Äskettäin julkaistu Helmet.fi-sivusto ei toimi vielä täysin toivotulla tavalla: tämäkin toiminto on ilmeisesti tilapäisesti puuttunut. Tällä hetkellä "Takaisin listaan" -linkki on taas paikallaan sivun vasemmassa reunassa teoksen tietojen yläpuolella.
Näyttäisi siltä, että muita Barbro Lindgrenin Mattias-kirjoja ei ole suomennettu kuin Kesä kaupungissa. Ruotsiksi Mattiaksesta kertovat teokset Mattias sommar (1965, suomeksi Kesä kaupungissa), Mera om Mattias (1966) ja Hej hej Mattias (1967).
Todennäköisesti on kyse saman kirjan uudesta painoksesta. Debra DeSalvon nimellä kirjoitettu kirja ilmestyi 2006, ja sitä on saatavissa mm. Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Devi on DeSalvon bändin nimi, ehkäpä hän on muuttanut nimensäkin:
http://www.maui.net/~zen_gtr/news.html
Devin nimellä ilmestynyttä kirjaa mainostetaan uutena, päivitettynä painoksena. Kuitenkaan tietoa ei löytynyt aiemmasta, hänen nimellään ilmestyneestä kirjasta.
http://www.devi-rock.com/thelanguageoftheblues/
Ainakaan toistaiseksi uutta painosta ei ole hankittu kirjastoihin.
Kohtaamispaikalla on 120mm aihioita kaikkiin heidän skannerikoneisiin.
Myllypuron kirjastossa voi käyttää tavallista skanneria sekä Epson Perfection V750 Pro -skanneria filmien, diojen ja valokuvien skannaamiseen. Lähempiä tietoja kannatta kysyä Myllypurosta, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Ajanvaraus koneille https://varaus.lib.hel.fi
Kyllä on. Alla olevan linkin kautta saat luettelon niistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28joiut%20saamelaiset%29%2…
Haku on tehty Helmet-haussa (http://www.helmet.fi/fi-FI) hakusanoilla joiut saamelaiset ja rajaamalla aineistoksi cd-levyt.
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Ikävä kyllä Inkeri Hynysestä ei ole löytynyt henkilötietoja tai muutakaan tietoa. Hän ei ole julkaissut runokokoelmaa tai muutakaan kokonaista teosta. Yksittäisiä runoja voi olla julkaistuna muitakin, esimerkiksi lehdissä, mutta niiden löytämiseen ei ole kirjastoissa välineitä.
Vanhojen lehtien vuosikertoja (Myös Hymy) löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Toki myös muista yliopistokirjastoista saattaa löytyä vanhempia lehtiaineistoja.
Niistä saa helpoimmin tietoa Melinda-haulla.
http://finna.fi
1950-luvun Hymyt löytyvät Kansalliskirjastosta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DPG5S7PSYSPD6LB7CK13X878M4SX6YH3Q…
Niitä voi käydä siellä lukemassa mikrofilmeiltä tai tilata omaan lähikirjastoonsa lukusalikäyttöön.
Kokeilin Frank monihakua.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Teos löytyy melko monesta kirjastosta ympäri Suomenmaan.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos mikään näistä ei ole lähellä Sinua, voit
käydä lähimmässä kirjastossa kysymässä mahdollisuutta kauko-lainaan.
Kirjan voi myös osataa, jos lähin kirjasto on takusten takana. Esim Adlibris tarjoaa sitä 20€ hintaan.
Fennica ei löytänyt tätä oppilasmatrikkelia.
Sitä voisi tiedustella Aalto yliopiston arkistosta:
Aalto-yliopiston arkisto ARTS
Sähköposti: arkisto@aalto.fi
Yhteydenotto ensisijaisesti sähköpostilla
Puh. 050 340 9330
Käyntiosoite: Hämeentie 135A, Helsinki
Taidemaalarista löytyi teos:Sallasta Karjalankannakselle : jatkosota tekstein ja piirroksin / Aares Salli ; toimittanut Seppo Porvali. 2004
https://finna.fi
Se olisi tilattavissa Kansalliskokoelman lukusaliin. (Helsingissä)
Vaikea kysymys...
