Viinimarjojen eli herukoiden kukintoa nimitetään tertuksi. Kukinto on se verson osa johon muodostuu kukkia ja myöhemmin marjoja. Kukinnoille on erilaisia nimityksiä kasvilajista riippuen, esim. norkko tai tähkä, mutta herukoilla marjat kiinnittyvät terttuun
https://fi.wikipedia.org/wiki/Herukat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukinto
Tertun osista tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_(kukinto)
Käsillä olevasta kirjallisuudestakaan ei löytynyt tietoja sotamies Kumpulaisen myöhemmästä elämästä. Hiljaiselo lienee todennäköisin vaihtoehto. Matti Lukkari mainitsee teoksessaan Asekätkentä (Otava 1984/1992) Kumpulaisen olleen keväällä 1945 23-vuotias. Joissakin lähteissä hänen on myös mainittu olleen oululainen. Näiden tietojen perusteella hänen kantakorttinsa saattaisi olla paikannettavissa, mutta siinä ei olisi juurikaan tietoa kotiuttamisen jälkeisestä ajasta.
Tätä on kyselty aiemminkin ja runon on kirjoittanut Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen, vaikka usein tekijäksi on mainittu Eino Leino. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-kirjoittanut-usein-muistovarssynakin?language_content_entity=fiLaatio on kirjoittanut runojaan kirjaksi, jota on varattavana SKS:n kirjastossa https://finna.fi/Record/helka.9934265378706253?sid=4974843931
Hakutermillä marketing communication löytyy Helsingin seudun yleisten kirjastojen Plussa-tietokannasta kirja Making people respond - design for marketing & communication (Madison Square Press 1996). Lisäksi markkinointiviestinnästä on mm. teokset Blythe, Jim: Marketing communications. Harlow, Prentice Hall, 2000
Valitse Plussasta (http://www.libplussa.fi) asiasana tai luokka, kirjoita laatikkoon luokkanumero 675.8, valitse näytettäväksi aineistoksi kirjat ja kieleksi englanti, niin saat alkuun ainakin sata nimekettä, joista voit valita.
Suomenkielisiä asiasanoja voit myös käyttää (markkinointi tms.) luokkanumeron asemesta. Edellä mainittujen englanninkielisten lisäksi pääkaupunkiseudulta löytyvät mm. kirjat:
Siukosaari, Asko:...
Kysymyksesi on sen verran laaja, että et varmaankaan löydä siihen vastausta yhdestä lähteestä. Kirjasi "Näin syödään EU-maissa" on varmaankin hyvä lähde. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyi katkaistuilla hakusanoilla ruoka* ja euroop* joitakin sopivalta vaikuttavia artikkeleita, mm. Ravitsemuskatsaus-nimisestä lehdestä (Koulutettu osaa syödä hyvin: tutkimus ruokatottumusten eroista 15 Euroopan maassa, 2000, n:o 1, s. 24 ja Ruokakulttuurit murroksessa, 1999, n:o2, s.4-5). Tätä lehteä ei ole hankittu Helsingin kaupunginkirjastoon, voisit kysellä sitä Haaga-instituutin kirjastosta (puh. 09-5807 8185). Aleksi-haun voit pyytää tekemään lähikirjastossasi tai tehdä itse kirjaston työasemilla. Sinun kannattaisi käydä tutkimassa...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmä antaa tällä hetkellä mahdollisuuden katsella internetissä aineoastaan aineiston ajan tasalla olevia saatavuustietoja.
Omia asiakastietoja voi katsella kirjaston asiakaspäätteellä. Tiedot avautuvat kirjastokortin numerolla ja kirjastosta saatavalla henkilökohtaisella tunnusluvulla.
Hei!
Ainakin seuraavasta osoitteesta löytyy tietoa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/ Kyseessä on tietokanta Astrid Lindgrenin teoksista ja sivuilta löytyy myös muuta tietoa kirjailijasta. Suomenkielisiä sivuja ei ole kovinkaan paljon, mutta sitäkin enemmän vieraskielisiä sivuja. Makupalat-linkkihakemistossa ositteessa http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm löytyy linkkejä Astrid Lindgren -sivuille. Osoite -litanian http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971114/kult/971114ku02.ht… takaa löytyy Hesarin uutisarkiston juttu kirjailijasta.
