Kristiina Kuparisen Sun suomi : Finnish for beginners voisi olla toinen kirjavaihtoehto. Tämän kirjan kielinä ovat suomi ja englanti. Minulla ei ole täällä juuri paikalla yhtään kappaletta tätä kirjaa, että voisin tarkistaa missä suhteessa kielet kirjassa ovat. Muita vaihtoehtoa voisi olla Riitta-Liisa Valijärven Finnish Tutor: Grammar and Vocabulary Workbook tai Learn Finnish - Quick / Easy / Efficient. Jos hän etenee siihen asti, että kieliopin opettelu on ajankohtaista niin Leila Whiten A grammar book of Finnish on siihen hyvä ja tekijä sama kuin tuossa jo löytämässäsi teoksessa.
Duolingo on yhdysvalloissa perustettu ja kehitetty, joten toiminee siellä yhtä hyvin.
Yle tarjoaa suomen kielen alkeiden oppimateriaaleja,...
Lastenkirjainstituutin vuonna 2011 järjestämän aapisnäyttelyn näyttelyluettelo on luettavissa internetissä: https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf. Näyttäisikö joku siinä esiintyvistä kansikuvista tutulta? Kansikuvia löytyy toki myös esim. laittamalla Googlen kuvahakuun hakunsanoiksi "vanhat aapiset".Lastenkirjainstituutin kirjasto sijaitsee Tampereella. Se on tällä hetkellä kesätauolla, mutta avautuu jälleen 12.8.: https://lastenkirjainstituutti.fi/info/yhteystiedotjaaukioloajat. Toki myös Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy paljon vanhoja aapisia. Niitä on mahdollista selailla ja varata PIKI-verkkokirjaston kautta: https://shorturl.at/uCC44.
Vaasan historiasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän kysymykseen niistä ei löytynyt vastausta. Tutkin kirjoja kuten Vaasan historia: osat I-IV, Hoving: Vaasa 1852-1952, Aspelin: Lehtiä Waasan kaupungin historiasta, Lehtikanto: Rakennettiin uusi Vaasa ja Lilius: Suomalainen puukaupunki."Vöråstan" mainitaan useissa jo 1800-luvun loppupuolella julkaistuissa sanomalehdissä, mutta artikkeleissa ei perehdytä nimen taustaan. Ainoa viite, josta voisi jotain arvailla, on 26.9.1912 julkaistussa Finska-Amerikanaren sanomalehdessä. Lehdessä kerrotaan, kuinka Vöyrinkaupungilla asuu lähestulkoon ainoastaan Vöyriltä, Mustasaaresta ja Koivulahdesta kaupunkiin muuttaneita henkilöitä. Myös teoksessa "Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin"...
Kirjallisuutta tietokoneviruksista löytyy aika paljonkin. Ongelmana on ihan tuoreen tiedon vähäisyys. Suosittelisin mieluiten internetin käyttöä, jos kaipaat tuoretta materiaalia.
Tässä kuitenkin joitain poimintoja eri kirjastojen tietokannoista:
- Kerttula, Esa : Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri (98)
- Helenius, Marko: Tietokonevirukset ja virustentorjunta (94)
- Järvinen, Petteri : Tietokonevirukset (90)
- Nikander, Pekka : Internet-tietoturva (96)
- Paavilainen, Juhani : Tietoturva (98)
- Kleemola, Maija : Tietosuojavaatimukset verkottuvassa tietojärjestelmässä (98)
Voit itsekin hakea oman kirjastosi (ja netin välityksellä...
Nettisivuja Slovakiasta
http://europa.eu/abc/european_countries/eu_members/slovakia/index_fi.htm
http://plaza.fi/matkalaukku/ulkomaat/eurooppa/slovakia/
http://www.jyu.fi/intl/opiskelijavaihto/raportit/comenius.html
Slovakian matkailusivustoja löytyy lisäksi seuraavista osoitteista, mutta ne eivät ole suomeksi,
http://www.slovakia.com/
http://www.slovakia.travel/
Olisiko kyseessä Jorma Kurvisen kirjasarja Susikoira Roi? Siitä on tehty myös televisiosarja, https://areena.yle.fi/1-4412122. Toinen koirasarja televisiossa on itävaltalainen Poliisikoira Rex, https://www.nelonen.fi/ohjelmat/poliisikoira-rex, löysin myös Kommissar Rex-nimisen kirjasarjan, mutten suomennosta siitä. Lisäksi on olemassa Joyce Strangerin kirja Paimenkoira Rex, jonka tarina sijoittuu Skotlantiin ja kirja on ilmestynyt suomeksi 1969. Tämä on yksittäinen kirja, ei sarja.
Valitettavasti toivomanne teksti ei ennättänyt Teille itsenäisyyspäiväksi. Kirjastomme suljettiin jo kello 18.00.
Mikäli teksti edelleen kiinnostaa, on
Topeliuksen Maamme-kirja digitoitu alkuperäismuodossaan (1876)
Helsingin yliopiston kirjaston HELMI-tietokantaan (http://www.lib.helsinki.fi/memory/helmi.html)
Kirjan eri painoksissa luvun nimi vaihtelee, mutta tässä em. digitoidussa versiossa luku on Isänmaasta ja luvun numero on 3.
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.3. Teosta on tilattu Helmet kirjastoihin yhteensä 39 kpl, joista 9 Espooseen.
Kunhan kirja on aikanaan saatu luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon, voi siihen tehdä varauksen.
