Tämä teksti taitaa kuulua niiden aika lukuisten runojen joukkoon, joiden tekijää ei kukaan enää tiedä, jos on koskaan tiennytkään.
Kirkollinen Hautaustoimisto -niminen palvelu on sijoittanut tämän 135:n muun anonyymin muistosäkeen ryhmään, enkä ainakaan itse löytänyt mitään tarkempia viitteitä mahdolliseen tekijään.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Olisikohan kyseessä kenties kirja Iris Palosaari : auttajana kahden maailman välissä (Hullu Poro, 2009).
"Vuosikymmenet kätilönä Kittilän kairoilla toiminut Iris Palosaari on aina omannut hyvät suhteet henkimaailmaan. Auttajana kahden maailman välissä pohjautuu hänen henkimaailmasta vastaanottamiinsa viesteihin ja ihmisten auttamiseen niiden avulla. Kätilön työssään Iris joutui usein yksin vaikeiden asioiden eteen. Kun omat voimat eivät riittäneet, hän kääntyi Jumalan puoleen ja pyysi apua, ja sai kokea, kuinka näkymättömät auttajat tukivat häntä työssään. Hän oppi luottamaan vaistoihinsa ja toimi niiden mukaan, ja näin hänelle kehittyi pikkuhiljaa parantajan ja näkijän lahja." (kuvailu kustantajan verkkosivulta)
Wikipedian artikkeli "Kammion sairaala" antaa muutamia lähteitä, joihin kannattaa tutustua. Voisitte vielä kysyä Helsingin kaupunginmuseolta. Mahdollisesti siellä tiedettäsiin enemmän, yhteystiedot: http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/yhteystiedot/
Olisiko kenties mahdollista, että runossa olisi puhuttu sieluni helluntain asemesta Suomemme helluntaista? Löysin eräästä vanhasta sanomalehdestä 90 vuotta sitten Mikkelin oppikoulujen ylioppilaiden lakkienjakojuhlassa luetun Runon nuorelle ylioppilaalle, jonka oli laatinut koulun johtaja Joos. Sajaniemi. Tässä runossa johtaja Sajaniemi runoilee Suomemme helluntain helavalkeista: "miten syttyisi syömmissä leimahtain / helavalkeat Suomemme helluntain". Ehkä tämä runo on ollut tuttu opettajallenne ja hän on hyödyntänyt sitä puhuessaan omille nuorille ylioppilailleen.
Runo nuorelle ylioppilaalle
Kuvauksesi sopisi ruotsalaisen Lars Wilderängin teokseen Tähtikirkas (Stärnklart, 2017, suom. Sirpa Parviainen), joka aloittaa Tähtitrilogia-sarjan. Sarjasta on ilmestynyt suomeksi kaksi osaa, kolma osa ilmestyy tänä vuonna.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf93ef659-63bb-4788-988e-ed9a5f91d4f9
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4192693
HI-virusta analysoimalla on päätelty, että se on syntynyt muuntumalla simpanssin immuunikatoviruksesta (SIV). Tämän arvioidaan tapahtuneen 1900-luvun alkupuolella keskisessä Afrikassa. Apinoita on metsästetty ruoaksi, minkä yhteydessä ihmiset ovat voineet altistua virusta kantavien yksilöiden verelle.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01189&p_hakusana=hiv
The AIDS Institute: https://www.theaidsinstitute.org/education/aids-101/where-did-hiv-come-0
Päivy voidaan nähdä kuuluvaksi samaan päivä-sanasta johdettuun nimiperheeseen kuin Päivi, Päivikki, Päivyt ja Päivä sekä niiden miespuoliset vastineet Päivö ja Päiviö. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Päivy-nimeä on annettu sekä naisille että miehille. Naispuoliset Päivyt voivat viettää nimipäiväänsä 16. kesäkuuta niin kuin Päivi, mies-Päivyille taas luontevampi juhlapäivä on Päivön ja Päiviön päivä 30. kesäkuuta.
Liisa-Maria Patjas & Katleena Kortesuo, Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet
En löytänyt vastausta aataminomenan varhaisempiin nimityksiin etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten Suomen murteiden sanakirjasta löytyi kuitenkin aataminomenaa tarkoittavat, tai siihen viittaavat murresanat kurkunlukko, kurkkusolmu, sekä juomaluu. Murresanojen ikä ei sanakirjasta kuitenkaan selviä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta neuvottiin, että voisit saada tarkemman vastauksen etymologisten aineistojen asiantuntijalta Kirsti Aapalalta. Hänen yhteystietonsa löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/henkilokunta_ja_puhelinnumerot/…
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Taustalla käytetty melodia on rytmisesti muunneltu, mutta muistuttaa kovasti Johann Sebastian Bachin nimiin laitettua menuettia, tai oikeammin sen neljää ensimmäistä tahtia. Teoksen säveltäjäksi on sittemmin todettu Christian Pezold (nimen kirjoitusasu vaihtelee, joskus myös Petzold). Kyseinen g-molli menuetti on osa nuottikokoelmaa, jonka Bach omisti toiselle vaimolleen (Notenbüchlein für Anna Magdalena Bach).
