Paavalin päivä on 25.1. Pyhimyskalenterissa kyseinen päivä on apostoli Paavalin kristinuskoon kääntymisen juhlapäivä ja suomalaisessa nimipäiväkalenterissa kyseisenä päivänä on Paavalin nimipäivä. Paavalin päivään on liitetty runsaasti sanontoja ja uskomuksia, joista voi lukea mm. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -teoksesta.
Osmo Rinta-Tassin kirjassa Kropsua eväsnä : wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä sutikka on pukeille rakennettu jalkaisin kuljettava kapea silta joen ylitse.
Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa sana sutikka on ruotsin kielellä brygga, liten bro eli pieni silta.
Äkkiseltään netistä vilkaisemalla sutikkaa on käytetty paikannimenä ainakin Laihialla, Seinäjoella ja Tampereella. JP-kunnallissanomalehdessä kirjoitetussa artikkelissa sutikalla tarkoitetaan Peräseinäjoen Kihniänkylän kunnostettua siltaa. https://www.porstuakirjastot.fi/items/show/66584
Suuntaa antavan vastauksen saa Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta. Vuoden 2021 lopussa Suomen väestöön kuului 98 henkilöä, jotka olivat syntyneet vuonna 1917 tai sitä ennen (eli olivat tuolloin 104-vuotiaita tai vanhempia). Huomaathan, että luvussa ovat mukana myös 6.12.1917–31.12.1917 syntyneet.
Luku ei myöskään ihan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni ennen itsenäistymistä Suomessa syntyneistä on elossa, sillä osa heistä voi olla muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen voi olla vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1917 tai aiemmin, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Lähteet:
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata...
Kirjallisista lähteistä löytyy jonkin verran mainintoja kirjallisuudessa, mutta varsinaisia teko-ohjeita ei valitettavasti löytynyt.
Helena Honka-Hallilan Ryijystä räsymattoon (Avain 2011) -teoksessa sanotaan varsinaissuomalaisista patjoista:
"Patjojen ja pielusten päälliset tehtiin kotikutoisesta pellavakankaasta --- Patjojen ja pielusten kankaat olivat yleensä raidallisia ---" (s. 27)
Timo Niirasen teoksessa Miten ennen asuttiin - Vanhat rakennukset ja sisustukset (Otava 1981) sanotaan:
"Polsteri päällystettiin karkealla pellava- tai villakankaalla." (s. 261)
Ja Jyväskylästä vuosilta 1839-1885: "Päällysteenä käytettiin sinistä, harmaata, sinivalkoista, harmaanvalkoista, punavalkoista tai siniruskeaa palttinaksi tai toimikkaaksi...
Historiallisia nuortenromaaneja löytyy monenlaisia. Kysymyksessä mainitun L.M. Montgomeryn Anna-sarjan ohella sama kirjailija on kirjoittanut myös lyhyemmän Runotyttö-sarjan. Salainen puutarha ja Pikku prinsessa viittaavat myös kiinnostukseen klassikkokirjoja kohtaan, joten Louisa M. Alcottin Pikku naisia jatko-osineen sopisi myös.
Kotimaisia historiallisia nuortenromaaneja ovat mm. 1950-luvulle sijoittuva Rauha S. Virtasen Selja-sarjan kirjat. Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut eri aikakausiin sijoittuvia yksittäisiä nuortenromaaneja sekä todellisiin henkilöihin pohjautuvia romaaneja. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut todellisisiin henkilöihin pohjautuvia kirjoja, joista viimeisin on vuonna 2023 julkaistu Haluan näytellä!...
Luontokuvaaja Hannu Hautala oli naimisissa Irma Hautalan kanssa 70-luvulta asti. Lapsia heillä ei ollut. Lähde: Hannu Hautalan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 22.7.2023 (kirjoittanut Anna-Stina Nykänen)Lisää tietoa Hannu Hautalasta ja hänen urastaan löytyy mm. kirjasta Metso, Juha: Hannu Hautala: legendan perintö (2021)
Lyhyen matematiikan ylioppilastehtävät vuodelta 1949 löytyvät
seuraavasta kirjasta: Kallio, Niilo & Heinänen, Pekka: Matematiikan
esimerkkikirja IV, ylioppilastehtävät 1947 - 1963 (WSOY 1963). Kirja
on saatavana Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta (luokka 510.2), vaikkei
se näykään aineistotietokannassamme. Syy: kaikkea vanhempaa aineistoa ei
ole vielä luetteloitu. Tämä tieto kannattaa mainita kun tiedustelet
kirjaa.
