Stetlejä eli juutalaisten asuttamia pikkukaupunkeja ennen holokaustia käsitellään seuraavissa kirjoissa ja verkkolähteissä:
Tietokirjallisuutta:
Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95.
Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä.
Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132.
Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999.
Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola.
Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on...
Järin runsaasti ei Emersonin runoja näy suomennetun - niitä löytyi kaksi: Orava ja vuori sekä Päivät.
Orava ja vuori, jonka on kääntänyt Kirsi Kunnas, on päätynyt ainakin kolmeen kirjaan: Aarteiden kirja. 7, Metsä meri ja taivas (WSOY, 1959), Runon matkassa : runoutta oppikoulun alaluokille (Kirjayhtymä, 1963) ja Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta (WSOY, 2010). J. K. Ihalaisen tulkitsema Päivät on julkaistu kirjallisuus- ja kulttuurilehti Kirjon numerossa 4/2009. Näitä löytyy hieman vaihtelevasti kirjastoista eri puolilta Suomea.
Yhtiön omilla sivuilla on historiikkia, jonka mukaan Kellogg's olisi aloittanut "Pohjoismaissa" vuonna 1929. Aivan varma ei tämän perusteella voi olla siitä, kuuluiko Suomi tuon käsitteen piiriin, mutta mahdollista se on. Ainakaan siis ennen 1930-lukua tuotetta ei liene Suomessa ollut saatavana. Wikipedian Kellogg's-artikkelit eivät kerro juuri mitään eri maitten tuotantojen alkamisesta. Valitettavasti tämän suurempaa varmuutta ei lyhyehköllä verkkoetsinnällä löytynyt, mutta muistelen kyllä itsekin nähneeni ja luultavasti myös syöneeni Corn Flakes -hiutaleita 1950-luvulla.
Heikki Poroila
Aspergerin oireyhtymäksi kutsuttu piirteistö ei vaikuta ihmisen mielipiteisiin sen paremmin yhtenäistämällä niitä muioden Asperger-ihmisten kanssa tai erilaistamalla niitä. Jokainen ihminen näkee maailman omalla tavallaan ja puhuminen erilaisuudesta tässä suhteessa on aika merkityksetöntä. Yleensäkin arvioimme omaa tai muiden käyttäytymistä tai näkemyksiä hyvin karkeisiin yleistyksiin turvautuen. Ainoa Asperger-ihmisiä laajemmin yhdistävä tekijä on tietääkseni keskimääräistä suurempi mielenkiinnon keskittyminen vain tiettyihin asioihin. Sekään ei silti tee heitä keskenään samanlaisiksi. Olemme kaikki yksilöitä.
Heikki Poroila
Hotellin nimi on nykyisin Saint Petersburg. Hotellista löytyy lyhyt englanninkielinen Wikipedia-artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Petersburg_(hotel,_Saint_Petersburg).
Hotellin verkkosivu: https://hotel-spb.ru/
Sisäilmainfopisteestä löydät kaiken mahdollisen avun sisäilmaongelmiin. Palvelu on maksutonta. Tässä linkki palveluun.
https://www.sisailmayhdistys.fi/Sisailmayhdistys/Sisailmainfopiste
Lisäksi kannattaa remonttiin liittyvissä kysymyksissä tietenkin olla yhteydessä oman taloyhtiön isännöitsijätoimistoon.
Kannibalismia esiintyy myös lintumaailmassa. Havaintoja tästä on tehty esimerkiksi merilintuyhdyskunnissa, joissa aikuisten tiirojen, pelikaanien ja fregattilintujen on havaittu hyökkäävän pesimäyhdyskuntansa poikasten kimppuun ja syövän niitä. Linnuista luultavasti kaikkein useimmin näin käyttäytyy harmaalokki (Larus argentatus). Lintujen kannibalismi ei kuitenkaan rajoitu vain merilintuihin: myös haikaran, tuulihaukan, västäräkin ja lepinkäisen on nähty syövän pesäpoikasia.
Monet eläimet syövät satunnaisesti oman lajinsa munia ja poikasia, vieläpä aikuisiakin. Näin tapahtuu tavallisesti silloin, kun populaation tiheys on liian suuri, mutta on havaittu myös monia sellaisia tapauksia, joissa tietyt yksilöt ovat hyökänneet omien...
Tulehdukselliset suolistosairaudet eivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kuulu selkeästi koronan riskiryhmiin. Potilaan saama vastustuskykyä heikentävä lääkitys voi kuitenkin lisätä riskiä sairastua vakavaan koronainfektioon ja siksi siirtää potilaan riskiryhmään. IBD-sairaudet voivat myös lisätä koronaan sairastuneen tukosriskiä.
ibd.fi -sivustolla täsmennetään asiaa näin : "Suolistosairaus ei automaattisesti tarkoita riskiryhmään kuulumista. THL:n linjauksen mukaan (16.3.) riskiryhmää ovat mm. henkilöt, joilla on sairaus, johon saa vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Suolistosairauksien hoidossa voidaan käyttää hoitona vastustuskykyä heikentäviä kortikosteroideja (prednisoloni, budenosidi), metotreksaattia, merkaptopuriinia,...