Sävellyksen teosnumero on "BWV Anh 115". BWV tulee sanoista Bach Werke Verzeichnis ja viittaa 1950 julkaistuun luetteloon Bachin teoksista. Anh taas on lyhenne Anhang-sanasta, joka tarkoittaa liitettä. Teosluetteloa tehdessä siis jo arveltiin, että Bach ei välttämättä ole itse säveltänyt tätä menuettia, ja siksi teos...
Merriam-Webster-sanakirjan mukaan cousin-in-law tarkoittaa serkun puolisoa tai puolison serkkua.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cousin-in-law
Suomen kielessä ei ole vastaavaa nimitystä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-te-kertoa-kaikkikaiken-sukulaissanat-ja-kertoa-keta-ne-tarkoittavat
Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi esitellään kymmenen romaania ja kuusi novellikokoelmaa, joissa teemana on juutalaisuus. Helmet-kokoelmasta https://haku.helmet.fi/ voi etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla juutalaisuus ja identiteetti. Tässä joitakin nostoja edellisistä:
Patrick Modiano, Kehäbulevardit
Pariisissa vuonna 1945 syntyneen Modianon tuotantoa leimaa vahvasti perhetausta. Isä oli italianjuutalainen. Kehäbulevardit kuvaa Pariisin kohtalonaikojen yöllistä tunnelmaa, se on tarina arvoituksellisesta isästä, identiteetistä, vainotun ja vainoojan ongelmasta taustana Ranskan miehityksen ja vastarintaliikkeen mustat vuodet. Modiano sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuona 2014.
Nathan Englander, Erikoistapausten...
Etsimäsi henkilö on ruotsalainen sooloartisti Bosson, jolla oli taannoin hitti "One in a Million". Tieto löytyy myös 17.2.2002 ilmestyneen Helsingin Sanomien ohjelmatiedoista.
Käy katsomassa ensin näitä sivuja
http://www.kunnat.net/k_etusivu.asp?path=1
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut.
Myös Suomen Kuntaliiton kirjasto palvelee kunnallisalan tiedontarvitsijoita:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Steve Ray Vaughanista löytyy kyllä englanninkielisiä elämäkertoja, esimerkiksi seuraavat:
Patoski, Joe
Stevie Ray Vaughan: Caught in the crossfire (1993)
Leigh, Keri
Stevie Ray: soul to soul (1993)
Guitar world presents Stevie Ray Vaughan: Stevie Ray in his own words (1997)
Edellämainittuja kirjoja voi kaukolainata pääkaupunkiseudulta, esim. Sipoon kirjaston kautta.
Suomeksi löytyy tietoa hänestä esimerkiksi Soundi-lehden numerosta 5/1999, Rumba-lehdestä numerosta 4/2000 sekä Blues news-lehden numerosta 2/1998.
Porvoon kaupunginkirjastosta löytyy em. Soundi-lehti.
Tietoa Stevie Ray Vaughanista löytyy myös Wikipediasta seuraavasta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stevie_Ray_Vaughan
Suomalaisesta almanakasta ei löydy nimeä Anceliga, joten virallista nimipäivää ei sen vuoksi ole. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Anceliga on otettu käyttöön Suomessa 1960-70 -luvuilla ja nimen on saanut kaiken kaikkiaan 89 henkilöä.
Anceliga on muunnos nimestä Angelika, jonka taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline ja Angelita.
Leif on pohjoismainen ja varsinkin norjalainen nimi, jonka merkitys on perijä, perillinen. Se on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1929.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki:...
Radovan Karadzicin runokokoelmaa Musta satu ei tunnu olevan saatavana Suomen yleisistä kirjastoista, ei myöskään Ruotsin kirjastoista. Kati Juuruksen artikkelissa vuodelta 1996 (ks. alempana) sanotaan, että Helsingin Sanomien toimituksessa kirja on.
Nimiruno löytyy suomennettuna blogista Sirontaa keulassa: http://ok1808.vuodatus.net/blog/1443487
Helsingin Sanomissa julkaistiin vuonna 1996 Kati Juuruksen artikkeli Runoilija, jonka jumalakin hylkäsi (HS 12.5.1996). Se oli kritiikkiarvuuttelu, jossa Claes Anderssonia, Jari Sinkkosta ja Pekka Tarkkaa pyydettiin arvioimaan Karadzicin suomennettu runokokoelma Musta satu. Arvioijille ei kerrottu, kuka runot on kirjoittanut. Helsingin Sanomissa 27.7.2008 Tommi Nieminen kertoi Juuruksen...
Monet taiteilijat ja näyttelyt hyödyntävät tietotekniikkaa mm. tuomalla vuorovaikutteisia näyttölaitteita julkisiin tiloihin. Esim. Oulussa UBI-näyttöjen Katugalleriassa esitellään digitaalisia uusmedianäyttelyitä:
http://www.ubioulu.fi/katugalleria
Näyttelyiden aiheet eivät kuitenkaan näytä liittyvän ubiikkiin yhteiskuntaan.
Aihetta käsitteleviä taiteilijoita näyttää olevan vaikea hakemalla löytää. Ehkä pääsisit alkuun tämän teoksen avulla:
Digitaalinen kulttuuri / Charlie Gere [et al.]
