvulla, yliopiston tullessa Turkuun, nimetä oppilaita. Myös...
Ravitsemussuosituksissa suositellaan, että ksylitolia käytettäisiin viisi grammaa tai enemmän päivässä. Herra Hakkaraisen täysksylitolipastilleja valmistavan Cloettan sivulla kerrotaan, että sen saa nauttimalla kymmenen pastillia päivässä.
Joissakin fluoritableteissa käytetään makeutusaineena ksylitolia. Jos olet imeskellyt aamulla ksylitolia sisältävän fluoritabletin, on varmasti ksylitolin saannin kannalta aivan turvallista syödä vielä ksylitolitablettikin.
Ruokaviraston mukaan ksylitolille ei ole määrättyjä enimmäiskäyttörajoituksia, mutta sen liika käyttö voi aiheuttaa ripulia.
Lähteet: https://www.cloetta.fi/tuotteet/pastillit/jenkki-herra-hakkaraisen-taysksylitolipastilli-mansikka-55g/, http://www.xylitol.net/...
Suomen Pankin julkaisuarkistosta Kaisusta https://publications.bof.fi löytyvät digitoituina vuosikertomukset. Niistä löytyy mm. valuuttakurssitietoja. Vuoden 1970 vuosikertomus löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071590
Siinä on sivulla 32 Suomen Pankin viralliset valuuttojen myyntikurssit vuosien 1969 ja 1970 lopussa, samoin kuin niiden vaihtelualueiden ääriarvot sekä myynti- ja ostokurssien väliset erot.
Markku Pölösen elokuva perustuu Veikko Huovisen Hamsterit-kirjaan, mutta kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, joten valitettavasti en pääse tarkistamaan, käytetäänkö teoksessa jotakin runolainaa. Kulttuurikuplia-blogissa mainitaan Hamsterit-elokuvasta seuraavaa:
"Paula Vesalan suloinen Kaksi kärpästä -laulu ja Eila Kivikk’ahon Kolme kuiskausta -runo (Sinikallio, 1942) jäivät muistiin kauniina yksityiskohtina."
Oletettavissa on, että kyse on Kivikk'ahon runosta. Sinikalliot-runokokoelma sisältyy useisiin Kivikk'ahon Kootut teokset -painoksiin, joita pääsee varaamaan oheisista linkeistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112917
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.320741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.558672
Lähde:
https://...
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivuilla Eeli-nimestä kerrotaan seuraavasti:
Eeli-nimeä on käytetty lyhentymänä esimerkiksi Eliaksesta tai Eeliksestä. Toisaalta Eeli esiintyy Raamatussa myös itsenäisenä nimenä, jonka merkitykseksi on esitetty ’Jumala on korkein’.
Eeli on Suomessa alkanut nousta suosioon 1900-luvun lopulla ja erityisesti 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2018 Eeli oli suosituin sinä vuonna syntyneiden poikien ensimmäisistä etunimistä. Nimi otettiin almanakkaan vuonna 2005 suosion nousun myötä. Eelit viettävät nimipäiväänsä 9. huhtikuuta.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ee…
Puoliranskalainen sidos tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan nahkaselkäistä ja -kulmaista kirjansidosta. Kirjakauppa Adlibriksen sivulla se määritellään näin: "selkä ja mahdollisesti myös kulmat nahkaa, laadukas sidos."
Paavo Cajanderin Kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Runo sisältyy myös esimerkiksi runoantologioihin Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980).
Voit lukea runon myös digitoidusta teoksesta Valikoima runoja lapsille (1906, s. 63)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144798/Valikoima_runoja_lap…
Hanki -hankintajärjestelmän kehittäminen aloitettiin keväällä 1998 Helsingin kaupunginkirjaston ja Bitwise Oy:n (sittemmin RTS Networks Finland Oy) yhteistyönä. Hanki otettiin Helsingin kaupunginkirjaston hankintatoimistossa, kaikissa sivukirjastoissa, laitoskirjastoissa ja muissa toimipisteissä käyttöön marraskuussa 1998. Vantaan kaupunginkirjasto on ryhtynyt käyttämään Hankia alkuvuodesta 1999, ja Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastot tulevat mukaan myöhemmin tänä vuonna. Käyttöönoton jälkeenkin Hankia on kehitetty ja siihen on lisätty uusia ominaisuuksia. Käyttäjät ovat yleensä oleet varsin tyytyväisiä Hankiin, koska sen avulla on päästy eroon monistettujen valintalistojen lähettämisestä edestakaisin hankintatoimiston ja kirjastojen...
Kirjallisuutta tietokoneviruksista löytyy aika paljonkin. Ongelmana on ihan tuoreen tiedon vähäisyys. Suosittelisin mieluiten internetin käyttöä, jos kaipaat tuoretta materiaalia.
Tässä kuitenkin joitain poimintoja eri kirjastojen tietokannoista:
- Kerttula, Esa : Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri (98)
- Helenius, Marko: Tietokonevirukset ja virustentorjunta (94)
- Järvinen, Petteri : Tietokonevirukset (90)
- Nikander, Pekka : Internet-tietoturva (96)
- Paavilainen, Juhani : Tietoturva (98)
- Kleemola, Maija : Tietosuojavaatimukset verkottuvassa tietojärjestelmässä (98)
Voit itsekin hakea oman kirjastosi (ja netin välityksellä...
Suomalaisia musiikki- ja nuortenlehtiä pääset selaamaan esimerkiksi Makupalat-hakemistosta, jonka osoite on http://www.makupalat.fi/. Kohdasta Viestintä/Uutiset, lehdet ja edelleen kohdasta Muut lehdet löydät aiheittain jaoteltuja lehtiluetteloita. Sivun oikeasta reunasta löytyy hakemisto ja siitä kohta Nuortenlehtiä. Saman hakemiston kohdasta Muut lehdet löytyvät musiikkilehdet.
Viivi Hyvösestä löytyy tietoja vuodelta 1999, jolloin hän julkaisi toisen kirjansa Mahlaa suonissaan. Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 -nimisessä teoksessa on muutama sivu kirjailijasta. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja sen mukaan Viivi Hyvönen on syntynyt 16.4.1981 ja asuu Kuopiossa.
Kirjastosta löytyy aikakauslehdissä julkaistuja haastatteluja, joista voi poimia elämäkerrallista tietoa:
Hujanen, Erkki : Etäisyys kiehtoo nuorta fantasiakirjailijaa.
- Kirjastolehti 1999 : 7-8 s. 6-7
Hämäläinen, Helena : Viivin villit seikkailut
- Kodin kuvalehti 1995 : 17 s. 40-41, 136
Sanomalehtileikkeitä säilytetään Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa ja lasten ja nuortenosastolla:
Haapanen, Irmeli : Viivi purkaa liiallista...
Haku Aleksista, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta, antoi tulokseksi kahdeksantoista viitettä filosofi Jean-Francois Lyotardista. Artikkeliluettelo liitetiedostona.
Filosofisen aikakauslehden niin & näin verkkosivuilta löytyy artikkeleita, joissa viitataan Jean-Francois Lyotardiin, mm. osoitteissa
http://www.netn.fi/199/netn_199_pyoria.html
http://www.netn.fi/395/netn_395_holvas.html
Vapaa Ajattelijan numerosta 1/2001 löytyy artikkeliviittaus Lyotardiin:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/posthum.html
