Verkossakin julkaistu Iso suomen kielioppi (SKS, 2004) sanoo suomen kielen infinitiiveistä näin: ”Infinitiivejä on kolme, ja niitä nimitetään tunnustensa mukaan A , E- ja MA-infinitiiveiksi, sekä huomauttaa, että tässä kieliopissa on luovuttu infinitiivien perinteisistä nimityksistä 1., 2. ja 3. infinitiivi. Teoksessa ei myöskään katsota aiempien kielioppien mainitsemia 4. ja 5. infinitiiviä infinitiiveiksi. 4. infinitiivistä teos sanoo näin: ” 4. INFINITIIVIKSI on kutsuttu verbikantaisen minen-substantiivin muotoa vähäkäyttöisessä olla-verbillisessä verbiliitossa, jossa se toisin kuin substantiivina voi saada objektin: Sitä ei käy kieltäminen.”
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja sieltä vahvistettiin infinitiivien...
HelMet on tuossa aika hankala...
Oikein hyvää hakutapaa ei ole, mutta voisit koettaa hakea ranskankielisiä elokuvia kirjoittamalla hakuun "ääniraita ranska".
Silloin DVDssä on ainakin ranskankielinen ääni.
Samoin haulla "ääniraita espanja" ja "ääniraita venäjä" löytyy halutulla puhekielellä varustettuja elokuvia.
Rnaskalaisten tekemää elokuvaa onkin sitten jo vaikeampi hakea, sanoisin jopa mahdotonta löytää niitä kaikkia yhdellä haulla...
Haulla elokuvat ja ranska not yhdysvallat + kielirajaus ranska saat ainakin kaikki ranskankieliset, ranskassa tapahtuvat elokuvat, jota ei ole tehty yhdysvalloissa.
Kokeilla voi myös hakua elokuvat + un film, mutta sekin saa esiin vain osan elokuvista.
Meiju Suvaksella on 1990 ilmestyneellä Sydän tietää –levyllä kappale Sydän tietää, jossa lauletaan ’sydän sen jo tietää, minkä järki kieltää’. Olisikoha kyse tästä laulusta?
Avaruusaiheisia runoja lastenkirjoissa:
Dahan: Tanssiva tähti (luokka 85.22 kuvakirjat)
Laulajainen: Jänis joka asuu kuussa (luokka 82.2 runot)
Nettisivu, josta löytyy enemmän aikuisten runoja: https://www.kuutarha.fi/astrologian-maailma/juttuarkisto2/tahdellisia_r…
Avaruusaiheisia lauluja CD-levyillä
Kengurumeininki: Linnunradan sankarit, mm. kappaleet ”Avaruuden kukkia”, ”Linnunradan sankarit” ja ”Kuuhullu”
Smurffit (esitt.): Smurffit avaruudessa, mm. kappaleet ”Tähdet yllä Smurffimaan” ja ”Smurffit kuussa”
Walking in the air (suomeksi Avaruus, esittäjänä ainakin Johanna Kurkela ja Antti Tuisku)
Nettisivulla lisää lauluvinkkejä: http://musiikkisokkelo.blogspot.fi/2013/07/taalta-tullaan-avaruus.html
Muuta musiikkia CD-levyillä (ilman...
Wikipedian artikkeli "Kammion sairaala" antaa muutamia lähteitä, joihin kannattaa tutustua. Voisitte vielä kysyä Helsingin kaupunginmuseolta. Mahdollisesti siellä tiedettäsiin enemmän, yhteystiedot: http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/yhteystiedot/
Suoranaista tietokantaa ei Suomessa olleista venäläisistä sotavangeista ole. Sotavangeista laadittiin sotavankikortit, jotka ovat säilyneet Suomen Punaisen Ristin sotavankitoimiston arkiston yhteydessä. Kortisto on käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suomen_Punainen_Risti,_Sotavankito…
Uudempaa tutkimusta aiheesta:
Danielsbacka, M. (2013). Vankien vartijat: Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944. Helsinki: [Helsingin yliopisto]. Verkossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9353-1
Suolahti, I. (2016). Yhteinen vihollinen, yhteinen etu: Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana. Helsinki: Helsingin yliopisto. Verkossa...
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna...
Renato Castellani ohjasi vuonna 1971 viisisosaisen televisisarjan La vita di Leonardo da Vinci. Sarjan musiikin sävelsi Roman Vlad. Elokuvassa soi useasti Vladin säveltämä kappale Muovesi l'amante, jonka sanat ovat Leonardon kirjoittamat.
https://www.imdb.com/title/tt0068854/
Sarja esitettiin Ylellä 20.8.1973 - 15.10.1973 ja sittemmin uusintana 18.10.1981 alkaen nimellä Leonardo da Vinci.