Tietoa nykyajan oikeistoliikkeistä ja äärioikeistosta löytyy mm. seuraavista suomenkielisistä julkaisuista:
Andersson, Timo: Isänmaallisuudesta äärioikeistoon. 1995.
Kansakunnat murroksessa : globalisoitumisen ja äärioikeistolaistumisen haasteet. 1995.
Integration contra Nationalismus : käsikirja aikuiskouluttajille. 1997. (mm. äärioikeisto, uusi oikeisto)
Perho, Sini: Skineyden äärellä : tutkimus skinhead-alakulttuurista kiinnostuneista joensuulaisnuorista. 2000.
Isaksson, Pekka: Kallonmittaajia ja skinejä : rasismin aatehistoriaa. 2.p. 1999.
Sipola, Simo: Uusi oikeisto. Ydin 1993, nro 5, s. 22-25 (lehtiartikkeli Suomen uusoikeistopuolueista)
Jokisalo, Jouko: Uhkaako uusfasismi : Länsi-Euroopan äärioikeisto uusliberalismin ja sosiaalisen...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista löytyy pitkä linkkilista maatalouden nettisivuja osoitteesta http://www.makupalat.fi/maatal1.htm .
Lisäksi maanviljelystä löytyy tietoa alan kirjallisuudesta. Aiheesta löytyy myös aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta. Tätä tietokantaa voi käyttää itse kirjaston asiakasmikroilla. Kirjastonhoitajat auttavat mielellään sopivan aineiston haussa.
Valitettavasti en löytänyt mitään kirjaa tuon kevytmoottoripyörän sähkökaavioista, sen sijaan internetistä löytyy ilmoitustaulu vanhojen moottoripyörien kanssa ahertaville osoitteesta http://www.motot.net/forum/viewtopic.php?t=57864&sid=29c92b0fb17ec726e4… . Sinne voi jättää omia "avunpyyntöjä" tai lueskella toisten ilmoituksia, josko vaikka jollakin olisi kyseiset sähkökaaviot.
Valitettavasti asia on näin. Uutuusluetteloita ei voi selata, jos on ensiksi kirjautunut omiin tietoihinsa. Uutusluettelon kautta ei myöskään voi tehdä varauksia.
Ongelmat liittyyvät asiakastietojen suojaukseen. Niistä on on ilmoitettu järjestelmän toimittajalle.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kopioin aiemmat vastaukset tähän.
Kysymys: Mistä löytyy tietoa kirjailijasta nimeltä Louise Rennison?
Vastaus: Louise Rennisonista löytyy tietoa esimerkiksi Googlen kautta. Hänen elämänkertatietojaan löytyy esimerkiksi sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Kannattaa tehdä haku, tulokseksi tulee myös muita sivuja!
Vastattu: 1.2.2005 0:00:00
Kysymys: Voisitko kertoa jotain Rennison Louisesta? Mitä kirjoja hän on tehnyt?
Vastaus: Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison...
Polttomerkkejä on kaikkina aikoina käytetty rankaisukeinoina monessa eri maassa(ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Human_branding ), mutta en löytänyt varmaa tietoa käytännöistä meillä.
Tuomiokirjoihin on meillä perinteisesti ollut tapana tallentaa tarinoita kaikenlaisia kiistoista. Tuomiokirjoja käytetään yleisesti historintutkimuksessa tiedonlähteinä.
Vanhoista rangaistuskeinoista voit hakea tietoja esim. Jussi Pajuojan kirjasta: "Katsaus rangaistuksen historiaan" tai Marko Nenosen ja Timo Kervisen kirjasta "Synnin palkka on kuolema".
Tässäpä visainen kysymys, johon emme ole löytäneet vastausta.