Måns Gahrton on syntynyt vuonna 1961.
Lisää tietoa hänestä löydät Kirjasampo.fi:sta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Napoleonista elämäkertoja: Aubry, Octave: Napoleon ihmisenä, 1948 ; Maurois, Andre: Napoleon : kuvitettu elämäkerta, 1964; Emerson, Ralph Waldo: Suuria miehiä, 1964. Syventävää tietoa löytyy kirjoista: Forshufvud, Sten: Kuka murhasi Napoleonin? 1964; Caulaincourt, Louis de: Napoleonin mukana Venäjällä, 1998 sekä lehtiartikkeleista:
Danielsen, Hanne-Luise: Napoleonin murheellinen meritaistelu
Tieteen kuvalehti 2000 ; 2 ; 65-71
Husain, Mahmu: 1789 aate joka muutti maailman : Kotka ja sfinksi
Unesco-Kuriiri 1989 ; 7 ; 24-29
Internetistä löytyy sivustoja Napoleonista mm. osoitteesta: http://www.napoleonbonaparte.nl/
Raili Mikkanen on voittanut Topelius-palkinnon vuonna 2001 teoksellaan Aavikoiden seikkailija Yrjö Wallin sekä Finlandia Junior-palkinnon vuonna 2002 teoksella Ei ole minulle suvannot.
Raili Mikkasen kotisivun osoite on http://personal.inet.fi/koti/mikkanen
Tsekin ja Tsekkoslovakian historiaa käsitteleviä kirjoja löytyy kirjastoista melko runsaasti. Esim. pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) löydät niitä valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakuruutuun joko "tsekki historia" tai "tsekkoslovakia historia" (ilman lainausmerkkejä).
Tsekkoslovakian historiaa käsittelevissä teoksissa Jan Palach (huom. nimen kirjoitustapa!) yleensä kyllä mainitaan, mutta sivuutetaan useimmiten muutaman rivin kommentilla. Voit tutkailla esimerkiksi teoksia:
Zachovalová, Lieko "Prahan ääni : muistelmia"
Otfinoskin, Steven The Czech Republic (New York, 1997)
Palachia laajemmin käsitteleviä kirjoja en onnistunut löytämään kokoelmistamme, mutta joistakin yliopistokirjastoista...
Pertti Rovamon ja Martti Lintusen värikuvateoksessa Suomalainen puuvene on tietoa ja kuvia purjeveneiden malleista, luokista, rakenteista, historiasta, hankinnasta ja hoidosta. - Pekka Parikan kirjaa Myrskylintu nousee siivilleen : perinteisen puupurren rakentaminen ja ensimmäinen kaukopurjehdus en valitettavasti saanut käsiini. - Kummankin teoksen saatavuuden näkee aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Koska käyttäjiä on paljon, on oikeudenmukaista, että saa varata vain yhden ajan kerrallaan. Näin useampi halukas pääsee koneelle, kun tarvitsee sitä. Osoiteesta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1567 lisää tietoa
asiasta.
Kaikki maakuntakirjastot ja Yleisten kirjastojen keskuskirjasto, ( Helsingin kaupungin kirjasto), lähettävät kaukolainoja muille kirjastoille. Käsikirjastoaineistoa ei lähetetä kaukolainaksi. Esimerkkisi "Nuija ja tosinuija" on saatavissa Maunulasta, mutta se on videokasetti eikä DVD.
Eli kun teet Frank-haun ja valitset maakuntakirjastojen aineistot haun kohteeksi, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi. Helmet sisältyy myös Frank-hakuun. Helsingin kaupunginkirjasto siis lähettää kaukolainaksi myös siihen kuuluvien lähikirjastojen aineistoa.
