Ainakin Helmet-kirjaston kokoelmassa näyttää olevan DVD-levy "Karaokekeskus.com : Koti vol. 2", joka sisältää tämän Jorma Kyrön sävellyksen oletettavasti karaokeversiona. Julkaisun pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1980560~S9*fin Sen voi tilata omaan kirjastoon kaukolainana.
Heikki Poroila
Zinio-palvelun englanninkieliset aikakauslehdet ja PressReader-palvelun ulkomaiset sanomalehdet ovat luettavissa kirjaston ulkopuolella digitaalisina.
Kotimaisia aikakauslehtiä ei tällä hetkellä ole luettavina kirjastojen palveluissa digitaalisina lainkaan. Kotimaisia sanomalehtiä voi lukea kirjaston tiloissa digitaalisina ePress-palvelussa, mutta palvelu ei valitettavasti ole käytettävissä etänä.
Kirjaston e-lehtipalveluista voit lukea lisää alla olevasta linkistä. Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa e-aineistojen käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Elehtipalveluista_viihdetta…
Ulla Janhosen arvostelu Tiikerin voimalla-kertomus toivottomasta tytöstä, joka selviytyi-on julkaistu
Helsingin Sanomissa 19.5.1996. Kyseinen arvostelu on
myös Kirjallisuusarvosteluja kaunokirjallisuus 5/96
-julkaisussa, joka on mm. Espoon pääkirjastossa.
Voitto kotiin oli 1999-2002 Nelosella esitetty visailuohjelma, joka perustuu yhdysvaltalaiseen Family Feud-ohjelmaformaattiin. Säännöissä ei mainita miten sadan eri ihmisen vastaukset kysymyksiin on kerätty. Asiaa voisi tiedustella Fremantlemedia Finlandilta, joka on ohjelman tuotantoyhtiö.
Sukunimi Helkamaa lienee samaa perua kuin muut Helka-alkuiset sukunimet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Helkala saattaa pohjautua skandinaaviseen naisennimeen Helga tai merkitykseen, jonka pohjana ovat helatorstain tai helluntain aikoihin poltetut helkatulet. Pohjimmiltaan molemmat ovat peräisin muinaisista skandinaavisista kielistä.
Tynnin runossa viitataan kansansatuun, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Esimerkiksi Raul Roineen Suomen kansan suuressa satukirjassa, jossa on SKS:n kansanrunousarkiston materiaalin pohjalta muokattuja satuja, se esiintyy nimellä Mökintyttö ja kuningas. Siinä kuningas saa kuulla, että köyhällä mökkiläisellä on viisas tytär ja hän haluaa kokeilla tämän älyä antamalla vaikean tehtävän. Jos tyttö siitä suoriutuu, kuningas lupaa kihlata tämän morsiamekseen.
"Kuningas sanoi: 'Sinun on palattava kotiisi, mutta tule huomenna uudelleen luokseni. Mutta älä tule vaatteissa äläkä alastonna, älä hevosella eikä hevosetoinna, älä ratsastaen äläkä ajaen, älä tietä äläkä tien viertä, älä tule päivällä äläkä yöllä; et saa tulla sisälle,...
Kyse saattaa olla vain erilaisista käytännöistä, jotka muotoutuneet aikojen kuluessa. Yhdysvalloissa on tosiaan sama käytäntö kuin Iso-Britanniassa ja Ranskassa, Skandinaviassa tunnutaan noudattavan samaa käytäntöä kuin esimerkiksi Saksassa.
Ulkomaiset osoitteet kannattaa kirjoittaa kohdemaan omien käytäntöjen mukaisesti, jos ne vain ovat tiedossa. Postiosoitteiden merkintätavoista eri maissa löytyy tietoa Universal Postal Unionin sivustolta. Kohdasta postiosoitejärjestelmät jäsenmaissa "Postal addressing systems in member countries and/or territories" löytyy tietoa, miten osoite kirjoitetaan missäkin maassa yksinkertaisesti hakemalla valikosta maan nimi ja lataamalla sen jälkeen kyseisen maan malli.
Kielitoimiston ohjepankki...
Makupalat-palvelussa on linkkejä kirjablogeihin ja arvostelusivustoille. Esimerkiksi Kirjavinkit-sivustolla on yli 10 000 arvostelua. Muista sivustoista laajin on lienee GoodReads, josta löytyy arvosteluja useilla kielillä.
Myös haku kirjan nimellä ja kirjoittajalla antaa usein osumia kirjablogeihin tai lehtiarvosteluihin. Sosiaalisessa mediassa on paljon lukemiseen liittyviä ryhmiä, Facebookissa mm. Helmet-lukuhaasteen ryhmä tai Kirjallisuuden ystävät. Instagrammissa vinkkejä voi hakea #kirjagram ja TikTokissa #booktok.
