Jos tarkoitus on laittaa nettiin katsottavaksi ja kuultavaksi suojattua musiikkia, tarvitaan toimintaan lupa, joka tulee myös jonkin verran maksamaan. "Miljoona ruusua" on suojattu kaikilta osiltaan. Sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen osalta luvan antaa Teosto, äänitteellä olevan esityksen osalta on käännyttävä Gramexin puoleen. Teoston lupien saaminen on rutiinia, mutta Gramexin valtuudet lupien myöntämiseen eivät kaikissa tapauksissa riitä. Asia kuitenkin selviää ottamalla yhteyttä. Teoston ja Gramexin virkailijat neuvovat ja laskuttavat.
On myös mahdollista, että tällainen käyttö hoituu Musiikkiluvat.fi -palvelun kautta (se on Teoston ja Gramexin yhteinen taustamusiikkilupia jakava organisaatio).
Teoston käyttöluvat: http://www....
Vaikea kysymys...
Meillä on varmasti Suomen kirjastoissa äänitteitä ja nuotteja, jotka eivät ole enää myynnissä.
Ne ovat kuitenkin tavallaan julkisesti saatavilla lainaksi tai kopioituina.
Kaikkia omakustanne materiaaleja ei kirjastoistakaan löydy.
Tässä joitakin ehdotuksia :
Musta kaista –sarjan jännityskirjat. Suomalaisten kirjailijoiden jännäreitä ja dekkareita nuorille. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smusta%20kaista__Orightresul…
Marja-Leena Tiaisen Kyttäyskeikka, Poika joka katosi ja Tatu, Iiris ja pääkallomies (nuorten jännitystä selkokielellä). http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiainen%2C%20marja-leena%20…
Mäkitalo, Janne : Pääkallokiitäjät –sarja. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spääkallokiitäjät__Orightres…
Bagge, Tapani : Etsivätoimisto Musta koira –sarja. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbagge%20musta%20koira__Orig…
MacGregor, Roy : Kiekkokiitäjät –sarja. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiekkokiit%C3%A4j%C3%A4t__O…...
Suutarilan kirjastossa on vielä saatavana näyttelyssä ollut " Siilin talvipesän rakennusohje". Myös Kaarina Turtian kirjassa Siili, pihapiirin villilemmikki kerrotaan seikkaperäisesti siilin "omasta" pesänrakentamisesta ja miten siilille voi rakentaa talvipesän.
Suutarilan kirjastoon saat yhteyden puh. 310 85 074 ja Turtian kirjaa löytyy useista kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Vuonna 2003 julkaistussa muistelmateoksessaan Siinäpä tärkeimmät Juice kirjoittaa: "Kahta en ole koskaan tehnyt: en ole ajanut autoa enkä kokeillut kovia huumeita." (s. 10) Kohdista ensimmäisen voinee tulkita niin, ettei hänellä ajokorttia ollut - eikä kiinnostusta sellaisen hankkimiseen.
Ville Pernaan kirjassa Uutisista, hyvää iltaa: Ylen TV-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009 (2009) kerrotaan, että uutistenlukijan rooli oli alkuajan uutislähetyksissä suuri. Hän valitsi illan sähkeuutiset uutistoimistojen materiaalin joukosta ja muokkasi tekstin itselleen sopivaan muotoon. Kun kuvallista materiaalia vielä siihen aikaan oli vähän, lukijan rooli korostui.
Ensimmäisiä television uutistenlukijoita oli Kauko Saarentaus. Hän toimi lukijana syksystä 1959 vuoden 1967 lopulle. Hän oli lukijana persoonallinen ja uskalsi vinoilla ja "heittää väliin satiirin suolaa". (s. 28) Saarentaus oli uutistenlukijana vain sivutoimisesti. Päätoimenaan hän työskenteli kansakoulunopettajana.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee uutisankkurin...
Löytämäni tiedon mukaan pukimo on toiminut vielä ainakin vuonna 1939. Sen mainos löytyy eräästä tuona vuotena järjestettyjen ratsastuskilpailujen käsiohjelmasta. Lisää tietoa saattaa löytyä esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen tietopalvelusta.
Hakunilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Kirjan voi myös palauttaa myös mihin tahansa toiseen avoinna olevaan Helmet-kirjastoon Vantaalla, Helsingissä, Espoossa tai Kauniaisissa, koska olemme yksi yhteinen kirjastoverkko pääkaupunkiseudulla.
Kirjasto on ainakin vielä normaalisti auki, https://www.helmet.fi/hakunilankirjasto.
Heterogeenisissa seoksissa voidaan havaita eri kerroksia ja niitä voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi suodattamalla. Esimerkiksi salaatinkastike, jossa on öljyä ja etikkaa on nesteestä ja nesteestä koostuva heterogeeninen seos.