Lähetimme tiedustelun Vuokattiin - Snowpolikseen, josta ei ole vielä saatu vastausta. Voit itsekin ottaa yhteyttä sinne, yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.snowpolis.fi/
Sivuilla todetaan Snowpoliksen tutkimusalasta seuraavaa:
Talven teknologiat. Snowpoliksen talven teknologiat perustuvat pitkäaikaiseen kokemukseen urheiluvälineiden talvitestauksesta. Vuokatin Urheiluopisto ja Vuokatinrinteet sekä hiihtoputki ja lumilautatunneli ovat toimineet testausympäristönä jo useita vuosia. Haemme myös uusia ulottuvuuksia lumesta, jäästä ja kylmästä. Visiona on yhdistää lumiurheilu, jääurheilu ja ajoneuvotestaus kitkailmiöiden ympärille.
Suomalaisesta almanakasta ei löydy nimeä Anceliga, joten virallista nimipäivää ei sen vuoksi ole. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Anceliga on otettu käyttöön Suomessa 1960-70 -luvuilla ja nimen on saanut kaiken kaikkiaan 89 henkilöä.
Anceliga on muunnos nimestä Angelika, jonka taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline ja Angelita.
Leif on pohjoismainen ja varsinkin norjalainen nimi, jonka merkitys on perijä, perillinen. Se on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1929.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki:...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kysymäänne Väinö Havaksen
runoja ja lauluja sisältävää cd-levyä 'Jumalan kalamies'.
Levy löytyy kuitenkin parin maakuntakirjaston kokoelmista ja sen voi
saada kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainatilauksen voi tehdä joko
netin kautta, osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
tai kirjastossa. Kaukolainan hinta on 4 euroa. Laina toimitetaan
valitsemaanne kirjaston toimipisteeseen.
Amazonin verkkokaupassa eräs kirjoittaja suosittelee todella osuvasti seuraavia levyjä:
S'Express "Original Soundtrack",
Bomb the Bass "Uncharted Territory",
LFO "Frequencies",
Orbital "Green Album",
Orb "Adventures Beyond the Ultraworld"
Future Sound of London "Accelerator".
808 State edustaa 1990-luvun edistyksellistä brittiläista tanssimusiikia, jossa yhdistyi Detroitin kova teknosaundi, klassiset ambient sävyt sekä 80-90-lukujen vaihteen acid house vaikutteet.
Mäntyharjun mikrofilmejä meillä ei ole lainkaan, Iitistä filmejä löytyy noin 1850-luvulle saakka.
Lähetämme sinulle liitteenä luettelon meiltä löytyvistä Heinolan, Hartolan ja Sysmän mikrokorteista.
Lahden kaupunginkirjastossa lehtien lukusali hoitaa mikrofilmi- ja sukututkimusasiat.
Lehtilukusali
Kirkkokatu 31, PL 91
15141 LAHTI
Puh. (03) 812 5550
The Internet Movie Databasen (IMDB) mukaan elokuvan Platinan tähden (Der weisse Afrikaner / Platinum) musiikin on säveltänyt Dieter Schleip. Soundtrack on saatavilla http://www.soundtrackcorner.de/der-weisse-afrikaner-p3005.htm . Taistelukohtauksen musiikki voi olla tietysti lainattu joltain muulta säveltäjältä. Jos sinulla on se tallennettuna, voit käydä soittamassa sitä musiikkiosaston kirjastonhoitajille. Jospa he tunnistavat kappaleen.
Kyseinen laulu on albumilta "Koko yön minun poikani valvoi" (Love Records LRLP 74, p1973, CD-versio 1998) ja sen nimi on "Ne tulevat, Maria". Albumin laulujen latinalaisen Amerikan teemaiset tekstit ovat kaikki Matti Rossin käsialaa ja sävellykset on tehnyt Henrik Otto Donner. Levyn pääsolistina on Arja Saijonmaa, bändissä soittavat mm. Juhani Aaltonen, Esko Linnavalli, Pekka Sarmanto ja Esko Rosnell.
CD-versio löytynee useimmista hyvinvarustetuista suomalaisista musiikkikirjastoista, LP-versio ainakin HelMet-musiikkivarastosta ( http://luettelo.helmet.fi/record=b1677255~S9*fin).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto