Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen...
Alanco tai Alanko nimellä maalanneita taiteilijoita ovat mm. Uuno, Aarne, Viljo ja Matti Alanko
Valitettavasti tarkempia tietoja heidän signeerauksistaan ei löytynyt.
Asiaa kannattaa kysellä taide- ja antiikkiliikkeistä. Vaikkapa Bukowskilta tai Hagelstamilta.
Apua saattaa löytyä myös paikallisesta museosta.
https://yle.fi/uutiset/3-11841604
Satakirjastoista löytyy pari opusta, joihin kannattaa tutustua:
Korpela, Leena: Kirjankorjaajan opas
Tainio, Kalevi: Sidoskorjausopas
Kirjojen saatavuuden näkee täältä: https://satakirjastot.finna.fi/
Taskukirjastossa todettiin hetkellinen häiriö, joka kesti viikonlopun yli. Normaalisti Taskukirjaston toimintahäiriöiden syynä on yleensä rajapintaongelma Helmet-kirjastojärjestelmässä, niin ilmeisesti tälläkin kertaa. Rajapintaongelma aiheuttaa sen, että kirjastojärjestelmään liitetyt ohjelmat, kuten Taskukirjasto, eivät saa yhteyttä järjestelmään ja näin ollen eivät voi toimia normaalisti. Ongelma pyritään aina selvittämään niin pian kuin mahdollista, mutta jos ongelma ilmenee viikonloppuna, sen selvittäminen saattaa siirtyä alkuviikkoon.
Kirjastojen laitteistoja löytyy sähkönkulutusmittarit-sanalla täältä.
Esimerkiksi Kyyti-kirjastojen (Haminan, Iitin, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Vironlahden) verkkokirjastossa saatavuustiedot energiankulutusmittariin löytyvät tästä. Laina-aikaa ei ole suoraan mainittu, mutta yleensä se on esineiden osalta noin kaksi viikkoa. Mittareita ei voi ainakaan Kyyti-kirjastoista varata. Laitteita näyttäisi myös olevan hyvin alueen eri kirjastoissa.
Kyseessä on osa "Korkea veisu" Mikis Theodorakisin Mauthausen-balladin ensimmäisestä osasta. Sanat ovat runoilija Jakovos Kampanellisin runosta.
Runo sisältyy nuottijulkaisuun Rauhanlauluja. 2"(toimittanut Merja Hurri; Rauhankirjat, 1984, s. 144-147).
Voit tarkistaa nuottijulkaisun saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sanontoja käsittelevistä kirjoista ei löytynyt sanontaa tuolta puolen, joten vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Sanonnoissa puoli esiintyy yleensä muodossa toinen puoli, esimerkiksi sanonnassa ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Iskelmäsanoituksissa kuten Satumaassa lauletaan "aavan meren tuolla puolen", jolloin se tarkoittaa erityistä luvattua maata, mutta siinäkin muoto on erilainen. Tuonpuoleinen puolestaan on kuolemanjälkeinen tai haudantakainen.
Lähteet
Muikku-Werner, Jantunen & Kokko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Kielipakina: Paikkoja auringossa https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielipakina_%…
Kielitoimiston...
H.G.Porthanin kirjoitus Försök at uplysa konung Aelfreds geografiska beskrifning öfver den Europeiska Norden sisältyy sarjaan "Kongliga Vitterhets-, Historie- och Antiqvitets-Akademiens Handlingar". osa 6, 37-106. 1800.
ks.
Teos Porthan: Opera Omnia. VI. Turku 1978, sivu xxxxviii. Julk. Porthan seura.
