Kyllä on. Alla olevan linkin kautta saat luettelon niistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28joiut%20saamelaiset%29%2…
Haku on tehty Helmet-haussa (http://www.helmet.fi/fi-FI) hakusanoilla joiut saamelaiset ja rajaamalla aineistoksi cd-levyt.
Olemme Kotkan kanssa yhteisessä kirjastojärjestelmässä ja Kymenlaakson kirjastojen välillä toimivat kuljetukset, joten voit käydä tekemässä varauksen kirjasta itsellesi parhaiten sopivassa kirjastossa ja pyydät että Kotka toimittaa kirjan sinne. Varausmaksu on yksi euro.
Tarkoitatko kirjoja Kreetan mytologiasta ja kirjoja 2. maailmansodan historiasta?
Alla olevissa kirjoissa on tietoa Kreetan mytologiasta. Myös monista Kreikan ja Kreetan historiaa käsittelevistä kirjoista löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- The bull of Minos : the great discoveries of ancient Greece / Leonard Cottrell
- Kansojen historia, Osa 2: Etu-Aasia - Kreikka
- Kreikan kulttuuri Kreetan esihistoriasta roomalaisvalloitukseen saakka / Will Durant
2. maailmansodan aikaa käsitteleviä kirjoja on paljon. Alla löytyy luettelo Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S2.%20maailmansota%20histori…
Levoton vesi, levottomat linnut on kokoelmasta Tatuointeja ja lävistyksiä (WSOY, 2009). Kirjat ja Nyt pilvenraon päivänläikkä ovat molemmat kokoelmasta Valkoiseksi maalattu musta laatikko (WSOY, 2006).
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi runokokoelma: Pilgrimerna : finsk lyrik. Siinä runoa ei ollut.
Runoa ei löytynyt myöskään näistä antologioista:
- Finsk dikt I svensk tolkning / Mörne, Kihlman (1933)
- Finsk lyrik 1 (1926)
- Finsk lyrik 2 (1932)
- Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938)
- Modern finsk lyrik (1947)
Pohjanpään runoja on myös sävelletty, mutta niidenkään joukosta kysymääsi runoa ei löytynyt.
Lähteidemme avulla emme käännöstä löytäneet, mutta on mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin antologiassa, tai esimerkiksi lehdessä.
Etsimänne runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Viisirivinen runo on kokoelmasta Syksyn runot (1973) ja se alkaa rivillä "Syyskesän maitoisena aamuna...".
Runo on luettavissa Syksyn runot -kokoelman lisäksi mm. Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen Runotar 2. (1990).
Saatte runon sähköpostiinne.
Kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon mukaan Risto Isomäen vanhemmat: ovat reumatologian professori Heikki Isomäki ja saksankielen lehtori Marjo Isomäki os. Suvanto:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112
Heikki Isomäki on syntynyt Ähtärissä, Marjo Isomäen syntymäpaikasta ei löytynyt tietoa.
Sukunimi Nyrhinen mainitaan asiakirjoissa ainakin jo vuonna 1631. Lähes sata vuotta vanhemmissa asiakirjoissa on myös nimi Nyrhi. Nimi on ollut käytössä Laatokan luoteisrannalta Itä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Nimi saattaa tulla etupäässä itämurteissa tunnetusta sanasta nyrhi, joka on merkinnyt tylsää puukkoa tai kirvestä sekä hidasjärkistä ja huonoa lukumiestä.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 1992)
Aurinko on ollut tärkeä palvonnan kohde ainakin inkoille, muinaisille egyptiläisille, antiikin kreikkalaisille ja roomalaisille, norjalaisille, syyrialaisille, japanilaisille, zuluille, grönlantilaisille, heeteille, iranilaisille, useille arabiheimoille, monille Amerikan alkuperäiskansoille kuten mustajaloille ja navajoille, etruskeille, maoreille, Australian alkuperäisväestölle, ja niin edelleen.
Sintolaiset palvoivat Amaterasua, "häntä joka loistaa taivaalla". Antiikin Roomassa ja Kreikassa palvottu Apollon (tai Apollo) oli paitsi auringon myös mm. totuuden, jousiammunnan ja sairauksien parantamisen jumala. Toisaalta muinaisessa Roomassa uskottiin myös Sol-jumalan olevan auringon inkarnaatio. Norjalaisesta...
Kirjan on kirjoittanut Tilly Bagshawe.
