Merenneidoista on hiljattain ilmestynyt erinomainen hakuteos: Niinisalo, Suvi, Vedenneitojen lähteillä, Jyväskylä 2006, ISBN: 9517964412. Pääkaupunkiseudun yhteishakemistosta osoitteessa www.helmet.fi näet teoksen saatavuuden seuraavasti: kirjoita etusivulle kohtaan ISBN edellä annettu ISBN-numero niin näet mihin teos on hankittu, varaus-laatikkoa klikkaamalla sen voi varata haluamaansa kirjastoon (tarvitaan kirjastokortin numero sekä siihen liitetty 4-numeroinen pinkoodi eli tunnusluku , varaus maksaa 50 snt noudettaessa) Muita kirjoja voi selata samassa hakemistossa klikkaamalla etusivun sanahakua ja kirjoittamalla siihen: merenneidot (tai vedenneidot).
Kyllä voit palauttaa Leppävaaraan! Mistä tahansa Espoon kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Espoon kirjastoon. Voit myös halutessasi palauttaa kirjan mihin tahansa Helsingin tai Vantaan kirjastoon, tai vaikkapa Kauniaisiin. Näiden neljän kaupungin kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot.
Tarkkaa päivämäärää on valitettavasti mahdotonta sanoa. Tällaiset paljon kysytyt uutuudet, jotka kirjastot tilaavat jo etukäteen ennakkotietojen perusteella, toimitetaan yleensä kirjakaupoista kirjastoihin heti ilmestyttyään. Myös kirjastojen luettelointiosastoilla ne pyritään käsittelemään lainauskuntoon ensi tilassa. On siis hyvinkin mahdollista, että Raksa tulisi lainattavaksi ja varattavaksi jo lähipäivinä. Tilannetta kannattaa seurata HelMet-verkkokirjaston kautta.
Kirjalainojaan voi nykyään helposti uusia kaikkina viikonpäivinä puhelimitse tai käyttämällä Internetyhteyttä, jos vain oman kirjastokortin numero ja tunnusluku ovat käsillä.
On tottakai mahdollista muuttaa laina-aikojakin, mutta silloin olisi varmastikin muutettava lainausjärjestelmän ohjelma-asetuksia. Tämä taas edellyttäisi tietotekniikkaosastomme toimia. Ehdottaisin vielä neuvottelua asiasta Suomenlinnan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Televisiosta UFC-kamppailulajikilpailuja voi seurata maksulliselta MTV 3 MAX -kanavalta. Netin kautta löytyy jonkin verran YouTube-videoita. Kirjastojen kokoelmissa näitä kilpailuja ei ole.
Cajanderin suomentamaa Macbethia löytyy vielä ainakin Naantalin ja Turun kaupunginkirjaston varastoista, luettelokortin mukaan myös mainitsemaltasi vuodelta. Varastokirjoihin voi tehdä varauksia Vaski-aineistotietokannan kautta.
Hei
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto ja Helsingin yliopiston kirjasto järjestävät tiedonhaun kursseja opintojen alussa. Kurssit on tarkoitettu Avoimen yliopiston opiskelijoille. Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumisesta linkistä:
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opetustarjonta/StudyUnit.aspx?StyleS…
Työväenopisto järjestää yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa tiedonhaun alkeiskursseja. Näitä on ainakin Vuosaaren kirjastossa ja Itäkeskuksen kirjastossa. Lisätietoja löytyy työväenopiston oppaasta.
Helmet-sivuilta löytyy tietoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa käytettävistä ja vapaasti käytettävissä olevista tietokannoista. Yleensä jokaisessa tietokannassa on hakuohjeet, joihin kannattaa tutustua.
http://www.helmet.fi/fi-...
Stetl tai shtetl on juutalainen pikkukaupunki, jollaisia oli Itä- ja Keski-Euroopassa ennen holokaustia. (Wikipedia)
Tietokirjallisuutta:
Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95.
Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä.
Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132.
Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999.
Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola.
Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on mainittu...
Itsepalvelutulostus on ollut kokeilussa Helsingin kaupunginkirjastossa. Sitä on tarkoitus laajentaa useisiin kirjastoihin vuoden 2015 aikana.
Tällä hetkellä kirjautuminen on mahdollista vain niissä kirjastoissa, joissa palvelu on käytössä eli Kontulassa, Kalliossa ja Kirjasto 10:ssä.
Palvelua voi käyttää edellä mainituissa kirjastoissa voimassa olevilla kirjastotunnuksilla eli se ei edellytä erillistä rekisteröitymistä.
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962.
Saatte runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962)
https://kirjasto.kuopio.fi/start
En tiedä, mihin tuo prosenttisuus perustuu, sillä jos katsotaan Helmet-kirjastoihin hankittua kaunokirjallisuutta teoksittain, suhde näyttää aivan toisenlaiselta. Tarkastelin sitä ihan yksinkertaisella Helmet-haulla, joten sen tarkasta luotettavuudesta ei voi olla varma. Varmasti se silti antaa suuntaa.