Ks. myös
http://www.lysator.liu.se/runeberg/transmin/c0408.html
sekä
http://www.vitterhetsakad.se/
Teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia: sata vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu, 1999) on artikkeli Anu Seppälästä. Kotilieden numerossa 12/2002 s. 106-109 on kirjailijan haastattelu. Tässä on linkki sivulle, jossa on jonkin verran tietoa Seppälästä:
http://www.satakunnankansa.fi/teema/kirja-arvostelut/1742617.shtml
Vuoden 2002 Kotiliedet löytyvät Pasilan kirjaston lehtialueelta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2773
Kaupunginkirjastot eivät saa väitöskirjoja ilmaiseksi. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjasto saa kaikista Suomessa julkaistuista väitöskirjoista ns. vapaakappaleen. Kaupunginkirjastot hankkivat kokoelmiinsa jonkin verran väitöskirjoja, mutta lähinnä vain laajaa yleisöä kiinnostavia tutkimuksia.
Puukon valmistusta käsitellään esim. Ilari Mehtosen "Puukkoseppä" ja P. Väyrysen "Puukonrakentajan opas" -nimisissä kirjoissa, jotka löytyvät luokasta 65.2.
Maanmittaushallituksen arkistosta saattaisi olla hyötyä. Sieltä löytyy esimerkiksi tilojen lohkomis-asiakirjoja. Tästä osoitteesta voisi lähteä liikkeelle:
Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=154341.KA
sieltä löytyy mm.:
Uudistushakemisto: Keski-Suomen lääni (Pylkönmäki-Äänekoski):
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1757
Voimme lähettää pari vihkoa joissa on Suomen perustuslaki. Suomen laki teosta emme lainaa.
Voitko ilmoittaa postiosoitteesi.
kirjasto.tietopalvelu@eduskunta.fi
Mistään lähteistä ei löydy suomenkieleen vakiintunutta vastinetta ruotsin sanalle "tvillingbok". Suomessa tällaisia teoksia, joissa on rinnakkaisteksti vierekkäisillä sivuilla kutsutaan yksinkertaisesti kaksikielisiksi kirjoiksi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä se pitää paikkansa. Energian määrä suljetussa järjestelmässä - jollainen myös maailmankaikkeutemme fyysikoiden näkemyksen mukaan on - energiaa ei synny eikä katoa, se vain muuttaa muotoaan tavoilla, jotka eivät aina ole arkijärjellä helposti havaittavissa.
Ydinvoimala hyödyntää atomiytimien sidosenergiaa sitä vapauttamalla, jolloin osa atomien massasta muuttuu hyödynnettäväksi energiaksi. Tuo ihmisen käyttöön vapautuva energia on siis ollut koko ajan olemassa toisessa muodossa, uutta on vain sen olomuoto.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Etsitty kirja lienee Joan Walsh Anglundin Satukirja (Taikajousi, 1979). Tarinassa Tähtiä taivaan tähti katselee syvää tummaa merta ja meritähti taivaasta alhaalta, kumpikin omassa sinessään varmana siitä, että kaikki tähdet kuuluvat sinne missä ne itsekin ovat. Kissanpoikanen ja hivenen rakkautta lämmittää kylmintäkin sydäntä tarinassa Mamma Vilunen. Kirjan muut tarinat ovat Uskollinen Nalle-karhu, Viisi pientä ankanpoikaa, Iso ruskea pussi, Jouni Pipari, Uteliaan pikku kalan seikkailu, Valtava vihreä aalto, Tarina meloonista, Kaukopuhelu ukille, Paksu valkoinen lumi, Joulutähti ja Tuutulaulu.
”Kalevalasta” löytyy lyhennettyjä ja modernisoituja versioita, joihin on otettu ainakin toimittajien mielestä olennaisimmat asiat mukaan. Jo Elias Lönnrot itse teki ”Kalevalasta” kouluja varten lyhennetyn laitoksen, joka on ilmestynyt uudelleen nimellä ”Kalevala 1862 : lyhennetty laitos” (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005). Siinäkin tosin on yli 350 sivua runoja, joten ei se kovin lyhyt ole.
Pikaisesti selailtuna löytyi seuraavia lyhennelmiä tai modernisointeja:
Kalevala kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1950; 160 sivua)
Kalevala lyhennettynä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998; 192 sivua)
Kalevala nykysuomeksi (Pilot-kustannus, 2006; 247 sivua)
Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009; 328 sivua)
Kalevalan tarinat (Otava...