Tietoa nimen alkuperästä ja merkityksestä ei valitettavasti löytynyt.
Latinan kielen sana figulus/-a tarkoittaa suomeksi keraamikkoa tai savenvalajaa (Pekkanen – Pitkäranta: Nykylatinan sanakirja. Suomi – latina – suomi. SKS 2006). Kyseessä voisi siis olla vanha ammattiin perustuva lisänimi.
Kyllä, kyseiset kirjat annetaan vain lukusalikäyttöön. Skannaaminen on mahdollista kirjaston kopiokoneilla, kopion hinta on 50 snt. Mikäli sinulla on digikamera, voit myös sillä kuvata tarvittavat sivut.
En muista kuulleeni, että minkään kirjaston verkkosivut olisivat saaneet erityisen paljon kehuja helppokäyttöisyydestään, eikä tietokannoista tai Google-haullakaan löytynyt oikein niitä koskevia vertailuja. Enemmänkin on tutkittu sitä, miten helppokäyttöinen jokin verkkosivusto tai sen osa tai tietokanta on. Tällaisia ovat esimerkiksi Hanna Heinäsen pro gradu -tutkielma ”Digitaalisen kirjaston käytettävyyden arviointi: JYKDOK-Finnan käytettävyys-tutkimus” (https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94835/GRADU-1389359776.pdf), Taru Särkän pro gradu -tutkielma ”Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston verkkotekstien käytettävyys ja kirjaston representaatio” (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42680/URN%3aNBN%3a…), Tuuli...
Helmet-kirjastojen tietokannasta löytyy kirja nimeltä Iktashef Finlanda, kirjoittanut Liisa Suvikumpu ja arabiaksi kääntänyt Youssef Naja. Olisiko siitä hyötyä asiakkaallenne?
Tässä linkki kirjan tietoihin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1936847__S%28historia%29%2…
Kirjan voi tilata kaukolainaksi Keski-kirjastojen verkkokirjastosta löytyvällä kaukolainalomakkeella: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
3D-tulostimet tulevat asiakkaiden käyttöön helmikuun 2018 puolella. Laite on Prenta Duo XL SE. Tulostusmateriaali on PLA-muovi. Viipalointiohjelma eli ohjelma, joka "kääntää" 3D-mallin tulostimen "ymmärrettäväksi", on Simplyfy3D-tulostusohjelma. Ainakin tiedostomuodot obj ja stl käyvät.
Carlo Collodin satu Le avventure di Pinocchio on suomennettu (suomentaja Elli Sihvo) nimellä Pitkänenän seikkailut vuonna 1927. Sama suomennos julkaistiin vuonna 1954 Meidän lasten kirjasto -sarjassa. Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica:
https://finna.fi
Pinokkio- ja Pinocchion seikkailut nimisinä siitä on monia painoksia ja suomentajia.
Pitkänenän seikkailussa seikkailevat ainakin Pitkänenä, mestari Kirsikka, Jeppe, puhuva Sirkka, ilveilijät Pelle ja Kasper, nukkemestari Tulennielijä, Kettu ja Kissa, Sinitukkainen Tyttö, Haltiatar, Musti, Kyyhkynen, Penu, Etana, Kynttilänsydän, Pieni mies, Simppu, Haikala ja Jantunen. Ja varmasti muutama nimi puuttuukin...
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjaston varastosta Pasilan kirjastosta...
Eri kirjastojen tietokannoista ei sanalla ruokailijatyypit tai ruokailijat löytynyt yhtään viitettä. Lehtitietokanta Aleksista löytyi kolme viitettä, joista voisi olla sinulle hyötyä. Hallinto-lehdessä (vuosi 1991, n:o 4) on artikkeli nimeltä Kestävä kehitys ja ravitsemus: suomalaiset ruokailijatyypit. Kotitalous-lehdessä on kaksi artikkelia: Kotiruoka on yhä arvossaan: tutkimustietoa suomalaisista ruuanlaittajina ja ruokailijoina (1995, n:o 5-6) ja Ruokailijoiden roolit ja odotukset (1992, n:o 10).
Voitto kotiin oli 1999-2002 Nelosella esitetty visailuohjelma, joka perustuu yhdysvaltalaiseen Family Feud-ohjelmaformaattiin. Säännöissä ei mainita miten sadan eri ihmisen vastaukset kysymyksiin on kerätty. Asiaa voisi tiedustella Fremantlemedia Finlandilta, joka on ohjelman tuotantoyhtiö.
Jyväskylässä pääkirjaston 3. kerroksessa musiikkiosastolla on asiakaskäyttöön tarkoitettu digitointitila. Käyttäjällä on oltava lainausoikeus Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Musiikkiosasto ja myös digitointila on muutostöiden takia suljettu 1.1.2019 saakka.
Tilassa voi
muuttaa LP-levyjä, C-kasetteja, VHS-videoita ja kaitafilmejä digitaaliseen muotoon
muokata kuvia, ääntä ja musiikkia
skannata tekstiä, paperikuvia, dioja, negatiiveja ja negatiivifilmejä
polttaa työt CD-levyille (kuvat, teksti- ja äänitiedostot) tai DVD-levyille (videot)
tallentaa työt muistitikulle tai omalle ulkoiselle siirrettävälle kovalevylle
digitoida mm. 8mm, MiniDV- ja beta-kasetteja (huom. asiakkaalla on oltava oma kamera/nauhuri ja siihen...