Varsinkin nuorille voisi suositella Raisa Cacciatoren ja Max Karukiven kirjaa Mieletön fiilis : hyvän mielen käsikirja. Kannattaa katsoa tämän kirjan asiasanoja ja tehdä niillä uusia hakuja, sillä asiasanalla pettymys Helmet-hausta saadaan vain muutama suomen- ja englanninkielinen tietokirja.
Tässä muutama muu kirja:
Mielen taito vapauta ajatuksia - kehitä tunteita, Juhani Laakso
Tunteiden psykologia / Lauri Nummenmaa
Onnentaidot : kohti hyvää elämää / Antti S. Mattila, Pekka Aarninsalo
Kirjoja englanniksi:
The astonishing powers of emotions : let your feelings be your guide / Esther & Jerry Hicks
Authentic happiness : using the new positive psychology to realize your potential for lasting fulfilment
Elämäntaitokirjoja nuorille...
Tony Clarkinin säveltämä Sacred Hour julkaistiin alun perin Magnumin ensilevyllä Chase the Dragon (1982). Magnumilta ei ilmeisestikään ole julkaistu nuotteja, vaikka yhtyeellä on ollut pitkä ja varsin menestyksekäs ura. Edes netin sekalaisilta sanat-soinnut-tabulatuurit -sivustoilta tätä kappaletta ei löydy, vain toivomuksia, että joku sen sinne lisäisi.
Youtubesta löytyy tuntemattoman soittajan esittämänä kappaleen pianointro, kun hakee sanoilla Magnum Sacred Hour piano intro.
Etsin kirjoja Volvo Pentasta Suomen eri kirjastoista ja ainoa löytö oli Tampereen kaupunginkirjastossa. Siellä on korjausopas Volvo Pentan perämoottoreista malleista MD 5, MD 7 ja MD 11. Oppaan tiedot soveltuvat myös malleihin MD 6, MD 2 ja MD 3. Oppaassa on kuvia, joista on hyötyä moottorin korjaamisessa. Siinä on kuvia myös sähköjärjestelmästä ja sähkökytkentäkaavioista.
Korjausopas on nimeltään Tee-se-itse (Volvo Penta) ja se on julkaistu 1982.
Jos oppaasta on apua, sen voi kaukolainata omasta lähikirjastosta.
Hämeenlinnan kirjastoon voi jättää kaukolainapyynnön myös sähköisellä lomakkeella: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus
Kaukolaina maksaa Hämeenlinnan kirjastossa 6 euroa.
Täältä löytyy lisää tietoa...
Verkossakin julkaistu Iso suomen kielioppi (SKS, 2004) sanoo suomen kielen infinitiiveistä näin: ”Infinitiivejä on kolme, ja niitä nimitetään tunnustensa mukaan A , E- ja MA-infinitiiveiksi, sekä huomauttaa, että tässä kieliopissa on luovuttu infinitiivien perinteisistä nimityksistä 1., 2. ja 3. infinitiivi. Teoksessa ei myöskään katsota aiempien kielioppien mainitsemia 4. ja 5. infinitiiviä infinitiiveiksi. 4. infinitiivistä teos sanoo näin: ” 4. INFINITIIVIKSI on kutsuttu verbikantaisen minen-substantiivin muotoa vähäkäyttöisessä olla-verbillisessä verbiliitossa, jossa se toisin kuin substantiivina voi saada objektin: Sitä ei käy kieltäminen.”
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja sieltä vahvistettiin infinitiivien...
Väestörekisterikeskuksesta neuvottiin, että kannattaa kääntyä paikallisen maistraatin puoleen. Helsingissä siis Helsingin maistraatti, puh. 029 553 9391, Albertinkatu 25, 00180 Helsinki. Avoinna ma-pe klo 9.00-16.15, asiointisähköpostiosoite info.uusimaa@maistraatti.fi
Silmäilin verkosta löytyvää Alex Snellmanin artikkelia Suurtilat ja Suomen aateli 1800-1900 -luvuilla, http://www.ennenjanyt.net/2012/10/suurtilat-ja-suomen-aateli-1800%E2%80… . Sen perusteella saa käsityksen, että tietoja voisi löytyä manttaalikirjoista. Niiden säilytyksestä kannattaa kysyä Kansallisarkistosta, http://www.arkisto.fi/ ja sieltä voisi muutenkin tarkistaa, mistä tällaista luetteloa kannattaa lähteä etsimään.
Mikäli aineistot ovat vanhan maakunta-arkisto -järjestelmän mukaisessa säilytyspaikassa (http://www.arkisto.fi/uploads/Aineistot/HMA/hmatuomi.pdf), asiakirjat löytyvät Hämeenlinnasta, http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot… .
Artikkelin mukana on liite, josta löytyy Uudenmaan kartanoiden...
