HelMet-kirjastojen käyttösäännöistä:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Yrityksellä täytyy siis olla vastuuhenkilö, joka vastaa kortilla lainatusta aineistosta, mahdollisesti tulevista myöhästymismaksuista tai aineiston katoamisista. Kortti on voimassa vuoden, jonka jälkeen yhteisön tai yrityksen tiedot tarkistetaan ja voimassaoloaikaa jatketaan vuodella.
Yrityskortin saadakseen vastuuhenkilön on käytävä kirjastossa. Henkilöllisyystodistus täytyy olla mukana.
Hei!
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston informaatikko vastasi kysymykseen näin:
"ei löydy tietoa Kallaksen runojen englannin kielisistä käännöksistä, vain proosaa on käännetty jonkin verran (Barbara von Tisenhusen, Bathseba Saarenmaalla, Reigin pappi, Sudenmorsian ja Valkea laiva)."
Ulla Knuutisen teos Pigmentit (Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu : Vantaan käsi- ja taideteollsuusoppilaitos, 1997) on lainattavissa pääkaupunkiseudulla sekä Laurea-ammattikorkeakoulun että Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastosta Tikkurilasta. Kummassakin näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla yksi vapaa nide, mutta ajantasaisen tilanteen voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannan kautta tai suoraan Laurus- tai MetCat-tietokannoista. Myös kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevista linkeistä.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
https://metcat.amkit.fi/vwebv/searchBasic
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/
https://laurus.amkit.fi/vwebv/searchBasic
https://www.laurea.fi/palvelut/...
Lähin kirjasto sinulle on Rikhardinkadun kirjasto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto
Siellä voit ottaa kopioita paperilehdistä (Rikhardinkadun kirjasto säilyttää Helsingin Sanomia 6 kuukautta) tai tulostaa artikkelit kirjaston asiakastietokoneilta Helmet-kirjastoissa asiakkaiden käytössä olevan ePress-lehtitietokannan kautta (luettavissa kuluva ja kaksi edellistä kuukautta):
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Helmet-kirjastojen tietokannasta löytyy kirja nimeltä Iktashef Finlanda, kirjoittanut Liisa Suvikumpu ja arabiaksi kääntänyt Youssef Naja. Olisiko siitä hyötyä asiakkaallenne?
Tässä linkki kirjan tietoihin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1936847__S%28historia%29%2…
Kirjan voi tilata kaukolainaksi Keski-kirjastojen verkkokirjastosta löytyvällä kaukolainalomakkeella: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Jyväskyläläinen Arto Kotilainen on julkaissut runokokoelman nimeltä Epätodellinen kahvitauko (Otava, 1988). Olisikohan se etsimänne kirja? Kirja on tätä kirjoittaessani hyllyssä Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, johon kootaan kaikki keskisuomalainen kirjallisuus, löytyi myös Arto Lähteelän runokirja Tunnemyrskyjä (omakustanne, 2011). Lähteelä ei ilmeisesti ole kuitenkaan ainakaan kirjan julkaisun aikaan asunut Jyväskylässä.
Julius Caesarin uusin suomennos on Lauri Siparin vuonna 2006 julkaistu käännös. Siparin tulkitsemana kysymyksessä mainittu Antoniuksen repliikki on seuraavanlainen:
"Paha elää tekijänsä jälkeen,
hyvä menee usein hautaan luiden kanssa -"
Kaivattu satu saattaisi olla Ulla Attila-Hämäläisen Lumettarien kompastus. Se sisältyy Attila-Hämäläisen kirjaan Uipari Puiperon sadut (Valistus, 1958).
Sadussa eletään syksyä, ja pilvien yläpuolella lumettaret virkkaavat kovalla kiireellä kaikenkokoisia lumitähtiä saadakseen niitä riittävästi valmiiksi ennen talven tuloa. Kimaltelevat hiutaleet kerätään suuriin lumikoreihin, jotka sitten viedään lumivarastoon odottamaan lumisadetta. Käy kuitenkin niin, että yhtä täyttä koria kuljetettaessa lumikeiju kompastuu kohoutumaan pilvenhattarassa ja juuri valmistuneet hiutaleet vierivät korista ulos, yli pilven reunan ja alas kohti maan pintaa. Ennenaikainen talventulo vihastuttaa Syksyn, jonka työt ovat vielä kesken. Syksyn pitämä kova meteli...