Meillä on varmasti Suomen kirjastoissa äänitteitä ja nuotteja, jotka eivät ole enää myynnissä.
Ne ovat kuitenkin tavallaan julkisesti saatavilla lainaksi tai kopioituina.
Kaikkia omakustanne materiaaleja ei kirjastoistakaan löydy.
Heinolan alueella ilmestyviä sanomalehtiä ovat Itä-Häme ja Kirkonseutu-seurakuntalehti. Lehdet löytyvät Heinolan kirjastosta, jonne on tilattu myös monia muita sanomalehtiä:
http://lastukirjastot.fi/106557/fi/articles/heinolan-kirjaston-sanomale…
Tästä aiheesta näyttää löytyvän aika vähän suomenkielistä aineistoa,jota pyysit, joten listaan tähän myös englanninkielisiä kirjoja. Hakuja on tehty Linda- ja Fennica-tietokannoista sekä Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista. Näitä tietokantoja on myös asiakaskäytössä kaupunginkirjastossa tai yliopiston kirjastossa. Mm. nämä viitteet löytyivät asiasanoilla järjestöt & markkinointi.
Kirjoja: Hyvönen, Saara: Järjestöjen markkinoinnin kehittäminen (1989), Harju,Sari: Markkinoinnin soveltaminen yhdistyksen toimintaan ja yhdistyksen toiminnan kehittäminen jäsenistön mielipiteiden pohjalta (pro gradu, 1992), Herron, Douglas B.: Marketing nonprofit programs and services (1997), McLeish, Barry J.: Successful marketing strategies for...
Helsingin Sanomissa julkaistun muistokirjoituksen mukaan Raija Uosikkinen suunnitteli 1978–1983 valmistetut vuosittaiset joululautaset. Tutkin kuitenkin netin myynti-ilmoituksia, ja havaitsin että myös vuosien 1984 –1989 joululautasissa on Uosikkisen signeeraus.
Lähde:
Helsingin Sanomat 15.1.2004 https://www.hs.fi/muistot/art-2000002625944.html
Pöykiö esiintyy sukunimenä Oulun seudulla ja pohjoisessa Kainuussa. Pöykiö-nimen arvellaan liittyvän Pöykkö-sukunimeen, joka on mahdollisesti muunnos tai risteytymä nmistä Pääkkö, Pyykkö ja Pöyhönen (Lähde: Pijo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000). Yleiskielistä merkitystä nimelle ei löytynyt.
Helmet-kirjaston palveluna e-lehtipalvelu PressReader on maksuton asiakkaille, eikä pitempäänkään käytettynä muutu maksulliseksi. Alla tietoa e-lehtipalveluista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Kaikkein ensimmäiseksi et saa tätä vastausta sähköpostiisi, mutta se ei ole ongelma, koska julkaistut vastaukset voi lukea sivuiltamme. Suurin osa viesti- ja ilmoituspalveluista toimii vielä myös paperisen postin kautta, mutta kulut niistä voivat olla käyttäjälle suuremmat. Osa viestinnästä toimii verkkotunnistautumisen avulla eikä käytä postin tyyppistä viestintää enää lainkaan. Tällaisia ovat esim. pankit, ja esimerkiksi muu laskutus e-laskuina suoraan pankkiin, Suomi.fi:n piirissä ovat palvelut, esim. Kelan, verotoimiston ynnä muiden vastaavien viestit, myös kunnan viestinä, esim. terveyspalvelut. Suomi.fi:n liittyy myöhemmin vielä enemmän tämän tyyppisiä julkisia palveluja. Verkkolehdet toimivat usein käyttäjätunnuksin. Myös monet...
Kyseessä on Maija Konttisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on julkaistu teoksessa Koulutieltä : runoa ja suorasanaista (Valistus, 1938).
Voit tarkistaa Helmet-haulla teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa .
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
