Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Millainen hahmo Prätkähiirten Nuikki on? 789 Nuikki on saanut jopa oman Wikipedia-sivun. Siellä häntä luonnehditaan hulluksi tiedemieheksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Professori_Nuikki Hullua tiedemiestä Wikipedia luonnehtii näin:"Hullu tiedemies on huippuälykäs, mutta hänellä on epämääräinen moraali ja psykopaattisia piirteitä." https://fi.wikipedia.org/wiki/Hullu_tiedemies Psykopaattiset piirteet taas summataan: "... ominaisia piirteitä ovat pinnallinen viehätysvoima, itsekeskeisyys sekä myötäelämiskyvyn, syyllisyydentunnon ja pidäkkeiden puute. Psykopaatille tyypillisiä ovat julmuus, epäsosiaaliset teot, alkoholin ja huumeiden käyttö, vastuuttomuus ja moraalittomuus. Kokonaisväestöstä noin yksi prosentti voidaan kategorisoida psykopaateiksi...
Miksi lihaliemi ei hyytelöidy? 789 Jos itse luista ja lihasta keitetty liemi ei jäähtyessään hyytelöidy, syy voi olla joko aineksissa tai valmistustavassa. Hyytelöityminen johtuu luista ja rustoista irtoavasta gelatiinista, ja eläimen eri osat sisältävät sitä eri määriä. Liemeen on siksi hyvä käyttää esimerkiksi rustoisia osia, kuten häränhäntiä, naudan potkaa tai kanan siipiä ja jalkoja. Ongelmana voi olla, että liemeen on käytetty liikaa vettä, jolloin luista ja rustoista irtoava gelatiini ei riitä hyydyttämään sitä. Gelatiinin irtoamista voi edesauttaa hapon avulla. Liemeen voi lisätä hieman esimerkiksi viinietikkaa tai sitruunamehua. Keittoajan on myös oltava riittävän pitkä, ja liemen tulee kypsyä miedolla lämmöllä. Vaikka liemi ei hyytyisikään jäähtyessään kunnolla...
Minulla ei ole sähköpostiosoitetta enkä aio hankkiakaan.Miltä tulevaisuuteni näyttää?Missä tulee ensimmäinen tosi tiukka paikka? 789 Kaikkein ensimmäiseksi et saa tätä vastausta sähköpostiisi, mutta se ei ole ongelma, koska julkaistut vastaukset voi lukea sivuiltamme. Suurin osa viesti- ja ilmoituspalveluista toimii vielä myös paperisen postin kautta, mutta kulut niistä voivat olla käyttäjälle suuremmat. Osa viestinnästä toimii verkkotunnistautumisen avulla eikä käytä postin tyyppistä viestintää enää lainkaan. Tällaisia ovat esim. pankit, ja esimerkiksi muu laskutus e-laskuina suoraan pankkiin, Suomi.fi:n piirissä ovat palvelut, esim. Kelan, verotoimiston ynnä muiden vastaavien viestit, myös kunnan viestinä, esim. terveyspalvelut. Suomi.fi:n liittyy myöhemmin vielä enemmän tämän tyyppisiä julkisia palveluja. Verkkolehdet toimivat usein käyttäjätunnuksin. Myös monet...
Miksi Korkeajännitys-sarjakuvissa Saksalaiset sotilaat taistellessaan pääsääntöisesti huutavat että: "Himmel". Onko tähän jokin erityinen syy? 789 Wikipedian Korkeajännitys-artikkelin mukaan Himmel (taivas) on lievä kirosana mm. Teufelin (paholainen) tavoin. Lienee taistelutilanteessa jonkinlainen sotahuuto. Edellä mainitut sanat on tarkoituksella jätetty kääntämättä sarjakuvissa. Vuonna 2007 julkaistiin Korkeajänitys erikoisnumero Achtung ! : korkkarisaksan sanakirja. Kirjassakaan ei selitetä Himmel-sanan käyttöä, ainoastaan, että sana esiintyy lähes jokaisessa tarinassa. Kirja on lainattavissa Jyväskylän pääkirjastossa  
Roald Dahlin kirjassa "Jali ja suklaatehdas" on kohta, joka kuuluu englanniksi "So shines a good deed in a weary world". Mikä mahtaa olla sen suomennos? Onko… 789 Kysymyksen sitaatti ei tarkalleen ottaen ole peräisin Dahlin kirjasta, vaan sen vuonna 1971 tehdystä ensimmäisestä elokuvaversiosta. Tarinan loppu poikkeaa näissä huomattavasti toisistaan. Gene Wilderin näyttelemän Wonkan hiljaa kuiskaama repliikki kuuluu elokuvan avainkohtaukseen, jossa Jali epäitsekkäällä teolla osoittaa hyvyytensä ja näin palauttaa suklaatehtailijan uskon ihmiskuntaan. Kirjassa Jalista tulee voittaja ilman tällaista viimeistä koetusta ja sen juoneen tuomaa ylimääräistä dramatiikkaa. Tallennetta elokuvasta ei ikävä kyllä ole käytettävissäni, joten en voi tarkistaa, kuinka sen suomennoksessa Wonkan repliikki on käännetty. Wonkan lausahdus on itse asiassa hieman muunneltu lainaus Shakespearen...
