Thomas Brezinasta on tietoa teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001.
Kirjailijan kotisivut löytyvät osoitteesta www.thomasbrezina.com
Kirjastoissa on käytössä lehtiartikkelitietokantoja. Etsimällä asiasanalla Brezina, Thomas löytyi esimerkiksi 2 lehtiartikkelia lehdestä Tyyris Tyllerö 1998 no 2, 1998 no 3.
Helmet-aineistohaussa http://www.helmet.fi voidaan etsiä paitsi tietyn kirjailijan teoksia niin myös tietoa kirjailijoista. Tämä onnistuu, kun valitaan aiheen mukainen haku.
Tietokanta suomalaisista nykykirjailijoista löytyy osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi
Lisää tietoa kirjailijoista löydät osoitteesta http://www.makupalat.fi/kirjat.htm
Sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti ja esittää kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksesi, niin saat uuden verkkokirjaston salasanan.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mainittu teos,
Kokous-ja kongressipalvelut, ja se on tällä hetkellä lainassa. Turun kaupunginkirjasto ei tee kaukolainoja mikäli ko. materiali löytyy omista tai jonkun toisen turkulaisen kirjaston kokoelmista. Tämä mainittu kirja sisältyy myös esim. Turun Yliopiston, Turun Ammattikorkeakoulun sekä Åbo Akademin kirjastojen kokoelmiin.
Paljon hyödyllistä tietoa löydat teoksesta Yliopisto-opinnot 2003-2005, joka myös löytyy kirjastoista tai linkistä
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/yliopisto-opinnot/index.html
Mikäli jo tiedät mitä ja missä haluat opiskella kannattaa tutustua ao opinto-oppaaseen tai vastaviin www-sivuihin
Hakuteos "Something about the author" kertoo,että Dalton
(s. 1948) asuu Suffolkissa, Englannnissa.
Hän on työskennellyt monissa ammateissa, tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä, mutta nyt hän elättää itsensä kirjailijana. Dalton on naimisissa ja hänellä on kaksi tytärtä ja yksi poika.
Samoja tietoja löydät myös seuraavalta nettisivulta.
Sivulla on lueteltu myös Daltonin kirjoittamat kirjat.
http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Annie_Dalton.htm
Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta saat hakemalla tekijän nimellä (dalton, annie) suomenkielisten kirjojen nimiä
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro
Stailauksesta, asuntojenkin, löytyy tietoa helposti. Tieteellisen tiedon löytyminen onkin jo vaikeampaa. Tässä muutama:
- Tuulenmäki: From styling to business consulting (julkaisussa Form function Finland, 2004: 2, s. 6-9)
- Paasonen, Tavikset tapetilla: elämäntyyli-muutosohjelmat ja omannäköisyyden paradoksi (julkaisussa Lähikuva 2007: 2, s. 46-67)
Muita stailaukseen liittyviä teoksia ja artikkeleita ovat vaikkapa nämä:
- Villefrance ja De Lange: Stailaa oma kotisi (2007)
- Nyström. Stailaus lyhentää myyntiaikaa (Julkaisussa Arvopaperi 2007:2, s.34-36 ja 38)
On varmistunut, että CANAL+ alkaa esittää suorana Espanjan La Ligan pelejä. Tietoa kanavan tilaamisesta löytyy täältä:
http://www.canalplus.fi/tilaa
http://www.canalplus.fi/jalkapallopyhatto
http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Selostaja+Virkkunen+rakastaa+La+Liga…
Tällaisia satokausitilastoja ei valitettavasti löytynyt. Satokaudet vaihtelevat huomattavasti myös maiden sisällä, suurikokoisessa Suomessakin satokausi on eripituinen maan etelä- kuin pohjoisosassa. Satokauden pituus myös vaihtelee vuosittain.