Hei,
Tilastokeskuksen Ruututietokannasta laskettuna selviää, että
2 154 598 henkilöä asuu Suomessa Tampereen keskustaajamasta pohjoiseen päin. Rajaus tehty 5x5 km väestöruudulla. Tieto on vuodelta 2016, jolloin koko Suomen väkiluku oli 5 503 297.
Vesa-verkkosanastosta (http://vesa.lib.helsinki.fi/vesaindex.html) löytyy asiasana ekstranet ja sen rinnakkaistermit intranet ja lähiverkot. Näiden termien avulla voi sitten etsiä tietoa useista lähteistä:
1. Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://www.jkl.fi/kirjasto.intro)
2. Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannasta (http://www.hyper.lib.jyu.fi/)
3. Lindasta ja Mandasta eli yliopistokirjastojen ja maakuntakirjastojen yhteistietokannoista. Ne ovat kaupunginkirjastossa virkailijakäytössä
4. Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista. Aleksia voi käyttää kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä, Arto on virkailijakäytössä.
5. Ebsco-artikkelitietokannasta. Ebscoa voi käyttää kaupunginkirjaston mikroilla. (Hakusana...
Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi on käännetty venäjäksi nimellä God zajca (Год зайца : роман / Арто Паасилинна ; перевод с финского Ильи Урецкого, 2006). Teos löytyy lukuisista Suomen kirjastoista, myös oman alueesi kirjastoverkosta.
Paasilinnan romaania Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija ei valitettavasti ole käännetty venäjäksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://finna.fi
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Vuonna 2003 julkaistussa muistelmateoksessaan Siinäpä tärkeimmät Juice kirjoittaa: "Kahta en ole koskaan tehnyt: en ole ajanut autoa enkä kokeillut kovia huumeita." (s. 10) Kohdista ensimmäisen voinee tulkita niin, ettei hänellä ajokorttia ollut - eikä kiinnostusta sellaisen hankkimiseen.
Kansallisbiografia (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701) listaa "Kunnianosoitukset"-osiossa seuraavat Väinö Linnalle myönnetyt palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1948, 1954, 1967; Johannes Linnankosken palkinto 1958; Aleksis Kiven rahaston palkinto 1960; valtion kirjallisuuspalkinto 1960, 1961; Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1963; Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1974.
Olisiko kyseessä Petri Tammisen yhden sivun mittainen tarina Perttu kirjasta Elämiä (Otava, v. 1994)?
”Perttu vei karnevaalikeksejä hippoihin. ’Hipat on peruttu’, Anne sanoi. Naulakon alus oli kenkiä täynnä.”
Elämiä on Helmet-kirjastojen kokoelmissa ja Perttu on sivulla 69.
www.helmet.fi
Tietoa runonlaulusta löytyy mm. seuraavista teoksista:
- A.O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen : A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista
- Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki
- Kansanmusiikki
Ilona Korhonen: Tulin kuin tulikipuna : Larin Parasken runolauluopissa
Sukunimi Nyrhinen mainitaan asiakirjoissa ainakin jo vuonna 1631. Lähes sata vuotta vanhemmissa asiakirjoissa on myös nimi Nyrhi. Nimi on ollut käytössä Laatokan luoteisrannalta Itä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Nimi saattaa tulla etupäässä itämurteissa tunnetusta sanasta nyrhi, joka on merkinnyt tylsää puukkoa tai kirvestä sekä hidasjärkistä ja huonoa lukumiestä.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 1992)
Kirjallisista lähteistä löytyy jonkin verran mainintoja kirjallisuudessa, mutta varsinaisia teko-ohjeita ei valitettavasti löytynyt.
Helena Honka-Hallilan Ryijystä räsymattoon (Avain 2011) -teoksessa sanotaan varsinaissuomalaisista patjoista:
"Patjojen ja pielusten päälliset tehtiin kotikutoisesta pellavakankaasta --- Patjojen ja pielusten kankaat olivat yleensä raidallisia ---" (s. 27)
Timo Niirasen teoksessa Miten ennen asuttiin - Vanhat rakennukset ja sisustukset (Otava 1981) sanotaan:
"Polsteri päällystettiin karkealla pellava- tai villakankaalla." (s. 261)
Ja Jyväskylästä vuosilta 1839-1885: "Päällysteenä käytettiin sinistä, harmaata, sinivalkoista, harmaanvalkoista, punavalkoista tai siniruskeaa palttinaksi tai toimikkaaksi...