Runo on Tomas Tranströmerin Mustia maisemakortteja (Svarta vykort, vuonna 1983 ilmestyneestä kokoelmasta Det vilda torget). Siitä on olemassa ainakin kaksi suomenkielistä käännöstä: Jarkko Laineen ja Caj Westerbergin. Ilmaus "puku ommellaan hiljaisuudessa" löytyy kummastakin versiosta.
Laineen tulkinta löytyy Parnasso-lehden numerosta 4/1985 sekä antologioista Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991), Vain unen varjo (Otava, 1997) ja Maailman runosydän (WSOY, 1998). Kahdessa jälkimmäisessä ei käytetä runon otsikkoa, vaan se löytyy sisällysluettelosta ensimmäisen maisemakortin alkusanoin ("Päivyri täyteen kirjoitettu"). Westerbergin suomennos sisältyy Tranströmer-koosteisiin Kootut runot 1954–2000 (...
Kysymyksen sitaatti ei ole Lewis Carrollin kirjasta, vaan Tim Burtonin sen pohjalta ohjaamasta elokuvasta. Siinä se on Liisan vastaus Hullun Hatuntekijän kysymykseen "Have I gone mad?" Sananvaihdon inspiraationa on luultavasti ollut Carrollin kirjassa teekutsuja edeltävä Liisan ja Irvikissan välinen keskustelu:
"But I don't want to go among mad people," Alice remarked.
"Oh, you ca'n't help that," said the Cat: "we're all mad here. I'm mad. You're mad."
"How do you know I'm mad?" said Alice.
"You must be," said the Cat, "or you wouldn't have come here."
Alice didn't think that proved it at all: however, she went on: "And how do you know that you're mad?"
Liisa Ihmemaassa (2010) - Quotes - IMDb
Burtonin elokuvaa ei valitettavasti ollut...
Onkohan kyseessä laulu C'est si bon (Hyvä on olla luonasi)? YouTubesta löytyy Henry Theelin levytys vuodelta 1950. Laulun nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta 8.
Sukunimi on samaa perua kuin Jouhki. Kirjassa Sukunimet (Pirjo Mikkonen ja Sinikka Kauppala, Otava 2000) kerrotaan, että ortodoksiset karjalaiset ovat käyttäneet muotoja Jouhki, Jouhko, Jouhkima ja Jouko venäläisestä nimestä Jefim, Jevko (kr. nimestä Euthymios). Sukunimeksi vakiintunut mm. Harlussa, Salmissa ja Suistamolla, nykysin mm. Imatralla.
Jouhkimoweja on ollut vain muutama kymmenen. Sukunimeä sivutaan lyhyesti Jouhkin yhteydessä myös Outi Patrosen väitöskirjassa
Patronen, Outi. Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818-1925. Helsingin yliopisto, 2017. Alla linkki väitöskirjaan:
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f15ff162-9baf-4a82…...
Valitettavasti kirjaa voi olla vaikea löytää. Se on käännetty ranskaksi nimellä Soldats inconnus vuonna 1956, mutta näyttää siltä, että uusia painoksia ei sen jälkeen ole otettu. Ulkomaisista verkkodivareista sitä voi toki etsiä, mutta ainakaan omalla pikaisella haullani en löytänyt yhtäkään myynnissä olevaa kappaletta.
Ranskankielistä laitosta on joissakin suomalaisissa kirjastoissa, ja siitä voi tehdä tarvittaessa kaukolainapyynnön oman kirjastonsa kautta.
Suomi oli 1800-luvun lopulla vielä suurimmalta osin maatalousyhteiskunta, jossa tyypillinen miehen ammatti oli renki. 1800-luvun loppupuolella renki ansaitsi vuodessa rahapalkkaa 100-150 markkaa. Tämän lisäksi palkkaan sisältyi erilaisia luontoisetuja.https://veteraanienperinto.fi/index.php/tietopankit/kertomuksia/itsenaistymisen-vuodet/nuorisoa-1800-luvun-lopulla/Vuoden 1899 100-150 markkaa olisivat nykyrahassa 557-835 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Druidit olivat muinaisten kelttien pappeja Galliassa ja Britanniassa; olivat myös heidän lääkäreinään ja tuomareinaan ja muodostivat sotapalveluksesta ja veroista vapaan säädyn. Druidit olivat myös ennustajia ja laulajia. Tämä määrittely on 1960-luvun Otavan isosta tietosanakirjasta. Druidien määrittely löytyy myös Suuresta tarukirjasta. Kelteistä on jo vastaus Kysy Kirjastonhoitajalta arkistossa. Siinä mainituissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa on myös kerrottu druideista. Lisäksi on olemassa teos Kelttien jumaltarut (1998).
Christopher Gillbergin kirja Touretten oireyhtymä, joka on käännetty suomeksi vuonna 2001, taitaa tällä hetkellä olla paras saatavilla oleva suomenkielinen kirja. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, osoite on
http://www.helmet.fi
Touretten oireyhtymästä löytyy myös useita Internetlinkkejä. Erityisen hyvältä vaikuttaa Suomen Tourette Yhdistyksen sivu osoiteessa
http://www.tourette.fi