Tarkastelin haulla ensiksi vuonna 2016 ilmestynyttä suomenkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta, jossa on asiasana "suomenkielinen kirjallisuus". Tuon asiasanan nimittäin pitäisi kertoa, että teoksen alkukieli on suomi. Tulokseksi tuli 470 teosta. Sitten tein haun muuten samalla tavalla mutta käytin asiasanana vain termiä ”kaunokirjallisuus”. Tuloksia tuli 1 102. Lukujen erotus on 632, joten tuo kai kertoisi, paljonko muita kuin alun perin...
Jos kysyttyä aineistoa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Kaukopalvelupyynnön voit itse tehdä Internetissä, Helsingin kaupunginkirjaston sivulla on erikseen kohta kaukopalvelu. Osoite on http://www.lib.hel.fi/. Valitettavasti tämän palvelunkautta ei ole mahdollista laittaa kaukopalvelupyyntöä eteenpäin.
Kaukopalvelupyyntö maksaa 5 mk. Helsinkiläisiltä ei peritä muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista.
Kovin paljon lisää tietoa emme onnistuneet hänestä löytämään. Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot, Kirjasampo-palvelun kautta hiukan lisää tietoa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/karl%20von%20schoultz
Arvosteleva kirjaluettelo -julkaisussa on muutaman rivin arvostelut nuortenromaanista Anita, mustalaistyttö ja Vaihteeksi Varsovassa -tietokirjasta (vuoden 1960 luettelosta).
Vuoden 2013 Rauhanturvaaja-lehdessä on artikkeli hänestä. Lehteä tai artikkelia voit kysyä kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Elokuvatietokanta IMDb:n mukaan hän on myös käsikirjoittanut lyhytelokuvan Romaani romanssi (1959):
https://www.imdb.com/title/tt1587262/?ref_=nm_flmg_wr_1
Emme voi tietopalvelussa antaa varsinaisia lainopillisia neuvoja, mutta asiaa voi käsitellä yleisellä tasolla. Yleisenä periaatteena on, ettei tietämättömyys laista vapauta tekijää seuraamuksista. Asiaan voi kuitenkin olla joitakin poikkeuksia, mm. tilanne, jossa viranomainen antaa väärän neuvon tai laki on erityisen epäselvä. Ks. rikoslain 3. ja 4. luku https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L3
Kieltieteilijät eivät ole pystyneet selvittämään nuotio-sanan alkuperää.
Aiemmin on arveltu, että kyseessä voisi olla venäläinen tai germaaninen laina, mutta kumpaakaan selitystä ei nykyään pidetä uskottavana. Venäjän sana nódja on ilmeisesti lainaa itämerensuomesta. Myöskään germaaniselta puolelta ei ole löytynyt äänteellisesti uskottavaa lähtömuotoa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mika_palaa
Ylivoimaisesti suosituinta vegetarismi on Intiassa: yli kolmannes väestöstä on kasvissyöjiä.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-highest-rates-of-vegetarianism.html
Aivan yhtä helppoa ei ole nimetä maata, jossa kasvissyöjiä on vähiten. Vahva ehdokas sellaiseksi on Mongolia: siellä kasvissyöjien määrä on hädin tuskin 1% väestöstä. Sielläkin, tosin, vegetarismin suosio on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina. Huomattavaa kuitenkin on, että Mongoliassa kasvikset ja hedelmät ovat pääosin tuontitavaraa Kiinasta. Lihakarjaa mongolialaiset sitä vastoin kasvatettavat runsaasti: maassa on jokaista asukasta kohti 14 tuotantoeläintä; eniten syödään vuohen ja lampaan lihaa.
https://www.panoramicjourneys.com/Know...
Laulu on nimeltään "Kesämuistoja". Se alkaa: "Simpukan kuoren rannalta kun löysin". Kolmannessa säkeistössä lauletaan: "Muistan, kun ensin pelkäsin mä vettä, nyt uin ja osaan sukeltaa." Laulun on säveltänyt Heikki Laurila ja sanoittanut Ritva Laurila. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Tie musiikkiin [1976] : Oppilaan kirja / Musica II" (Fazer, 1976) ja nuottiin "Koulun musiikki 3-4" ([toim.] Terhi Heino, Tuula Johansson, Jari Sikander; Otava, 1986, 2. painos 1988).
Suomen taitoluisteluliiton sivuilla asiasta kerrotaan näin:"Vuonna 1960 perustettiin Suomen Kaunoluisteluliitto, joka muutti 1968 nimensä Suomen Taitoluisteluliitoksi." eli lajin perustamisesta 1875 vuoteen 1968 laji on ollut viralliselta nimeltään kaunoluistelu.
"Taitoluistelun on tuonut Suomeen amerikkalainen Jackson Haines. Hän vieraili Suomessa 1875 ja esiintyi monilla eri paikkakunnilla. Haines kuoli Kokkolassa, jossa hänen hautansa sijaitsee" Stll.fi
Lajin vanhoja kuvia ja lehtiartikkeleita löytyy mm. Finna.haulla. Finna
Koraani löytyy luettuna Yle Areena Audiosta. Koraanin lukija on Pekka Savolainen ja luennan lisäksi voit kuunnella myös taustoittavia keskusteluja.
Linkki: Koraani-sarja https://areena.yle.fi/audio/1-2670459