HS 18.10.1981
Voisit lähteä perkaamaan isolta listalta, jossa on hyvin laaja kirjo kirjallisuudenlajeja ja tekijöitä. Sen kirjailijan kriteerit ovat erilaiset kuin vaikkapa olisi Suomen kirjailijaliiton jäsenluettelossa. Mutta tietämättä kysymyksen yhteyttä tästä listasta voi kuitenkin lähteä liikkeelle.
http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjailijat,_teokset…
Myös Kirjasampo.fi:ssä on paljon vaasalaisia kirjailijoita 1800-luvulta nykypäivään. Hae Vaasa ja klikkaile hakutuloksesta lisää kirjailijoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vaasa
Emme valitettavati onnistuneet selvittämään runon tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Dromedaari (Camelus dromedarius) ja kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus) voivat pariutua keskenään ja saada lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä. Dromedaari-kameli-ristetyksiä tuotetaan nykyään Kazakstanissa, Turkmenistanissa ja Usbekistanissa kantojuhdiksi sekä Turkissa kilpailijoiksi uroskamelien painikisoissa. Ensimmäisen polven risteytyksellä on yksi kyttyrä, mutta se on muodoltaan pidempi kuin puhtaalla dromedaarilla.
Lähde ja lisätietoa:
Dioli, Maurizio: Dromedary (Camelus dromedarius) and Bactrian camel (Camelus bactrianus) crossbreeding husbandry practices in Turkey and Kazakhstan: An in-depth review. Luettavissa verkossa: https://pastoralismjournal.springeropen.com/articles/10.1186/s13570-020…
Jostain syystä runo kulkee netissä nimellä Eino Leinon juomalaulu. Leinolla ei kuitenkaan ole tämän kanssa muuta tekemistä kuin korkeintaan kiinnostus samaan asiaan... Runo on nimeltään Pieni episodi ja se alkaa "Monta päivää juotuaan / pessimisti tuskissaan / sanoi on jo..."
Runon on kirjoittanut Heikki Asunta (Mustaa ja kultaa, 1929). Se löytyy myös Jarkko Laineen toimittamasta kirjasta Putelille puhelen : viinavirsiä. Sanat saattavat hiukan vaihdella eri julkaisupaikoissa tai sävellyksissä. Lauluna tätä ovat esittäneet mm. Vesa-Matti Loiri, Matti Salminen ja Anneli Saaristo
Siipiveikko, siipeilijä, siivellä eläjä...
Sanonta "siivellä" tarkoittaa Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "toisen ihmisen tai ryhmän vanavedessä, tästä hyötyen". Kirja tarjoaa myös yhden mahdollisen teorian sanonnan synnylle. Vanhan uskomuksen mukaan jotkut pienet muuttolinnut tekevät muuttomatkansa isompien lintujen selässä ja "siivellä".
"Siipeily" kieltämättä kuuluu muuttolintujen elämään ja sanonnan alkuperä voi hyvinkin olla lintumaailmassa. Valtaosa päivällä muuttavista linnuista muuttaa parvissa energiaa säästääkseen. Lentävän linnun alaspäin suuntautuvat siiveniskut aiheuttavat siiven sivuilla ylöspäin suuntautuvan ilmavirtauksen, jonka ansiosta vierustoverin lento on kevyempää. Mitä isompi siipi on, sitä...
Runo on Tomas Tranströmerin Mustia maisemakortteja (Svarta vykort, vuonna 1983 ilmestyneestä kokoelmasta Det vilda torget). Siitä on olemassa ainakin kaksi suomenkielistä käännöstä: Jarkko Laineen ja Caj Westerbergin. Ilmaus "puku ommellaan hiljaisuudessa" löytyy kummastakin versiosta.
Laineen tulkinta löytyy Parnasso-lehden numerosta 4/1985 sekä antologioista Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991), Vain unen varjo (Otava, 1997) ja Maailman runosydän (WSOY, 1998). Kahdessa jälkimmäisessä ei käytetä runon otsikkoa, vaan se löytyy sisällysluettelosta ensimmäisen maisemakortin alkusanoin ("Päivyri täyteen kirjoitettu"). Westerbergin suomennos sisältyy Tranströmer-koosteisiin Kootut runot 1954–2000 (...