Neuvostoliiton aikana valmistettuja maatuska -puunukkeja, sisällään monta pienempää puunukkea, valmistettiin eri alueille ominaisilla koristeluilla… 789 Kirjaston lähteistä en onnistunut tietoa löytämään. Suomi-Venäjä -seurasta annettiin muutamia linkkejä venäjän- ja englanninkielisiin sivustoihin, joista voisi löytyä tietoa:  https://ru.russianarts.online/114267-kakie-byvayut-matryoshki/ - https://www.vipdoll.ru/%D0%B8%D1%81%D1%82%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%8F-%D0%BC%D0%B0%D1%82%D1%80%D0%B5%D1%88%D0%BA%D0%B8/  https://en.wikipedia.org/wiki/Matryoshka_doll
Miten voi olla mahdollista, että CD:n kappaleluettelo ja Media Playerin näyttämä sisältö poikkeavat toisistaan? Joistakin levyistä ei Media Player Näytä… 789 Media Player lataa albumien kappalelistaukset ja kuvitukset Internet-tietokannasta, jonne tietoa toimittavat monet Microsoftin ulkopuoliset tiedontoimittajat. Media Player yrittää automaattisesti löytää toistettavaa CD:tä vastaavan kohteen tietokannasta ja lataa sitten sen tiedot ja kuvituksen automaattisesti. Joskus voi tosin käydä niin, että toistettavan CD:n tiedot eivät vastaa täysin juuri sitä CD:n versiota, jonka tiedot ladataan, ja tällöin kappalelistat, kuten myös levyn kuvitus voivat Media Playerissä poiketa siitä, millaiset  ne CD:n kannessa ovat. Joskus CD:tä vastaavia tietoja ei löydy tietokannasta ollenkaan. Joissakin tapauksissa tilanteeseen saattaa vaikuttaa myös itse CD:n mahdollinen...
Olen usein ajatellut tätä sitaattia ”Minkä tein, mun tehdä täytyi, mit’ en tehnyt, voinut en”. 789 Sitaatti on Eino Leinon runosta Vaalin valta. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Halla (1908).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906773?term=VAALIN%20VALTA&term=vaalin%20valta&page=65Runo on luettavissa myös Gutenberg-projektiin tallennetuista aineistoista:http://www.gutenberg.org/ebooks/14724
Mikähän ötökkä kyseessä? Ei leveydeltään täsmää lutikkaa. Kokoa tällä kaverilla oli noin 0,5-1mm 789 Valitettavasti emme tunnistaneet kuvan ötökkää. Ehkä tästä sivusta voisi olla apua: https://www.otokkatieto.fi/
Olen 70-luvulla nähnyt Erkki Tantun piirroksen, jossa ukko nousee avannosta karvareuhkassa vettä valuen. Teksti:"Pistäyty ku Pieksämäen mies jäissä". Mistään… 789 Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä sananpartta, mutta kannustan kuitenkin vielä tutkimaan Tantun  sananlaskukokoelmia, joita on julkaistu useampi kappale. Kyseisissä kokoelmissa on sananlaskuja ympäri Suomen. Jos kotikuntasi on Pieksämäki, niin Pieksämäen kirjasto kuuluu Lumme-kirjastoihin. Osoitteesta https://lumme.finna.fi/ pääsee hakemaan Lumme-kirjastojen aineistoa. Niiden kokoelmista löytyy hakulausekkeella (Tekijä:Tanttu, Erkki AND Kaikki osumat:(ykl 81.3)) mm. seuraavanlaisia Tanttu-kokoelmia: Tanttu, E. & Tanttu, M. (1995). Papit ja pirut: Erkki tantun sananparsikuvituksia. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tanttu, E. & Tanttu, M. (1996). Mies ja nainen: Erkki tantun sananparsikuvituksia....
