Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Etsin tietoja vuoden 1966 suurtulvasta. Erityisesti Hämeen ja koko Vantaanjoen alueilta, mutta yleinen katsaus tulvan laajuudesta koko Suomen mittakaavassa… 777 Vuosi 1966 oli Etelä-Suomessa runsasluminen, ja myöhäinen kevät sai lumet sulamaan nopeasti. Ennätystulvia koettiin erityisesti rannikkoseudulla. Mainintoja vuoden 1966 tulvasta löytyy valtion ympäristöhallinnon yhteiseen ymparisto.fi -verkkopalveluun kootuista arviointiraporteista. Vantaanjoen tilanteesta löytyy julkaisu: Tulvariskein alustava arviointi : 21. Vantaanjoen vesistöalue http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BD524B123-99DE-4578-9442-D9B8… Muiden alueiden arviointiraportit löytyvät ao. osoitteesta Muuta aiheesta -otsikon alta. Niistäkin löytyy mainintoja vuoden 1966 tulvasta. http://bit.ly/1pknpgX Vuoden 1966 tulvasta kerrotaan myös julkaisussa: Ville Suhonen ja Kari rantakokko: Vantaanjoen tulvantorjunnan...
Millaisia kirjoja on suomen mattoteollisuuden historiasta? 777 Vain pari kirjaa onnistuimme löytämään: - Kodiksamin kutomo - kappale kylän, kansakunnan ja universumin historiaa : Lapin Ryijy- ja Mattokutomo : sävyjä Satakunnan sydänmailta 1925-1971 / teksti: Vesa Pietilä ; kuvat: Miikka Lappalainen (2013) - Räsymaton raidat : Alestalon Mattokutomo oy 90 vuotta / toimituskunta: Esa Alestalo, Eila Anttila (teksti), Tiina Savio (taitto) (2007) Ensimmäinen kirja on mm. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Toista voit kysellä kaukolainaan lähikirjastostasi. https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kodiksamin+kutomo&type=Al…
Vaarini sisko lausui aikoinaan runoa, jonka nyt haluaisin löytää, kun eivät kummatkaan ole enää elossa. Muistelen, että se alkoi näin: Kevättä ilmassa,… 777 Tuota runoa ei siteerattujen sanojen perusteella valitettavasti löytynyt. Kielellisen ilmaisun perusteella kyse tuskin on varsinaisesta kirjallisesta (eli esim. jossain runokokoelmassa julkaistusta) tekstistä, jolloin mahdollisuudet sen jäljittämiseen ovat häviävän pienet. Jos joku tunnistaa tekstin, niin toivon mukaan jakaa tietonsa.
Kysyn omia tietojani ja veljeni tietoja. Henkilöt Finska Barnhemmet Gamla Prästgården Norrtorp Sunnemo Råda Ja Barnhemmet Klingsbo Store Skedvi 777 Sotalapsien siirtoa Ruotsiin hallinnoi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja. Mikäli Kansallisarkistosta ei löydy tietoja, saattaa ruotsalaisista arkistoista löytyä. Ruotsissa sotalapsisiirtojen järjestämiseen osallistui Hjälpkommittén för Finlands barn –niminen organisaatio. Sen arkistoa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) Tukholmassa. Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin valtionarkistosta (Puhelin: +46 10 476 7000, Sähköposti: riksarkivet@riksarkivet.se). Suomen Kansallisarkistossa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä...
