Yle Arkistosta löytyi tieto, että Heikki ja Kaija –sarjassa on kaksikin tunnussävelmää. Duurista molliksi muuttuvan, ilmeisesti juuri tuo puhallinkvintetoksi kuvailemasi kappale on Leonid Bashmakovin säveltämä. Toinen, iloisempi kappale on Juhani Raiskisen sävellys.
Yle Arkistosta arveltiin, että kappaleet on sävelletty kyseistä sarjaa varten. Kappaleista ei löytynyt mitään tarkempia tietoja, esimerkiksi nimeä tai opusnumeroa.
Englanninkielisessä maailmassa käytössä oleva Dean-nimellä ei ole vastinetta suomalaisessa nimistössä.
Englannin kielen sana dean merkitytsee dekaania (yliopiston tai sen tiedekunnan osaston puheenjohtaja) tai tuomiorovastia. Sana tulee kreikan sanasta dekanos, latinan decanus (kymmenen päämies, kymmenen munkin esimies).
Dean-nimi voi olla peräisin myös muinaisenglannin laaksoa merkitsevästä sanasta tai heprean lakia tai oikeutta tarkoittavasta substantiivista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Dean_(given_name)
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa vuonna 2018 https://www.kirjastot.fi/kysy/millin-suomessa-kaytettiin-ensimmaisen-kerran
Vastauksessa viitattiin GS1 Finland -yrityksen nettisivuihin, joilla kerrotaan viivakoodijärjestelmän ottaneen ensiaskeleensa Suomessa vuonna 1975.
https://www.gs1.fi/fi/meista/gs1-finland-oy/gs1n-historia
Cerocissa ei nähtävästi ole määrättyjä askelkuvioita ollenkaan, vaan tiettyjä liikkeitä. Internetistä löytyy cerocista paljon tietoa, katso vaikka osoitteesta http://gordon.mullan.com, jossa mm. kerrotaan: "It is a partner dance, a cross between rock and roll and jive. The man leads, i.e. signals the moves to the lady. No footwork is specifically taught, its just from the waist up. Ceroc music is your average disco/rock & pop track, anything reasonably fast with a distinct beat".
”Virallinen” ceroc-sivu on osoitteessa http://www.ceroccentral.com.
LOfootteihin kuuluu 7 isompaa saarta ja paljon pieniä saaria. Tosin näistä seitsemästä Vaeroy ja Röst ovat melko pieniä. Vesteråleniin kuuluu 3 saarta. Jos haluat laskea pienempien saarien lukumäärän, sen voi tehdä esim. kartasta Lofoten (2000) Statens kartverk, mittakaava 1:100 000. - Leif Ryvardenin kirjassa Lofoten - Vesterålen: Ett fjellrike i havet (1996) on kerrottu näistä saarista.
Todennäköisesti kyseessä on äänite Otavan kirjallinen äänilevy 17, jolla Aino Kallas esittää runoja ja katkelmia teoksistaan. Äänite sisältää runot Joutsenlaulu, Pastorale, Vapaa, Yö Kassarissa, Luomisen henki sekä katkelman näytelmästä Mare ja hänen poikansa ja katkelman romaanista Sudenmorsian. Tieto tästä äänitteestä löytyi äänitetietokanta Fonosta (www.fono.fi). Tietokannan mukaan äänitteen julkaisija on Kustannusosakeyhtiö Otava ja julkaisuvuodeksi on merkitty 1961 (kylläkin kysymysmerkin kanssa). Pääkaupunkiseudulla Otavan kirjallinen äänilevy-sarjaa on Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa, mutta juuri kyseinen osa 17 valitettavasti puuttuu. Äänite on saatavissa Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36, kuunneltavaksi paikan päällä....
New age -musiikki taitaa olla kieleemme jo melko vakiintunut käsite. Suomennettua vastinetta termille ei ainakaan vielä ole tullut vastaan. Yleinen suomalainen asiasanastokin, jonka mukaan esimerkiksi kirjaston musiikkiaineisto asiasanoitetaan, käyttää termiä "new age -musiikki".
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/New_Age
Hei
Sitten kun sinut rekisteröity Lahden kirjaston asiakkaaksi voit halutessaan käyttää Hollolan kirjaston korttia. Rekisteröityessä pitää näyttää jokin kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Asiasta enemmän kirjaston sivulla
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kortti.htm
Hei!