Kirjastoalan työllistymisnäkymät ovat vaihtelevat mutta eivät missään ihan valtavan hyvät. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on kirjastoalan koulutusta, saattaa hakijoita yhtä paikkaa kohden olla valtavasti. Myös Helsingissä, jossa ei juuri alan koulutusta ole, hakijoita on runsaasti avoimiin paikkoihin. Toisaalta pienemmille ja suurista kaupungeista käsin syrjäisille paikkakunnille voi olla haastavampaa löytää koulutettuja kirjastomattilaisia. Erikoistaidoista – kuten kirjastoauton ajamiseen tarvittavasta koulutuksesta – voi olla joissakin paikoissa suurta hyötyä.
Harjoittelu on tosiaan hyvä väylä päästä työskentelemään kirjastossa, oppimaan käytännön työntekoa ja saamaan kontakteja kirjastoon. On varmasti plussa, jos...
Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Tampereen yliopiston kansanperinteen
laitokselle ja selvittää heiltä onko aineistoon mahdollisuus päästä käsiksi ja
miten. Jos materiaalin kaukolainaaminen on mahdollista, niin voit tehdä siitä
kaukolainapyynnön lähimmän kirjastosi kautta tai kotisivultamme (http://www.lib.hel.fi/)
hakemiston kautta kohdasta kaukopalvelu.
Hakuprofiilin tekeminen tarkoittaa haluamiesi hakuehtojen määrittelyä. Rajusti yleistäen: hakuprofiilin voit aloittaa miettimällä aihettasi: perustermejä, avainsanoja, fraaseja jne. Sen jälkeen mietit vastaavia rinnakkaistermejä tai synonyymejä sekä ylä- ja alatermejä eli laajempia ja suppeampia asiaa koskevia sanoja. Termejä yhdistelemällä tai poissulkemalla voit sitten muotoilla hakulauseketta.
Eri tietojärjestelmissä hakuehtoja ja termejä saatetaan käsitellä eri tavoin, eli kovin yksityiskohtaista vastausta en voi antaa tietämättä mistä järjestelmästä haluat hakea tietoa. Internetin hakuprofiilit rakentuvat aivan eri lailla, kuin vaikkapa oman kirjastoni asiakkaille tarkoitetut hakuprofiilit. Tule kirjastoon, niin mietimme asiaa lisää...
Helsingin kaupunginkirjaston laitoskirjastoissa Lapinlahden sairaalan psykiatrisella klinikalla toimii runo- ja keskustelupiiri. Yleisenä kehityksenä voi mainita että nykyään kirjallisuusterapia koetaan terminä hiukan ongelmalliseksi, koska varsinaista terapeutin ammattitaitoa kirjastoammattilaisilla ei välttämättä ole. Kirjallisuusterapia onkin siirtynyt hiukan eri foorumaille, Suomessa toimii kirjallisuusterapiayhdistys, joka julkaiseen myös Kirjallisuusterapia -nimistä lehteä.
Kirjallisuusterapia-aiheesta löytyy seuraavat Juhani Ihanuksen toimittamat ja Kirjastopalvelun julkaisemat teokset: Sanojen liikkeitä (1985), Kantavat sanat (1989), Päiväkirjasta hypermediaan (1991), Vaieta vai sanoa (1995). Lisäksi esim. seuraavat: Reading...
Prinssi Williamille ja herttuatar Catherinelle voi kirjoittaa osoitteella
The Duke and Duchess of Cambridge
Clarence House
London SW1A 1BA
Hovin virallinen sivusto (https://www.royal.uk/contact) antaa neuvoja ainoastaan kuningattarelle kirjoittamiseen (osoite on Her Majesty The Queen, Buckingham Palace, London SW1A 1AA) ja silloinkin vain, mikäli kirjoittaja haluaa noudattaa muodollista tyyliä. Siinä tapauksessa kirje aloitetaan puhuttelulla 'Madam' ja päätetään lauseella 'I have the honour to be, Madam, Your Majesty's humble and obedient servant'. Sivuilla kuitenkin kannustetaan jokaista kirjoittamaan vapaasti sillä tyylillä, jonka kokee omakseen. Mikään ei liioin estä lähettämästä tietokoneella kirjoitettua kirjettä. ...
Kysymyksesi koskee varmaankin verkkokirjastoalueesi OUTI-kirjastojen kaukopalvelumaksuja.
OUTI-kirjastojen verkkosivuilla kerrotaan, että kaukolainan tilausmaksu on 1 €/nide. Lisäksi peritään mahdollinen lähettäjäkirjaston määräämä maksu. Kopiotilauksen hinta määräytyy lähettäjäkirjaston taksan mukaan. Kaukolainaksi tilataan aineistoa, jota ei ole saatavana OUTI-kirjastoissa.
Lisätietoa asiasta voit lukea täältä:
https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/lainaus-ja-maks…
Tiedot kaukopalvelumaksuista löytyvät yleensä kirjastojen tai kirjastoverkkojen nettisivuilta.
Latinaa ei enää puhuta äidinkielenä, mutta se on romaanisten kielten, esimerkiksi ranskan ja espanjan, kantakieli. Se on myös katolisen kirkon virallinen kieli, ja sitä käytetään edelleen monissa yhteyksissä, kuten lääketieteessä, luonnontieteissä ja oikeustieteessä.