Etsin äitini joskus lukemaa runoa tai satua. Siinä enkelit virkkaavat lumihiutaleita ja lumipyryt johtuvat siitä, kun enkeli kompastuu ja hiutaleet leviävät… 777 Kaivattu satu saattaisi olla Ulla Attila-Hämäläisen Lumettarien kompastus. Se sisältyy Attila-Hämäläisen kirjaan Uipari Puiperon sadut (Valistus, 1958). Sadussa eletään syksyä, ja pilvien yläpuolella lumettaret virkkaavat kovalla kiireellä kaikenkokoisia lumitähtiä saadakseen niitä riittävästi valmiiksi ennen talven tuloa. Kimaltelevat hiutaleet kerätään suuriin lumikoreihin, jotka sitten viedään lumivarastoon odottamaan lumisadetta. Käy kuitenkin niin, että yhtä täyttä koria kuljetettaessa lumikeiju kompastuu kohoutumaan pilvenhattarassa ja juuri valmistuneet hiutaleet vierivät korista ulos, yli pilven reunan ja alas kohti maan pintaa. Ennenaikainen talventulo vihastuttaa Syksyn, jonka työt ovat vielä kesken. Syksyn pitämä kova meteli...
Löytyiskös Kontulan kirjastosta suomenkieleksi Brad Pittistä? 777 Suomenkielellä löytyy artikkeleita Brad Pittistä Helsingin Sanomien verkkoliitteestä. Verkkoliite on käytettävissä kaikissa kirjastoissa. Verkkoliite on myös Helsingin Sanomien tilaajien hankittavissa. Kaikissa kirjastoissa on käytettävissä myös Aleksi-tietokanta, josta saa selville missä lehdissä on kirjoitettu halutusta aiheesta. Löysimme Brad Pittistä yhden artikkelin, joka on julkaistu Anna-lehdessä (Anna 1996, nro 10, sivut 114-119). Kyseinen Anna-lehden numero löytynee pääkirjastosta Itä-Pasilasta (uutisalueen puh. 310 85426). Lehteä ei lainata ulos, mutta siitä voidaan ottaa kopio. Englanniksi löytyy sekä kirjallisuutta (esim.elämäkerta) että myös artikkeleita musiikkilehdissä. Jos olet kiinnostunut, voit kääntyä esim. Kontulan...
Voiko kirjavaraukseni noutaa joku toinen henkilö, jos annan hänelle kirjojen varausnumeron vai tarvitseeko hän kirjastokorttini myös? 777 Toinen henkilö voi noutaa varauksesi puolestasi. Jos haluat, että varauksesi lainataan sinun kortillesi, laita hänelle mukaan vapaamuotoinen valtakirja, jolla valtuutat lainaamaan ko. teoksen kortillesi. Varauksen noutava henkilö voi myös lainata teoksen omalle kortilleen. Kerro myös hänelle, mistä teoksesta on kyse ja mikä on varauksen viimeinen noutopäivä. http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysyisin jouhikon jousesta. Minkä verran jousessa pitäisi olla jouhia? Pitäisikö jouhet pitää tiukalla vai löysällä? Minulla on itse tekemäni jouhikko, kolme… 777 Tähän kysymykseen en osaa vastata suoraan, mutta yritän antaa lähteitä, joista voit mahdollisesti saada lisää tietoa. Rauno Nieminen on soitinrakentaja, joka on kirjoittanut paljon jouhikosta, esimerkiksi kirjan (tai nuotin) "Jouhikko - The bowed lyre" (2. korjattu painos 2017). Se sisältää tekstiä, kuvia, nuotteja ja cd-levyn. Siinä jouhikon jousesta kerrotaan vain lyhyesti jousen käytön yhteydessä (s. 44-45). Sen mukaan sointiin vaikuttavat jousen malli (kaareva vai suora) ja jouhinipun kiinnitys, jousen paino ja jouhien määrä, mutta mitään tarkkaa määrää ei anneta. Hyvä jousi on kuitenkin kevyt, painaa 15-20 grammaa. Myös tapa käyttää jousta vaikuttaa soittimen ääneen. Esimerkiksi tallan läheltä soitettaessa ääni on...
Olen lukenut, että kirjasta Professori ja taloudenhoitaja on tehty filmi Professorin rakastettu yhtälö. Se on vuodelta 2006. Mistä osaisin sitä etsiä, kun… 777 Kyseessä lie seuraava elokuva: Hakase no aishita sûshiki (2006) https://www.imdb.com/title/tt0498505/ Filmin englanninkielinen nimi on The Professor and His Beloved Equation joka suomennettuna vastaa kysymyksessä esitettyä nimeä. Elokuvaa ei ollut etsityissä suomalaisissa kirjastoissa.     
Pidin lapsena 60-luvulla laulusta "Ruuvi Kiemurainen ja Naula Lättäpää"? En ole kuullut sitä pitkiin aikoihin, enkä oikein muista sanojakaan. Miten tämä laulu… 777 Ruuvi Kiemurainen ja Naula Lättäpää seikkailevat Sirkka Valkola-Laineen säveltämässä ja sanoittamassa musiikkisadussa "Seikkailu karamellitehtaassa". Satu alkaa laululla: "Tehtaassa pyörät pyörii ja kone suklaata valmistaa". Nuottia tähän musiikkisatuun en löytänyt, mutta se on tallennettu vuonna 1960 äänilevylle, jossa toisena kappaleena on "Pieni veturi" (Musiikki Fazer, Decca-Pekka DP2004). Sadun esittävät Maininki Sippola-Wilska, Kaija Aho, Ossi Runne ja Satulaulajat sekä orkesteri, jota johtaa Ensio Kosta. Tämä äänilevy löytyy Kansalliskirjastosta, mutta musiikkisatu näyttää tällä hetkellä löytyvän myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=r7JTLCKeHqc) ja Spotifysta. Decca-Pekka oli levymerkki, jolla...
Miksi mehiläinen menettää pistimensä pistäessään? Entä minkä ajan kuluttua se sitten kuolee? 777 Toisin kuin esimerkiksi ampiaisilla, joilla on sileä myrkkypistin, mehiläisen piikissä on voimakkaita väkäsiä. Nämä ankkuroituvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko piikki myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen. Iiris Kalliola, Ötökät Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Koetan selvittää vanhan ompelukoneen valmistusvuotta. Kyseessä on Singer 306K, eli valmistettu vuosina 1954-1962. Olen etsinyt erilaisista listauksista… 777 Singer 306K:n sarjanumero löytyy koneen alta ja sen tulisi alkaa E-kirjaimella. Sitä seuraa toinen kirjain (väliltä J-S) ja 6 numeroa. https://www.singersewinginfo.co.uk/306/ Singer 306K - sarjanumeron sijainti K-kirjaimella alkava 7-numeroinen sarjanumero, joka on laitteen takaosaan kiinnitetyssä laatassa (ks. oheinen video kohdasta 2:05), ei ole ompelukoneen, vaan ainoastaan sen moottorin (Singer Sewing Motor) sarjanumero. https://www.youtube.com/watch?v=vtsDrxeIEGk    
Mikähän mahtaa olla tämän erikoisen kauniin lilan sienen nimi? Löysin näitä muutamia Nurmijärven Herusista 6.9.2020. 777 Pelkän kuvan perusteella ei voi sanoa mitään varmaa, mutta kyseessä voisi ehkä olla sinilimaseitikki Cortinarius salor. Sienestä on vain yksi epävarma havainto Suomesta, Vihdistä, ei siis kovinkaan kaukaa omasta havaintopaikastasi. Lisätietoa: https://en.wikipedia.org/wiki/Cortinarius_salor https://laji.fi/en/taxon/MX.71736
Maailman ensimmäinen kaupan kassalla suoritettu viivakoodin luku tapahtui 26.6.1974. Milloin (ja missä) vastaava tapahtuma tehtiin Suomessa? 777 Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa vuonna 2018 https://www.kirjastot.fi/kysy/millin-suomessa-kaytettiin-ensimmaisen-kerran Vastauksessa viitattiin GS1 Finland -yrityksen nettisivuihin, joilla kerrotaan viivakoodijärjestelmän ottaneen ensiaskeleensa Suomessa vuonna 1975. https://www.gs1.fi/fi/meista/gs1-finland-oy/gs1n-historia
Mikä on sanonnan "kuuroille ei toisteta" tarkoitus? 777 Sanonta on ollut olemassa jo kauan ja löytyy SKS:n Sananlaskut -teoksestakin muodossa Ei kuuroil kaht kello soitet ja Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. Näistä saisi sellaisen käsityksen, että toistamista pidetään turhana, kuuro, joka ei ole kuullut kellon soittoa tai saarnaa ei kuule toisellakaan kerralla. Valitettavasti tuossa sananlaskukirjassa ei analysoida sananlaskujen merkitystä enkä löytänyt sitä muistakaan sananlaskujen rakennetta ja sisältöä analysoivista teoksista, mutta asiaa voisi kysellä Suomalaisesta kirjallisuuden seurasta, https://kysy.finlit.fi/web/questions.
Lauloimme ja leikimme piirileikkiä lapsena kevät laulun sanoin. Kaikkia sanoja en muista. Laulu alkoi muistaakseni sanoilla kevät on, kevät on aurinko paistaa,… 777 Kyseessä on Juho Lahtisen säveltämä laulu" Kevät on!". Laulu on sävelletty Klaus U. Suomelan runoon. Sanat sisältyvät muun muassa teokseen Suomalaista urheilurunoa (toimittanut Klaus U. Suomela, Helsinki : Valistus, 1958). Saatte runon sähköpostiinne.
Koulussa opeteltiin -70-luvulla runoa kanttarelleista. Oli isä ja äiti ja lapset, jokaisella oma säkeistö. Muistan tämän verran: tässä on rouva Kanttarelli… 777 Kyseessä on Jeanna Oterdahlin runo Kantarellit (Kantareller). Runon on suomentanut Kirsi Kunnas ja se sisältyy teoksiin Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, s. 126) ja  Aikamme lukukirja. 3 (toim. Kirsi Kunnas et al, 1969). http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx… https://lastenkirjainstituutti.fi/ https://sv.wikipedia.org/wiki/Har_du_sett_herr_Kantarell Teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella voit tarkistaa täältä https://helle.finna.fi/ https://finna.fi/
Mikä on Suomen suurin lähde? 777 Jos mitataan suurinta purkautuvan pohjaveden määrää, Suomen suurin lähde on Utsjoella lähellä Norjan rajaa sijaitseva Sulaojan lähde. Siellä vettä purkautuu lähteeseen noin 32 000 kuutiota vuorokaudessa, eli noin 400 litraa sekunnissa.  Etelä-Suomen sanomat on kerännyt vertailua Suomen suurimmista lähteistä ("Suomen suurin lähde löytyy Lapista" 16.5.2011). Lähteiden vertailu keskenään on hieman hankalaa, koska lähteiden vesimäärät muuttuvat aikojen kuluessa eikä niistä ole kerätty tietoa kansallisella tasolla. Lehdessä tehdyssä vertailussa Sulaojan vesimäärä on kuitenkin omaa luokkaansa. Seuraavaksi suurimmaksi arvioitu Taivalvaaran lähde Taivalkoskella pulputtaa vettä "vain" noin 17 000 kuutiota vuorokaudessa. 
Minulla on hämärä muistikuva siitä, että Suomessa olisi joskus 1980-luvulla tai 1990-luvun alkupuolella myyty limsaa, jossa oli makuna suklaa ja sen lisäksi… 777 Emme valitettavasti muistaneet tällaista limonadia, mutta muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mikä on sanan pompula/ponnari (hiuslenkin kansankielinen nimi) alkuperä? Mistä se on peräisin? 777 (Hius)pampulan/pompulan nimitys tulee "pientä pallomaista esinettä" tarkoittavista sanoista pampula ja pompula: pompulaksi kutsutaan varsinkin sellaista hiuslenkkiä, jossa on kaksi pallomaista osaa sen kiinnittämiseksi. Ponnari-nimitys taas liittyy lenkin käyttötarkoitukseen: sen avulla saadaan aikaiseksi poninhäntä eli ponnari. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pampula  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pompula  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ponnari