"Elefanttimarssi" perustuu ilmeisesti ranskalaiseen lastenlauluun "Un éléphant se balançait". Laulun alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on peräisin ainakin 1800-luvun puolivälistä. Elefantit ovat sittemmin lyöttäytyneet yhteen monella kielellä. Tästä voi lukea ja kuulla joitakin versioita: https://www.mamalisa.com/?t=e_family&c=111
Jos rajoitetaan tarkastelu Euroopan maihin, Suomen voi katsoa sijoittuneen kutakuinkin keskikastiin, mitä tulee täysi-ikäisyyden rajan laskuun.Suomessa 18 vuotta tuli täysi-ikäisyysrajaksi vuonna 1976.Vuonna 1970 toteutetun Euroopan maiden täysi-ikäisyyden rajoja koskevan kyselyn tulosten mukaan Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Länsi-Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä täysi-ikäisiksi tultiin 21-vuotiaina, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa 20-vuotiaina; 18-vuotiaat laskettiin täysi-ikäisiksi Iso-Britanniassa, Kyproksella, Maltalla ja Turkissa.Ennen Suomea täysi-ikäisyyden rajan kahdeksaantoista vuoteen laskivat Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa, Ranska, Ruotsi ja Tanska, Suomea...
Videot netissä ovat usein peilikuvia muutamasta syystä:Tekijänoikeuksien kiertäminen: Monet alustat käyttävät automatisoituja järjestelmiä, jotka tarkistavat videoiden sisällön tekijänoikeuksien rikkomusten varalta. Jos järjestelmä tunnistaa videon sisällön vastaavan tekijänoikeussuojattua materiaalia, se saattaa poistaa sen. Kääntämällä videon peilikuvaksi sen data eroaa alkuperäisestä, mikä vaikeuttaa tunnistamista. Samasta syystä videoita saatetaan rajata, zoomata tai muokata muilla tavoilla. Äänen tunnistamista vältetään lisäämällä peittävää musiikkia tai muuttamalla äänenkorkeutta esimerkiksi nopeuttamalla tai hidastamalla videota.Selfie-videoiden peilikuva-asetus: Monet kuvaavat selfie-videonsa peilikuva-asetuksella, koska he ovat...
Kumpikin taivutusmuoto on mahdollinen riippuen siitä, ajatellaanko "Budapest" yhdyssanana vai yhdistämättömänä sanana. Nimen ollessa yhdyssana, taivutuspääte määräytyy jälkimmäisen osan ("pest") mukaan. Budapest-sanan taivutus:Budapest [buda + pest] : Budapestissä (~ Budapestissa, jos nimi hahmotetaan yhdistämättömäksi)Lähde: Kielitoimiston ohjepankki Nimien taivutus: vieraskieliset nimet - Kielitoimiston ohjepankki
Kirjailija Ann M. Martinista ei näytä löytyvän juurikaan tietoa suomeksi. Paula Havaste on julkaissut arvostelun The Baby-sitters club / Helsingin sanomat 1998-05-31, arvostelu on julkaistu myös Kirjallisuusarvosteluja C -aikakauslehdessä; 5/1998 s. 59 ( tämä löytyy varmaan suuremmista kirjastoista ).
Seuraavilta nettisivuilta löydät englanninkielistä tietoa Martinista.
http://www.scholastic.com/annmartin/
http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy video nimeltä Lähikuvassa I, joka sisältää Juicen ja kolmen muun suomalaisen muusikon lyhyehköt (35 min. / hlö) esittelyt.
Kysymyksestäsi ei oikein käy ilmi, millaisia kirjoja etsit. Suomenkielisiä kirjoja aiheesta "neulat" ei erikseen löydy, mutta jotakin tietoa saattaisi löytyä selaamalla eri alojen teoksia läpi (tietokannoista ei tässä ole apua, vaan kirjoihin pitäisi tutustua yksityiskohtaisemmin). Esimerkiksi kansatieteen luokasta löytyy erilaisia perinteisiä ammatteja ja käden taitoja esitteleviä kirjoja, joista jossakin saattaisi ehkä olla mainintoja perinteisistä äimä-tyyppisistä neuloista; käsityökirjoista saattaa löytyä mainintoja siitä, millaisia neuloja minkäkinlaisissa käsitöissä käytetään, akupunktiota käsittelevissä kirjoissa saatetaan kertoa siihen käytettävistä neuloista, arkeologian kirjoissa voi olla tietoa muinaislöydöissä olleista...
American Ethnologist on luettavissa esim. Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan kirjastossa Topeliassa http://www.helsinki.fi/hum/topelia_kir/ ja lainattavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm
Lehtiä löytää kätevästi Helkasta: http://finna.fi
Marilyn Kayen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.marilynkaye.com/
Suomeksi hänestä on tietoja Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Tuo kirja löytyy myös Nurmijärven kirjastosta.