Latinan kielestä, sen historiasta ja nykykäytöstä voi lukea lisää esimerkiksi Ylen artikkelista: "Latinan kieltä pitäisi oikeastaan kutsua romaniaksi" , Wikipedian artikkelista "Latina" tai vaikka Tampereen lukion nettisivuilta, josta löytyy myös esimerkiksi turistilatinaa tai lentäviä lauseita latinaksi.
Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan pullikoiminen ('niskuroida, vastustella') pohjautuu 'pulista'-sanan merkitykseen 'väittää vastaan'.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulista?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pullikoida?searchMode=all
Tarkoitat ilmeisesti Nathan Evansin tunnetuksi tekemää uusiseelantilaista kansanlaulua ”The Wellerman”, josta käytetään myös nimiä ”Wellerman” tai ”Soon may the Wellerman come”. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Chart hits of 2021” (Hal Leonard, [2021]; HL00386448; nimeke takakannessa: ”Easy piano arrangements of 20 smash hits”). Nuotissa on helppo pianosovitus, sanat ja sointumerkit. Myös verkosta löytyy useita nuotinnoksia tästä laulusta, osa niistä voi olla maksullisia. Tässä yksi esimerkki:
https://musescore.com/user/6695411/scores/6613120
Suomenruotsalaisten lippu, keltainen risti punaisella pohjalla, on epävirallinen lippu. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät Ahvenanmaan omaa lippua. Suomenruotsalaisten oman lipun käyttö on vähäistä. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset nostavat salkoon Suomen lipun, sillä harva suomenruotsalainen edes tietää suomenruotsalaisten lipusta. Sen sijaan isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on hyvin tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomenkieliset suomalaiset.
Sukunimi on samaa perua kuin Jouhki. Kirjassa Sukunimet (Pirjo Mikkonen ja Sinikka Kauppala, Otava 2000) kerrotaan, että ortodoksiset karjalaiset ovat käyttäneet muotoja Jouhki, Jouhko, Jouhkima ja Jouko venäläisestä nimestä Jefim, Jevko (kr. nimestä Euthymios). Sukunimeksi vakiintunut mm. Harlussa, Salmissa ja Suistamolla, nykysin mm. Imatralla.
Jouhkimoweja on ollut vain muutama kymmenen. Sukunimeä sivutaan lyhyesti Jouhkin yhteydessä myös Outi Patrosen väitöskirjassa
Patronen, Outi. Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818-1925. Helsingin yliopisto, 2017. Alla linkki väitöskirjaan:
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f15ff162-9baf-4a82…...
Wikipedian mukaan arkipäivä tarkoittaa vanhemmassa merkityksessä kaikkia muita päiviä paitsi sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä, tai uudemmassa merkityksessä päiviä maanantaista perjantaihin, yleisiä juhlapäiviä yleensä lukuun ottamatta.
Laissa (esim. laki säädettyjen määräaikain laskemisesta ja vuosilomalaki) arkipäivällä tarkoitetaan vanhemman merkityksen mukaista käytäntöä eli lauantait lasketaan arkipäiviksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkip%C3%A4iv%C3%A4
Euroopan komission ylläpitämä Eurodice -sivusto julkaisee kuvauksia kansallisista koulutusjärjestelmistä sekä mm.indikaattoreita ja tilastoja koulutuksen alalta. Sivuston mukaan Sveitsi on liittovaltio ja monikielinen maa, jossa on hajautettu koulutusjärjestelmä. Ensisijainen vastuu koulutuksesta on 26 kantonilla eli osavaltiolla. Kukin osavaltio luo oman opetussuunnitelmansa, mutta periaate on, että opetuskieli on saksa, ranska, italia tai retoromaani riippuen kielialueesta. Oppilaat oppivat kielialueensa pääkielen ohella peruskoulun aikana jonkin toisen Sveitsin virallisista kielistä sekä englannin kielen.Lisätietoja aiheesta löydät Eurodice -sivuston Sveitsiä kuvaavasta osuudesta:https://eurydice.eacea.ec.europa.eu/national-...
Katso ensin pääkaupunkiseudun aineistotietokantaa Plussaa http://www.libplussa.fi Tee siellä asiasanahaku käyttäen seuraavia asiasanoja: maksujenvälitys, maksuliike, maksumenetelmät, laskutus. Voit käyttää haussa myös luokannumeroa: 362 (maksujenvälitys, maksuliike, maksumenetelmät pankkitoiminnassa), 675 (maksumenetelmät kaupassa) tai 674.2 (laskutus). Löydät mm. seuraavan kirjan Halonen, Ulla: Yritys ja pankki, 2000.
Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun tietokannasta (http://www.helia.fi/tiedonhaku.htm) löydät varmasti myös mielenkiintoisia viitteitä käyttämällä em. asiasanoja. Haluamaasi aineistoa voit tiedustella oman lähikirjastosi kautta kaukolainoiksi. Osa aineistosta löytyy varmaan omasta kirjastostasikin.