HelMet-kirjastoista löytyy venäjän peruskurssi nimeltä Kapusta, joka on jo hieman vanhempi ja siinä on kirjan lisäksi äänikasetti. Uudempi venäjän kielen peruskurssi on nimeltään Kapusta Master ja tässä on mukana CD-levyt. Valitettavasti sellaista Kapusta-nimistä alkeiskurssisarjaa en löytänyt, johon kuuluisi DVD-materiaalia.
Ilmeisesti ei ole soittanut ainakaan niin, että kappale olisi äänitetty. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä. Tarkempia tietoja Violasta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Pelkästä sähköisestä huutokaupasta Helsingin kaupunginkirjastosta tai pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy aineistoa. Alla mainituista, Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista kirjoista uskoisin aihetta käsiteltävän. Kaikki kirjastojen kirjat ovat lainassa tällä hetkellä, joten asiaa ei voi tarkistaa.
- Hankintojen kilpailuttaminen ja sopimusehdot / Elise Pekkala, Mika Pohjonen (2014)
- Yrityksen hankintaopas : julkiset hankinnat yrityksen näkökulmasta / Pauliina Karinkanta (toim.) ; Annamari Kontio, Tarja Krakau, Tapio Lahtinen, Susan With (2012)
- Eskola, S. & Ruohoniemi, E. / Julkiset hankinnat (2011)
- Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat 2012 / toimittaja: Tuomas Kokkonen (2011)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aiheesta...
Kun kirja vapautuu lainattavaksi, siitä tulee ilmoitus s-postiin. Kirjan tilanteen voi myös käydä katsomassa kirjautumalla Ellibs-kirjastoon ja katsomalla omaan kirjahyllyyn. Kun kirja vapautuu lainattavaksi se siirtyy automaattisesti asiakkaalle ns selainlainaan.
Vaihtoehtoja on monta. Voit lainata varatut teokset siskosi kortilla. Voit myös ottaa mukaan kirjeen, sähköpostiviestin tai sinulle edelleenlähetetyn tekstiviestin, jossa varauksen noudosta ilmoitetaan siskollesi ja lainata kirjat omalla kortillasi. Olet tällöin vastuussa lainaamistasi kirjoista.
Valmiita listoja ei valitettavasti ole, mutta esimerkiksi Helmet kirjastoista voi kärsivällisyydellä tehdä oman listan. Kaikkien kirjastojen sähköpostiositteet löytyvät Helmet-sivuilta.
Uudesta kirjasta kannattaa tiedottaa jälleen myyjille esim. Kirjavälitys ja BTJ, jotka ovat monien kirjastojen sopimuskirjakauppoja.
Myös nettinäkyvyys lisää kysyntää, sillä silloin lukijatkin innostuvat kirjasta.
Epävirallinen matkustajaluettelo löytyy täältä: http://www.airfrance447.com/06/02/unofficial-air-france-447-passenger-l…
Etsimäni perusteella virallista matkustajaluetteloa ei ole julkaistu kuin matkustajien ja henkilökunnan kansallisuuksien mukaan. Air Francen julkaisema luettelo löytyy heidän lehdistötiedotteistaan numero 5: http://alphasite.airfrance.com/en/s01/press-releases
Levoton vesi, levottomat linnut on kokoelmasta Tatuointeja ja lävistyksiä (WSOY, 2009). Kirjat ja Nyt pilvenraon päivänläikkä ovat molemmat kokoelmasta Valkoiseksi maalattu musta laatikko (WSOY, 2006).
Tarvitsen opiskeluuni liittyen tietoa kotieläimillä käytetyistä (käytettävistä) luonnonlääkkeistä. Saisinko luettelon mahdollisista asiaan liittyvistä teoksista
Internetistä osoitteesta http://www.biofarm.fi/ löytyy kyseisen firman luontaislääkkeitä eläimille. Papermuotoista esitettä voi kysellä myös paikkakunnan eläinliikkeistä. Seuraavat kolme kirjaa löytyvät Eläinlääketieteellisestä kirjastosta Helsingistä: Puotinen, C.J. (1999): Natural remedies for dogs and cats ISBN: 0879838272;Grosjean, Nelly (1994): Veterinary aromatherapy: natural remedies for cat, dogs, horses and birds, and for the rearing of calves, cows, pigs, goats, sheep, chicks, chickens, ducks and geese ISBN: 0852072740; Complementary and alternative veterinary medicine:...