Lähteet:
http://www11.edu.fi/etalukionkursseja/kemia1/page.php?Seokset
https://peda.net/kemi/kemin-lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/k1ijek/arkst…
Yleisemmin kirjallisuudentutkimuksessa käytetään termiä henkilöhahmotutkimus. Esimerkiksi teoksessa Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsittetä (Tietolipas 174, SKS) character-sanan suomenkieliseksi vastineeksi kirjallisuudessa annetaan "henkilöhahmo".
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Tyhjin käsin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja Aaro Hellaakoski: Runot (1947, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Kantahenkilökuntaan kuuluviksi on määritelty Yleisessä palvelusohjesäännössä (YLPALVO) ammattisotilaat ja kadetit. Ammattisotilaalla tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevaa sekä henkilöä, joka on nimitetty puolustusvoimissa määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään. Sopimussotilaita ovat varusmiespalveluksen jälkeen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyt ja sotilastehtävään määrätyt henkilöt. Kadetti on opiskelija, joka ei ole virka- eikä palvelussuhteessa puolustusvoimiin.
Varusmiehet ja palvelukseen käsketyt reserviläiset sekä sotilaallisen kriisinhallinnan sotilastehtävissä palvelevat eivät ole kantahenkilökuntaa.
Lähde:
Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO). Pääesikunta, henkilöstöosasto 2017.
Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit -teoksesta löytyy käännös runosta, mutta en löytänyt merkintää, kuka on kääntäjä, ehkä jompi kumpi tai herrat yhdessä. Tämä käännös löytyy verkosta Wikipedian Hadrianus-artikkelista ainakin tällä hetkellä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Hadrianus.
Löydän toisenkin käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti...
Sukunimi Sonck näyttäisi olevan Ruotsissa hyvin harvinainen. Ruotsin Statistikmyndighetenin nimihaku antaa tulokseksi vain kuusi henkilöä tällä sukunimellä.
https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/namnsok/
Suomen vastaava Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku taas kertoo Sonck -sukunimen olevan Suomessa 129 henkilöllä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Olisiko siis niin, että Suomen puolella sukunimi olisikin muotoutunut jonkin suomenkielisen paikannimen tai sukunimen pohjalta. Ainakin tunnetun arkkitehdin Lars Sonckin suvussa näin näyttäisi käyneen. Sonckin isoisä, Karijoella pastorina toiminut Johan Sonck (1780-1842) sai sukunimensä Raumalla...
Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja Helsingin kaupunginkirjaston IGS-Kysy.fi:n toimitukset ovat alusta alkaen olleet kaksi eri toimituskuntaa ja sijainneet eri yksiköissä, joten valitettavasti emme osaa antaa tarkkaa vastausta kysymyksiin. Sen verran olemme tietoisia Kysy.fi:n tilanteesta, että virallisesti se on tauolla eikä lopettamispäätöstä ole vielä tehty, mutta että se ehkä tehdään.
Kysymykseen miksi osaamme antaa vain arvioita omasta näkökulmastamme, eli koska tietoa ei ole annettu oikeastaan minnekään, emme osaa antaa Helsingin kaupunginkirjaston perustelua asialla. Oletettavasti sillä on yhteyttä siihen, että tuon tapaisen palvelun ylläpitäminen vaatii valtavasti resursseja. IGSissä ja Kysy.fi:...
Tanskassa vokaali æ on yleensä e-äänne. Sen pituus voi kuitenkin vaihdella, ja paikoin se äänetään enemmän ä:n tai a:n tavoin. Näytteitä vokaalin ääntämyksen vaihteluista voi kuunnella täällä, kohdassa Vowel, sekä tästä videosta.
Muun muassa näistä kirjoista voisi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Sandhall: Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia (1993)
Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (2012)
Kaaro: Ötököitä Suomen luonnossa (2008)
Hyödyllisiä ohjeita ja linkkejä tuhohyönteisten tunnistamiseen ja torjuntaan löydät myös Jyväskylän kaupungin ympäristöterveyden verkkosivuilta osoitteesta Sisätilojen tuholaiset | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Hei,
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Eedla ja Edla tulevat muinaissaksalaisesta sanasta adal, edel (=jalo). Samasta on peräisin mm. nimet Edel, Edle, Adele jne.
Suomessa vakinaisesti asuvan ihmisen kotikuntaa ja kotikunnassa olevaa asuinpaikkaa säätelee kotikuntalaki. Lakia ollaan juuri uudistamassa.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/uusi-laki-selkeyttaa-kotikunnan-maar…
Digi- ja väestötietovirasto pitää rekisteriä Suomen väestöstä ja rakennuksista. Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen sähköinen perusrekisteri, josta löytyvät ajantasaiset henkilötiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti tai tilapäisesti asuvista ulkomaalaisista henkilöistä.
Järjestelmän tietoja käytetään koko yhteiskunnan tietohuollossa, esimerkiksi julkishallinnossa, vaalien järjestämisessä, verotuksessa ja oikeushallinnossa sekä tutkimuksessa ja tilastoinnissa. Myös yritykset ja yhteisöt saavat käyttöönsä...
