Ikävä kyllä myöskään kirjastonhoitajan fysiikan taidot eivät riitä vastaamaan kysymykseen. Apua ja kaavoja löytyy vaikkapa alla olevista linkeistä:
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy4/1_liike…
http://koti.mbnet.fi/jukaukor/fysiikka/avaruusfysiikkaa.pdf
Voisit saada asiantuntijavastauksen myös Tiede-lehden Kysy-palstalta:
http://www.tiede.fi/alue/kysy
Suomi.fi:n mukaan eläkkeen maksamisen perussääntönä on, että EU/ETA-sopimus takaa toisessa maassa ansaitun eläkkeen maksamisen mihin tahansa maahan. Eläkejärjestelmät pohjaavat kuitenkin kunkin maan omaan lainsäädäntöön, ja eläkkeiden – esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen – myöntämisessä voi olla maaeroja. Eläketurvakeskus neuvoo kaikissa paluumuuttajien tai ulkomaille muuttavien eläkkeitä koskevissa kysymyksissä. Eläketurvakeskuksen yhteystiedot löytyvät täältä http://www.etk.fi/fi/service/yhteystiedot/1571/yhteystiedot
Saman sivuston mukaan ulkomailla säännöllisesti yli puolet vuodesta oleskelevilla eläkeläisillä ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Jos siteesi Suomeen ovat edelleen kiinteät, sinut voidaan pitää Suomen...
Helmet-kirjastojen sivuilla on kouluille tarkoitettuja lukudiplomeja, eli lukusuosituksia ja -ehdotuksia eri ikäisille lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille. Toisen asteen diplomista löytyy suosituksia lukioikäisille. Ne on jaoteltu ryhmiin aiheen tai teeman mukaan. Täältä voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa. Kirjat saa lainaan kirjastoista:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=12
Arkkitehti Antero Sirviön laatimassa vuonna 1966 hyväksytyssä Tammelan muutosasemakaavassa kortteleiden 245 ja 246 välissä oleva Välimaankadun katualue poistettiin kokonaan ja kortteli osoitettiin teollisuuskäyttöön. Välimaankatu 25 asuinrakennuksen tontti jäi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen keskelle.
Vuonna 1988 asemakaavamuutoksessa Välimaankatu 25:n tontti erotettiin pohjoispuolen tontista, ja näin syntynyt uusi tontti osoitettiin jälleen asuinkäyttöön. Korttelin 245 kohdalla oleva Kekkosen-Paasikiven tien tieosuus risteysalueineen valmistui näihin aikoihin.
Välimaanpolku, joka ennen oli osa Välimaankatua, esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1988 vahvistetussa asemakaavassa.
Valokuvia alueesta voi yrittää etsiä Tampere-...
Suomenkarjasta on ilmestynyt vuonna 1991 Lauri Myllylän teos Suomenkarja maan alkuperäinen karjarotu. Kirja on mm. Oulun yliopiston kirjaston kokoelmassa.
Seuraavassa asiasta lisäksi muutama lehtiartikkeli:
Romppanen, Helena: Maatiaislehmien arvostus nousee (Suomen luonto 1999 ; 8, s. 24-27),
Romppanen, Helena: Suomenkarja on kelpo vaihtoehto (Maatilan Pellervo 1999 ; 12, s. 72-75),
Kantanen, Juha: Suosimalla suomenkarjaa perinnöllinen muuntelu säilyy (Omavarainen maatalous 1995 ; 6, s. 18-20),
Koskela, Vesa: Kyyttöjen puolesta (Eläinmaailma 1993 ; 9, s. 24-31),
Kantanen, Juha: Maatiaislehmät kukin omaa rotuaan (Pellervo 1991 ; 8 ; liite),
Särö, Erkki: Katoaako suomenkarja? (Eläinmaailma 1991 ; 9, s. 48-49),
Pesonen, Merja:...
Voisiko tämä vuonna 2014 ilmestynyt kirja olla etsimäsi: Parhaat perinneneuleet : 150 mallia maailmalta / Rita Taylor?
Tässä muutamia muita kirjoja, joissa on ohjeita eri maiden perinneneuleiden tekoon. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Folkstyle : innovative designs to knit including sweaters, hats, scarves, gloves, and more / Mags Kandis
- Knitting from the Netherlands : traditional Dutch fisherman's sweaters / Henriette van der Klift-Tellegen
- Islantilaisia neuleita / suomennos: Tuula Tuuva-Hietala
- 150 pohjoismaista kirjoneulemallia / Mary Jane Mucklestone
- Folk socks : the history & techniques of handknitted footwear / Nancy Bush
- Sukupolvien silmukat / Pia Ketola, Eija Bukowski, Leena Kokko, Anne...
Tekstinäytteen perusteella laulu on Jari Pulkkisen kappale "Sade". Viola-tietokannan mukaan kappaletta ei ole virallisesti julkaistu nuottina eikä äänitteenäkään. Laulun sanat ja säestyssoinnut löytyvät kuitenkin Pulkkisen kotisivulta kansiosta Laulut ja sieltä edelleen aakkosellisessa osiossa kohdasta R,S.
Poems-kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi, ja muutenkin Brontën sisarusten lyriikkaa on suomennettu niukanlaisesti. Antologioista ja lehdistä löytyy muutama yksittäinen Emilyn runo: Rakkaus ja ystävyys (Love and friendship) kokoelmasta Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa, Variskaa lehdet (Fall, leaves, fall) Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa -antologiasta ja Filosofin loppupäätelmä (The philosopher) Parnasson numerosta 7/1987.