Kyseessä lienee vanha itämainen tarina, joka on länsimaissa tullut tunnetuksi ainakin W. Somerset Maughamin näytelmään Sheppey sisältyvästä versiosta. Näytelmää ei ole suomennettu.Tarinassa bagdadilainen kauppias lähettää palvelijansa torille. Tämä palaa säikähtäneenä ja kertoo nähneensä siellä Kuoleman, joka oli tehnyt häntä kohtaan uhkaavan eleen. Palvelija pyytää lainaksi hevosta, jotta voi paeta Kuolemaa ja välttää näin kohtalonsa. Näin tehdään, ja palvelija ratsastaa täyttä päätä Samarraan. Sillä välin kauppias menee torille, tapaa Kuoleman ja kysyy, miksi tämä oli uhannut hänen palvelijaansa. Kuolema vastaa olleensa vain yllättynyt nähdessään palvelijan Bagdadissa, sillä hänellä olisi tapaaminen tämän kanssa samana iltana Samarrassa....
Tänä vuonna ilmestyy uusin suomennos Caminon tuulet (Camino Ghosts), mutta sen arvioitu ilmestymisaika on vasta lokakuussa 2025. Uusin jo ilmestynyt teos on Lunnaat (The Exchange, 2024).LähdeWSOY: John Grisham: https://www.wsoy.fi/tekija/john-grisham/
Wikipedian artikkelin mukaan leukismi on eri asia kuin albinismi. Leukismissa on kyse synnynnäisestä puutoksesta pigmentin tuotannossa; leukismi estää pigmenttisolujen esimuotojen kulkeutumisen kehonosiin ja siten aiheuttaa paikoittaista täydellistä pigmenttikatoa. Leukistinen eläin voi siis olla kokonaan valkoinen tai valkoisenkirjava. Albinismi puolestaan "liittyy melanosomien kehitykseen tai toimintaan joko vain silmissä tai sekä silmissä että ihossa, hiuksissa ja ihokarvoissa. Hypopigmentaatioksi kutsuttu poikkeuksellinen vaaleus liittyy siihen, että melanosomit eivät tuota tai tuottavat hyvin vähän näkyvää melaniinia". Artikkelissa kerrotaan myös, että "albiinot eläimet eivät aina ole täysin valkoisia: esimerkiksi matelijoilla,...
Melkein kaikki löytämäni reseptit tarvitsevat joko munia tai rasvaa sidosaineeksi. Esim. Marttojen Serinakakut tai Kotiliedessä julkaistu Anopin kanelitangot,
Kohotukseen munia ja rasvaa ei tarvita, koska reseptissä on hirvensarvisuolaa. Kirkko ja Kaupunki lehdessä leivottiin piparkakkuja keskiajan malliin.
Kenties voisit kokeilla Kotikokkinetin munatonta ja rasvatonta reseptiä? Siitä voisit saada suhdeluvut luettelemillesi aineksille. Munattomat ja rasvattomat kaurakeksit
Rivit ovat William Shakepearen Macbethin IV näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1885 ja siinä kyseiset rivit kuuluvat näin:
Mun kihelmöipi peukalon':
Jotakin pahaa tuloss' on. —
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa (1936) sama kohta kuuluu näin:
Mun särkee peukaloni pää, / tuloa pahan tietää tää.
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 1983 seuraavasti:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu portin taa.
Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 kyseinen kohta kuuluu näin:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu oven taa.
https://www.gutenberg.org/files/1533/1533-h/1533-h.htm
William Shakespeare: Draamoja. 7, Macbeth (...
Hei,
Näytelmä alkaa Theseuksen repliikillä. Alkusanat riippuvat käännöksestä:
Paavo Cajanderin klassinen käännös Kesäyön unelma (1885):
"Hippolyta, jo rientäin lähestyypi
Hääiltaamme; viel uuteen kuuhun neljä
Ilonpäivää on; mut voi, kuin vitkaan kuluu
Tuo vanha kuu! Se halujani ehkää
Kuin leski emintimä, joka syöpi
Ikänsä poikapuolen perinnöitä!"
Yrjö Jylhän käännös Kesäyön unelma (1955) alkaa:
"Pian, armain Hippolyta, jo joutuu
häähetkemme : vain neljä onnen päivää
on uuteen kuuhun. Mut niin vitkaan kuluu
kuu vanha, pyyteitäni viivyttäen
kuin äitipuoli, joka leskenvuosin
syö kauan perintöjä nuoren miehen!"
Lauri Siparin Kesäyön uni -käännös (1989):
"Kaunis Hippolyta,
häämme lähestyvät nopeasti;
enää...