Tiedustelin asiaa sarjan kustantajalta, ja sieltä kerrottiin, että sarjasta ilmestyy kaksi seuraavaa osaa vuoden 2013 alussa. Kannattaa siis odotella siihen asti.
Helsingin kaupunginkirjastossa on mikrofilmeinä Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Niitä lähetetään kaukolainaksi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle oman lähikirjaston kautta. Jos kirjastossanne on mikrofilmien lukulaite, lainataan mikrofilmi, jos ei ole, lähetetään kopiot. Kysykää kaukopalvelusta ja maksuista lähikirjaston kautta.
Kirja tulee HelMet-järjestelmään ensi viikolla, jolloin siihen voi tehdä varauksen. Kirja ei kuitenkaan ole vielä saatavilla, vaan sitä täytyy jonkin aikaa odottaa. Valitettavasti en osaa sanoa, milloin sen saa käsiinsä.
Internetistä Google-haulla löytyy Kotkasta yksi kirjansitomo, Kirjansitomo Snitti (www.fonecta.fi/profiili/Kotka/822830/Kirjansitomo+Snitti).Osoite: Hortolankatu 9, 48600 Kotka, Puhelin:05 264277
Esim. Helsingistä löytyy huomattavasti enemmän kirjansitojia, kuten nämä:
Pikku-Sitomo Haglund Oy
pikkusitomo.fi
Pohjolankatu 43
Helsinki
09 7772656
Kirjansitomo Juhani Roininen
Korkevuorenkatu 5
Helsinki
050 0410630
Kirjansitomo V. & K. Jokinen
kirjansitomovkjokinen.fi
Tarkk'ampujankatu 9
Helsinki
09 635143
Kirjansitomo Jari Marttila
kirjansitomo-jm.fi
Leikosaarentie 27
Helsinki
040 0570481
Kirjansitojatar Mari Vehkaluoto
mari.vehkaluoto@gmail.com
0405188521
www.kirjansitojatar.fi
Valitettavasti kirjastojärjestelmämme toimii niin, että jos jostakin nimekkeestä on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin tämä varaus on käsitelty lähtemään noutokirjastoon.
Varaukset käsitellään kirjastoissa mahdollisimman nopeasti. Uusimista kannattaa kokeilla jonkin ajan kuluttua uudelleen.
Pahoittelen tästä järjestelmän ominaisuudesta aiheutuvaa haittaa.
Vaikea kysymys...
Meillä on varmasti Suomen kirjastoissa äänitteitä ja nuotteja, jotka eivät ole enää myynnissä.
Ne ovat kuitenkin tavallaan julkisesti saatavilla lainaksi tai kopioituina.
Kaikkia omakustanne materiaaleja ei kirjastoistakaan löydy.
Tässä internet-osoite, josta löytyvät muutoksenhakuohjeet :
http://www.rovahovi.oikeus.fi/muutoksenhaku.htm
Korkeimman oikeuden sivuilla on tietoa valituslupajärjestelmästä osoitteessa http://www.kko.fi/toiminta/valituslupajarjestelma.htm
Spede Show palasi kuvaruutuihin "lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen ja nyt iloisissa väreissä" perjantaina 20.1.1984. Sillä perusteella, että prosenttisketsin kaupan lehtihyllyissä näkyvät esimerkiksi Tekniikan maailman numero 20/1983 ja Nykyposti 1/1984 (sekä jälkimmäisen mainos "uusi suuri parantajaluettelo" -tekstein), se vaikuttaisi ajoittuvan jonnekin vuoden 1984 alkupuolelle ja on siis mitä luultavimmin peräisin jostakin ohjelman kevätkaudella esitetystä jaksosta (20.1., 17.2., 16.3., 13.4.).
Jos itse luista ja lihasta keitetty liemi ei jäähtyessään hyytelöidy, syy voi olla joko aineksissa tai valmistustavassa. Hyytelöityminen johtuu luista ja rustoista irtoavasta gelatiinista, ja eläimen eri osat sisältävät sitä eri määriä. Liemeen on siksi hyvä käyttää esimerkiksi rustoisia osia, kuten häränhäntiä, naudan potkaa tai kanan siipiä ja jalkoja. Ongelmana voi olla, että liemeen on käytetty liikaa vettä, jolloin luista ja rustoista irtoava gelatiini ei riitä hyydyttämään sitä.
Gelatiinin irtoamista voi edesauttaa hapon avulla. Liemeen voi lisätä hieman esimerkiksi viinietikkaa tai sitruunamehua. Keittoajan on myös oltava riittävän pitkä, ja liemen tulee kypsyä miedolla lämmöllä.
Vaikka liemi ei hyytyisikään jäähtyessään kunnolla...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattiin keväällä hyvin samankaltaiseen kysymykseen. Linkki vastaukseen tässä.
Lyhyesti: taloyhtiöihin saa asentaa valvontakameran, myös nauhoittavan, kunhan se on asennettu niin, ettei se loukkaa yksityisyyttä ja kameravalvonnasta on selkeä ilmoitus tilassa, jota valvotaan.