Helmet -kirjastossa on runsaasti tekstausoppaita, joista toivon löytyvän myös historiatietoja.
Linkki oppaisiin, jätä varaus ja nouda haluamastasi Helmet -kirjastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekstaus%20kalligrafia%20k…
Opetushallituksen nettisivuilla on tietopaketti nimeltä Kirjaimet, numerot ja muut merkit https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kirjaimet-numerot-ja-muut-m…;
Siellä on käsitelty myös mallikirjaimien muutosta ajan myötä ja sivun lopussa on myös linkki mallikirjaimiin http://alku.typolar.com/
Sanoma Median Ruutu -palvelussa on aiheesta lyhyt maksuton video, joka saattaa kiinnostaa https://www.ruutu.fi/video/1334257
Reijo Viita ja Esko Rahkonen ovat levyttäneet humpan nimeltä Kadotettu onni. Sen kertosäe kuuluu: "Paljon meitä maailmassa on, jotka onnen hukkaa". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jarmo Jylhä.
Nuotti löytyy Jylhän julkaisusta Sävellyksiä ja sanoituksia 1 : alla etelän taivaan. Nuottia näyttäisi olevan saatavissa Helmet-kirjastosta (pk-seutu) sekä Outi-kirjastosta. Sen voi tilata kaukolainaksi asioimalla omassa kirjastossa.
Saatavuus: Helmet ; Outi
Varmaan lausahdus on sanaleikkimäinen muunnos latinan Ad hoc -fraasista. Fraasi tarkoittaa ”tätä (tarkoitusta, tehtävää) varten”. Wikipedia
"Ad Hockey" olisi siis Jääkiekkoa varten.
Miljöö eli tapahtumapaikka/ympäristö voi romanttisessa kirjallisuudessa melkein mikä tahansa. Tietoa romanttisen kirjallisuuden jaotteluista löydät Kirjasammon Genre-listauksesta rakkausromaanit. Kirjasammon kirjojen yksittäisistä kuvailuista löytyvät kohdat tapahtumapaikat ja konkreettiset tapahtumapaikat. Niitä tutkimalla saa käsityksen tapahtumapaikkojen moninaisesta kirjosta. Kirjasammon hakutuloksesta romanttinen viihdekirjallisuus voit tutkia niitä. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kirjallisuuden oppikirjassasi on jonkinlainen jaottelu miljöistä. Silloin sinun kannattaa tutkia opettajan antamia vinkkejä tehdessäsi tehtävää.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa voi tulostaa A4- ja A3 -tulosteita.
Mustavalkoinen A4 maksaa 0,20 € ja A3 maksaa 0.40 €
Värillinen A4 maksaa 0,80 € ja A3 maksaa 1,00 €
Tässä muutamia vaihtoehtoja joissa on jonkin verran fantasiaa ja jännitystä mutta eivät ole kauhean pelottavia:
Tolonen: Agnes ja unien avain
Griffiths: Maailman paras puumaja-sarja
Kaarla: Pet agents-sarja
Harrison: Kisu-sarja
Lawson: Höpersankarit 1 - opejahti
Russell: Nolo elämäni-sarja
Gaiman: Onneksi oli maitoa
Hurme: Kiepaus
Salo: Super-luokka -sarja
Peltoniemi: Ihmetyttö
Tolonen: Mörkövahti-sarja
Portin: Sumupuiden kirja
Lukuiloa!
Suosittelen selvyyden vuoksi kirjoittamaan pantoum-ilta.
Kielitoimiston ohjepankissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi neuvotaan seuraavasti:
"Jos yhdyssanan osana oleva vierassana on hankalasti hahmottuva tai sen arvellaan olevan lukijalle tuntematon, yhdysmerkkiä kannattaa selvyyssyistä käyttää. Muuten vierassanaa ei tarvitse erottaa yhdysmerkillä:
par-tulos
no-näytelmä
rockmusiikki
muotishow"
Kysymyksessänne ei tarkenneta, mitä haluatte kirjastoluokituksesta tietää. Yleisten kirjaston luokitusta YKL ja Helsingin kaupunginkirjaston luokitusta HKLJ voi selata verkossa Finto-palvelussa.
Länsimaisissa lentokoneissa nopeusyksikkönä käytetään normaalisti solmua (KIAS = Knots Indicated Airspeed). Mm. venäläisissä ja kiinalaisissa koneissa nopeuden yksikkö on km/h (IAS = Indicated Airspeed).
Molempien Kemijokien suussa sijaitsee Kemi-niminen kaupunki. Vienan Kemi mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1400-luvulla, Suomen Kemi 1300-luvulla. Molemmat ovat siis hyvin vanhoja.Suomen murteiden sanakirjan mukaan kemi tarkoittaa mm. kenttää tai niittyä. Vienan Kemin nimi on venäjäksi Кемь (Kem), mistä voisi ehkä päätellä, että nimen taustalla ei ole sama murresana kuin Suomen puolella.Lisätietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi_(Viena)https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_historiaKemi Suomen murteiden sanakirjassa
Suomen simpukoista löytyy perustietoa teoksesta Suomen eläimet 5 W+G 1986. Tästä eläinkirjasarjasta on ilmestynyt uudempikin laitos, osa Selkärangattomat 1998.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteista: http://www.edu.lahti.fi/projektit/vesijarvi/rverkko/jsimpuk.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/SIMP3199.HTM
http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19980803/ajas/980803aj01.html ja
http://lambda.nic.fi/~ksuk/simpukat.htm
Lehtiartikkeleita aiheesta myös löytyy useita, kannattaa poiketa kirjastossa ja pyytää sieltä artikkelilista.