Tilastokeskuksen Findikaattorista kohdasta Ympäristö- ja luonnonvarat löytyy joitakin satoon liittyviä tilastoja, mutta ei kysymiäsi.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisee erilaisia satotilastoja, mutta satokausien pituudesta niissäkään ei ole tietoa:
http://www.vyr.fi/www/fi/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljely_ja_satotilas…
Ehkä asiaa kannattaisi kysyä vielä Viikin tiedekirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/viikki/
Mikkelin kaupungin pääkirjastoon on mahdollista tilata kirjoja toisesta kirjastosta. Jos kyse on omasta toimipisteestämme, tällä hetkellä myös Ristiina, Pertunmaa, Hirvensalmi ja Puumala (näkyvät WEb-Origossa http://mikkeli.kirjas.to/ hakkuvalikosta kun valitsee Mikkelin kaupunginkirjasto, näkyvät ns. omat kirjastot) Netin kautta ei pysty varaamaan toisen pisteen aineistoa, mutta käydessäsi kirjastopisteissämme eli jos käyt pääkirjastossa, tietopalvelun henkilökunta tekee toisen pisteen varauksen. Hinta on normaali varausmaksu.
Pieksämäen aineiston kohdalla mennään kaukolainauksen puolelle. Kaukolainata voidaan vain sellaista aineistoa, jota omissa valikoimissamme ei ole lainkaan missään pisteessämme. Kaukolainan voi tehdä kotisivujen...
Teoksen tarkat tiedot:
Tarja Ignatius, Lappeen historia 2. Kunta kaupungin kupeessa: vuodet 1865-1966. (2011)
Kyseistä teosta ei ole Kouvolan eikä Valkealan kirjastoissa. Sitä on kirjastoissa Kymenlaakson ulkopuolella, joten voitte pyytää sen kaukolainaksi.
Tilder -sukunimeä ei löytynyt hakuteoksistamme. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä neuvoa sukututkimukseen liittyvissä asioissa.
http://www.genealogia.fi/index.html
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on nimiarkisto, josta sukututkijat voivat etsiä tietoa.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=111
Viestiratsumiehen koulutuksesta ei ole mainintaa Rakuunan ja ratsumiehen käsikirjassa (1938) eikä myöskään Viestimiehen käsikirjassa (1936).
Molemmissa aikalaisoppaissa mainitaan kuitenkin ratsulähetin tehtävästä osana viestitoimintaa. Lähettinä toimivan ratsumiehen tuli hallita sanoman perillesaattamisen lisäksi myöskin tarvittaessa omien viestiyhteyksien korjaaminen, sekä vastaavasti vihollisen viestiyhteyksien sabotointi. Myös vihollisen viestiyhteyksien tiedustelu saattoi kuulua ratsulähetin toimenkuvaan, laajan toiminta-alueensa sekä nopeutensa ansiosta.
On siis hyvinkin mahdollista, että isänne on saanut kertausharjoituksissa nimenomaisesti viestialan erikoiskoulutusta em. ratsulähetin tehtäviä varten, viestiratsumiehen nimikkeellä....
Kirjastojen tapahtumat järjestetään usein yhteistyössä eri toimijoiden, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Keskimääräistä summaa tapahtumien järjestämiselle ei löydy valtakunnallisista tilastoista, jotka löytyvät Kirjastot.fi -sivustolta. Ohessa tilastotietoa tapahtumista http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2012T1N1… mutta ne siis antavat vain lukumääriä tapahtumista ja osanottajista.
Yleisradion tietopalveluln avustama vastaus: Löytyy yksi tähän viittaava. Kyseessä on tosin jo 1980 lähetetty tietoisku, eli ajankohta on paria vuotta aiemmin.
OHJELMAN NIMI: TIETOISKU: LASTEN KOTITAPATURMAT.
Lpvm Kesto Aika Lähetystapa
19800326 00:01:40:0 00:00 Ensilähetys
Valitettavasti tämän enempää tietoja ohjelmasta ei ollut. Koska kyseessä on filmillä oleva ohjelma eikä sitä ole digitoitu arkistoomme, niin ei pääse katsomaan sisältöä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 2000-09 Axel-nimi on annettu 1192 lapselle. Vuosina 2010-15 tämän nimen on saanut 531 poikalasta.
Väestörekisterin nimipalvelussa olevalla haulla (ks. linkki alla)löytyvät tiedot aina 1800-luvun lopulta saakka kahden vuosikymmenen jaksoilta.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1