Sidney Sheldon kuoli vuonna 2007. Sittemmin hänen perikuntansa on valinnut Tilly Bagshawen kirjoittamaan samantyylisiä teoksia, joiden markkinoinnissa käytetään ilmaisua "Sidney Sheldonin". Ensimmäinen näistä kirjoista, Sidney Sheldonin Timanttidynastian perilliset (Sidney Sheldon's Mistress of the game, 2009) oli jatko-osa Sheldonin vuonna 1982 julkaisemalle Master of the game -kirjalle, joka julkaistiin suomeksi nimellä Timanttidynastia. Muut seitsemän sarjan kirjaa eivät ole jatko-osia vaan itsenäisiä teoksia.
Tilly Bagshawen kotisivut: https://www.tillybagshawe.com/sidney-sheldon?pg=1
Sidney Sheldon Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Sidney_Sheldon#Novels_2
Felicity Wood: Ghosting to...
Runo löytyy täältä:
Urho Somerkivi: Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Vuoden 1967 uudistetussa painoksessa runoa ei enää ole. Runo löytyy kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kultakeng%C3%A4t&lang=FI…
Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmista löytyy Mary Austinin kirja nimeltään A woman of genius, julkaisija Old Westbury (N.Y.) Feminist Press 1985. Olisikohan tämä tarkoittamasi kirja? Nimi poikkeaa vähän antamastasi.
Englanninkielistä tietoa merihiirestä löytyy verkosta runsaasti. Voit hakea esimerkiksi Googlesta http://www.google.fi asiasanoilla "sea mouse" tai latinankielisellä nimellä "aphrodita aculeata" Perustietoa löytyy esimerkiksi tältä sivulta: http://www.marlin.ac.uk/index2.htm?species/Aphacu.htm
Kirjoista Koko maailman eläimet (Tammi, 2000)ja Maailman eläimet.Selkärangattomat(Tammi, 1989)löytyy hyvin suppea kuvaus. Kirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Lisätietoja voisi tiedustella myös Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/N_default.asp
Olisiko kysymyksessä Goree, pieni kalliosaari Afrikan Dakarin edustalla.
WebFactan mukaan tämän saaren kautta kuljetettiin noin 20 miljoonaa orjaa Atlantin kautta Amerikkaan.
Saarella sijaitsevan Goréen kaupungin perustivat hollantilaiset 1577. Gorée oli 1400-luvulta orjakaupan päättymiseen 1800-luvun alkupuolella Afrikan rannikon orjakaupan suurin keskus Saari on tunnettu matkailukohde ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Linkit:
http://www.culturekiosque.com/nouveau/comment/rhegoree.html
http://webworld.unesco.org/goree/
Uskaltaisin mainita Wolfgang Hildesheimerin kirjan Mozart. Sen ovat suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Kirja on olemassa (ja tällä hetkellä saatavilla) ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanninkielisistä mainittakoon laaja opus The Mozart Compendium. Se myös on Hämeenlinnan kirjastossa.
YLE:n internet-sivulla on paitsi tietoa Mozartista suomeksi, myös lisää lukuvinkkejä ja linkkejä:
http://www.yle.fi/teema/aikaonmusiikkia/saveltaja.php?id=90
Vuosina 2007-2008 vietettiin rytmimusiikin teemavuotta. Teemavuoden aikana laadittiin selvitys rytmimusiikin asemasta musiikkioppilaitoksissa. Kysely rytmimusiikista lähetettiin Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Suomen konservatorioliiton taiteen
perusopetusta antaviin jäsenoppilaitoksiin. Rytmimusiikilla selvityksessä on tarkoitettu kaikkia jazz-, rock-, pop-, iskelmä-, tanssi- ja kansanmusiikeiksi miellettyjä musiikin tyylilajeja.
Selvityksen mukaan pop/jazzmusiikin opetuksen määrä ja
prosentuaalinen osuus kokonaisviikkotuntimäärästä oli 7,6 % ja kansanmusiikin osuus 1,0 %. Jäljelle jäävä "muu" 91,4 % on käytännössä klassista musiikkia.
Koko selvitys löytyy täältä:
http://www.musicedu.fi/easydata/customers/sml/files/Teemavuosi/...
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjastossa Leverkusenista on ainoastaan vuonna 1981 ilmestynyt kuvateos Leverkusen. Tämä kirja on sekä saksan että englannin kielisenä. Muistakaan maakuntakirjastoista ei pelkästään Leverkusenia koskevaa kirjallisuutta löytynyt.
Matkaoppaita Saksasta kyllä on
- Porter, D: Germany, 2009
- Germany, 2010 Lonely planet -sarjan opas
- Germany, 2010 Eye witness travel guides -sarjaa
- Tuominen, Hannu: Saksa automatkailijan unelma, 2009
Muutamia netistä löytyneitä sivuja:
http://www.ouka.fi/kansainvalisyys/english/ystavyyskaupungit.html
http://www.leverkusen.de/english/historisches.php
http://www.welcometoleverkusen.de
http://www.answers.com/topic/leverkusen