Onko sellaista sukunimeä kuin Perse 789 Saint-John Perse oli ranskalaisen Alexis Leger'n kirjailijanimi. Kirjailija ei kertonut tarkkaan, mistä keksi nimen, mutta on arveltu, että yhdistämällä keksityn sukunimensä ja oikean etunimensä hän viittasi Aleksanteri Suureen, joka valloitti muun muassa Persian valtakunnan. Ranskan kielessä Perse tarkoittaa Persiaa tai persialaista. Perse on myös harvinainen sukunimi englanninkielisessä maailmassa. Silloin se on muunnelma etunimestä Pierce tai Piers. Lähteet: https://fr.wikipedia.org/wiki/Saint-John_Perse#Pseudonyme_et_noms https://en.wiktionary.org/wiki/Perse  
Mikä on suomalaisen iso-sanan (siis kookas) etymologia? 789 Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen. – Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja 
Mihin ajanjaksoon suomen historiassa Kalevala aiheet sijoittautuvat? Varhaiseen keskiaikaan vai myöhempään aikakauteen? 789   Vanha kansanrunous, johon Kalevala perustuu, sisältää eri-ikäisiä kerrostumia Suomen esihistoriasta lähtien. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla on osiossa Laulut Kalevalan takana tietoa aiheesta: http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=11&s=38&l=1 Paljon lisätietoa Kalevasta löytyy myös koottuna Makupalat.fi sivustolla: https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala  
Mistä Suomi otti rahat sotakorvausten maksamiseen NL:lle? Elokuvasta "Suomi maksaa" selviää, että suomalaiset joutuivat rakentamaan uusia tehtaita ja… 788 Sotakorvaukset maksettiin tuotteina, ei rahana. Sotakorvausten määrästä päätettiin Välirauhasopimuksessa syksyllä 1944. Sotakorvauksiin kuului : Koneet ja laitteet, arvo 101 miljoonaa dollaria Uudet alukset 60 miljoonaa dollaria Vanhat laivat 14 miljoonaa dollaria Puutavara ja puunjalostustuotteet  Kaapelituotteet 25 miljoonaa dollaria Sotakorvauksien maksamiseen Suomella oli perin kuusi vuotta aikaa. Sotakorvauksina maksettujen tuotteiden arvo sovittiin laskettavan vuoden 1938 tason mukaisesti.  Vuonna 1948 Neuvostoliitto tosin alensi jäljellä olevasta toimituskiintiöstä puolet ja suostui jatkamaan maksuaikaa kahdella vuodella. Suomi siis sai sotakorvaukset maksettua vuonna 1952, jolloin myös Valvontakomissio poistui maasta....
OLIKO HELSINGISSÄ TAI KOKO MAASSA TURKISLIIKKEITÄ VIELÄ 1990-LUVUN ALUSSA 788 1990-luvun alussa Helsingissä näyttäisi toimineen mm. nämä turkisliikkeet: Ajatar Andström Turkisatelje Linnanen Turkisliike Selenius   Turussa toimi 1990-luvun alussa ainakin Angelika Turkis. Jyväskylässäkin oli turkkikauppa, mahdollisesti Turkis-Valtonen.
Lakkaako kukkien meden tuotanto pitkien hellejaksojen aikana? Muistelen kuulleeni että jolleivät kasvit saa vettä, meden tuotanto keskeytyy kolmen päivän… 788 Kasvit tuottavat rypälesokeria hiilidioksidista ja vedestä kasvukautensa jokaisena valoisana hetkenä. Rypälesokerista ne valmistavat ruokosokeria, tärkkelystä ja selluloosaa. Kukkien mesi on sokerivettä. Sen sokeri on ruokosokeria, hedelmäsokeria ja/tai rypälesokeria. Mesi erittyy ja varastoituu terälehtien pullistumina syntyneisiin kannuksiin tai pusseihin. Kukkien mettä muodostavat ja erittävät rauhaset, mesiäiset, ovat kukissa monesti piilossa. Aurinkoisina päivinä mesi voi tiivistyä veden haihtumisen takia tai sateella se voi laimeta. Kasvit kuitenkin tavallisesti "piilottavat" metensä niin hyvin, ettei sää siihen juuri vaikuta.Kasvit eivät voi suojautua auringon paahteelta, mutta ne pystyvät hankkiutumaan eroon ylimääräisestä lämmöstä...
Mikä toukka? 788 Kyllä otuksen tuntomerkit viittaavat vahvasti juuri paperitoukkaan. Paperitoukka muistuttaa suuresti sokeritoukkaa, mutta se on tätä suurempi ja sen pää on karvaisempi kuin sokeritoukalla. Paperitoukalla on myös sokeritoukkaa pidemmät tuntosarvet sekä takasukaset. Lähemmin tarkasteltuna näkee, että paperitoukkaa ympäröi kellertävä karvoitus, joka sokeritoukalta puuttuu. Sokeritoukka on väriltään ainoastaan vaalea tai hopeanhohtoinen. Ulkoisten erojen lisäksi paperitoukka on sokeritoukkaa nopealiikkeisempi. Se on myös taitava kiipeilijä: se ei pysyttele lattianrajassa kuten sokeritoukka, vaan voi kiipeillä helposti vaikkapa seinillä.Paperitoukka – tehokkaasti leviävä sisätilojen tuholainen - Anticimex
Mistä saan tietoa viihdekirjallisuudesta ja sen synnystä, historiasta? 788 Kehottaisin tutustumaan vanhaan mutta hyvään Juhani Niemen "Populaarikirjallisuus Suomessa". Jos haluat tietoa suomalaisista viihdekirjailijoista, on olemassa Ritva Aarnion toimittama "Kotimaisia naisviihteen taitajia" ja Jukka Törrösen "Aito rakkaus maskuliinisessa maailmassa". Näiden kirjojen lähdeluetteloja hyväksikäyttäen pitäisi pystyä tekemään päättötyö.
Onko teillä tietoa kirjailijasta S.E. Hinton? Tärkeää! 788 Tietoa S. E. Hintonista löytyy mm. Mervi Kosken teoksesta. Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan. BTJ kirjastopalvelu, Helsinki, 2000.
Miltä Euroopan alueelta Vasarakirveskansan edustajat muuttivat Suomeen? 788 Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm Siellä kerrotaan mm. seuraavaa: Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.