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Juice Leskistä käsittelevää dvd-videota on kirjastoissa kaksi. Toinen on Minä-sunnuntailapsi ja toinen Klassikoiden ilta.
Edellinen on saatavana vain Kouvolan maakuntakirjastosta.
Klassikoiden ilta on sen sijaan useimmissa maakuntakirjastoissa kuten Turun, Tampereen, Kouvolan, Lahden, Mikkelin, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Joensuun ja Porvoon maakuntakirjastoissa.
Aalto-kirjastoista Jämsänkosken, Suolahden ja Äänekosken sekä Jyväskylän maalaiskunnan Palokan kirjastossa on Klassikoiden ilta, mutta ei Minä-sunnuntailasta.
Kääntymällä lähimmän kirjaston puoleen näitä videoita on mahdollisuus saada kaukolainaksi maakuntakirjastoista.
Tarkoitatko Abu Abdullah Muhammad Ibn Battuta, joka syntyi vuonna 1304.
Hänestä lisää
http://en.wikipedia.org/wiki/Ibn_Battuta
http://www.isidore-of-seville.com/ibn-battuta/
ja hänen matkoista
http://www.fordham.edu/halsall/source/1354-ibnbattuta.html
Ibn Battutasta löytyy seuraava teos:
Dunn, Ross E., The adventures of Ibn Battuta : a Muslim traveler of the 14th century. Berkeley : University of California Press , 1986
sekä hänen tekstistään käännöksiä kommentaareineen:
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad, Islams vandringsman : Ibn Battu´ta "Arabvärldens Marco Polo" 1325-1354 : Ibn Battu´tas resor / i urval av H.A.R. Gibb ; i övers. av Mikael Mörling. Stockholm : Hallonquist , 1989
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad
The travels of Ibn...
Suomi –gaeli sanakirjaa en löytänyt, mutta muutamassa kirjastossa on mm. sanakirjat
”The illustrated gaelic-english dictionary”, 1988 ja Mark, Colin:The Gaelic- English dictionary, 2003. Aina sanakirjoja ei kuitenkaan lainata , mutta niihin voi tutustua käsikirjastossa. On olemassa myös kielikursseja: Robertson, Boyd: Gaelic: a complete course for beginners, 1993, johon kuuluu kirja ja yksi kasetti ja cd-rom Talk now! Opi gaelia: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille, 2000. Voisit myös tutustua vapaasti käytettävissä olevaan sanakirjaan osoitteessa http://www.englishirishdictionary.com/dictionary
Kelttien historiasta kertovat mm. kirjat James, Simon: Keltit: Otava, 2005, Wiik, Kalevi: Eurooppalaisten juuret: Atena, 2002 ja...
Ihan varmaa syytä on mahdotonta sanoa. Elokuva on tehty vuonna 1999, joten siitä tehty videokin on jo melko vanha. Itse pidän todennäköisimpänä sitä, että elokuva on ehkä ollutkin jonkin pääkaupunkiseudun kirjaston kokoelmissa, mutta on jo huonokuntoisena poistettu. Poistettu aineisto ei näy Helmetissä.
Kaikkiin elokuviin ei välttämättä anneta kirjasto-oikeuksia. Sellaisia elokuvia ei edes tarjota kirjastoille, ja näin ollen niitä ei myöskään voida ottaa kokoelmiin. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ilmeisesti ole kyse siitä, koskapa löysin kyseisen elokuvan pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevista kirjastoista. Sitä löytyy vain muutama kappale videokasettina, mutta se on mahdollista tilata kaukopalvelun kautta lainaajalle pääkaupunkiseudulle...
Kyseisillä tuntomerkeillä varustettuja kalvosinnappeja ei löytynyt ainakaan Puolustusvoimien virkapukukuvastoista vanhemmalta eikä nykyiseltä ajalta. Kadettien juhla-asusta löytyy hopeiset kalvosinnapit, mutta niiden kuvio poikkeaa tässä kuvaillusta. Nappeja kannattanee käydä näyttämässä esim. kultasepänliikkeessä, josta saattaisi löytyä lisävalaistusta asiaan.