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen kelpoisuudesta Suomessa saa tietoa Opetushallituksen sivulta Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa (http://www.oph.fi/page.asp?path=1;438;2280;14957;14945 ). Ulkomailla kouluttautunut tarvitsee yleensä päätöksen tutkintonsa tunnustamisesta, jos hän haluaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään. Yksityisellä sektorilla päätöstä tutkinnon tunnustamisesta ei tavallisesti vaadita. Sivulla on linkit, joista voi ladata hakemuslomakkeen ja tarkemmat ohjeet tutkinnon tunnustamisesta.
Hyvin sitkeän myytin mukaan Nobelilla olisi ollut suhde Mittag-lefflerin vaimon kanssa. Myytin mukaan tämä olisi ollut syy siihen että matematiikan palkintoa ei ole!
Mitään näyttöä tästä ei ole vieläkään olemassa. Todennäköisempi syy on professori Olle Häggströmin mukaan se että Nobel ei koskaan ajetellut että matematikkalla olisi voinut tehdä ihmiskunnalle yhtä terkeitä palveluja kuin muut alat.
Katso lisää
http://www.svd.se/dynamiskt/kultur/did_9280394.asp
Hei!
Asiasanalla lapsityövoima löytyy OUTI-kirjastojärjestelmästä 7 viitettä, joista 3 löytyy kirjana Kiimingin pääkirjastosta, ovat tällä hetkellä hyllyssä.
Voit tulla myös kirjastoon tekemään hakuja Aleksi-artikkeliviitetietokannasta. Esimerkiksi asiasanalla lapsityövoima tietokannasta löytyy 131 viitettä. Kyseessä on viitetietokanta, joten sopivat viitteet löydettyäsi, tarkistetaan OUTI-kirjastojärjestelmästä ym. kirjastotietokannoista, onko ko. artikkelin sisältävää lehteä kirjastossa lainattavissa.
Internistä (esim. Google) löytyy myös hakusanalla lapsityövoima todella paljon viitteitä.
Tervetuloa asioimaan Kiimingin pääkirjastoon!
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teos Kåla, Tom :
Kinesioteippaus(2011). Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski hakemalla vaikkapa kirjan nimellä.
Yhdysvaltoja käsittelevää kirjallisuutta on pääkaupunkiseudulla runsaasti tarjolla. Sinun kannattaa katsoa sekä pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) että Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://finna.fi). Hyviä hakusanoja voisivat olla historia, kulttuurihistoria, poliisi, kaupungistuminen, teknologia, tekniikka, 1970-luku tai 1930-luku yhdistettynä hakusanaan Yhdysvallat.
Hyvä paikka lähdekirjallisuuden löytymiseen voisi myös olla Helsingin Yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa sijaitseva American Resource Center. Tietopalvelu on auki ma-pe 10-17. Heille voi esittää kysymyksiä myös puhelimitse tai sähköpostilla.
Tämä Eino Levónin Taivalkoskelta keräämä sävelmä näyttää sisältyvän kokoelmaan "Suomen kansan sävelmiä. 2. jakso Laulusävelmiä 4" (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1933), missä se on sivulla 2266. Valitettavasti tässäkään lähteessä ei ole enempää tekstiä kuin kysyjälläkään, joten ainakaan tämän lähteen perusteella ei voi tietää, miten miesten kävi.
On mahdollista, että jossain arkkiveisukokoelmassa tämä olisi laajemmassakin muodossa, mutta siinä vaadittaisiin ehkä vähän arkistotyötä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valtakunnallisia lainaustilastoja ko. kirjasta ei ole saatavissa. Helmet-järjestelmässä Laura Lehtolan kirjaa ”Pelkääjän paikalla” on 72kpl. Keskimäärin kirjat ovat olleet 6 kertaa lainassa, joten kirjat ovat olleet 6x72=432 kertaa lainassa. Kirjasta on tällä hetkellä (18.12.2015 klo 10.37) 211 varausta. Kirja on ilmestynyt myös e-kirjana, mutta siitä ei ole kappaleita helmet-järjestelmässä. Kirjat ovat koko ajan lainassa, joten tilanne muuttuu koko ajan. Vuoden vaihtuessa ilmestyy tilastoja, joista käy ilmi esim. eniten lainatut teokset vuoden aikana.
Olisikohan kyse Sakari Mäkelän ja Timo Suvannon toimittamista teoksista Onko pisara pyöreä? : tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä (Otava, 1983) ja Milloin kuu on keltaisin? : tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä (Otava, 1984)? Teokset ilmestyivät yhteisniteenä myöhemmin nimellä Onko pisara pyöreä ja Kuu keltainen? : ja muita arkipäivän luonnonilmiöitä (Otava, 1996).
Edellä mainitut teokset löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vaikuttaa siltä, että thaimaalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun tai kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt yhtään teosta.
Kahdessa teoksessa on thaimaalaisen kirjailijan suomennettu novelli. Heistä Rattawut Lapcharoensap on syntynyt Yhdysvalloissa, kasvanut Bangkokissa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Somtow Papinian Sucharitkul eli S. P. Somtow taas on syntyjään thaimaalainen, mutta opiskellut Englannissa. Varmuutta siitä, että novellit olisi kirjoitettu thain kielellä eikä englanniksi, ei löytynyt.
Rattawut Lapcharoensapin novelli Kapteeni on julkaistu kirjallisuuslehti Grantassa nro 7, Koti.
S. P. Somtowin novelli Aquila on kokoelmassa Science...
