Mia ja Miia ovat alkuaan nimien Mirja ja Mirjam, paikoin myös Vilhelmiinan ja Marian kutsumamuotoja. Mirja on Mirjamin kansanomainen muunnos ja Mirjam taas on Maria-nimen hepreankielinen muoto. Maria on Jeesuksen äidin nimi, ja nimen alkuperäinen merkitys on ilmeisesti ollut 'toivottu lapsi'.
Italiassa Mia on lempinimi nimistä Michaela, Michelle. Michaela tarkoittaa hebreaksi "Se joka on jumalan kaltainen".
Hebrean Miryam tarkoittaa "surun meri".
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet, esim. Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia asiasanalla etunimet tai Mia.
Vastausten...
Toisistaan riippumattomia Ståhlberg-sukuja on runsaasti niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Mahdollista on, että kyseessä on ns. sotilasnimi, joka annettiin alkuaan merkittäessä miehiä sotaväen luetteloihin. Tähän viittaa nimen loppu -berg 'vuori'. On myös helppo ajatella, että nimen alku ståhl- (nykyruotsin oikeinkirjoituksessa stål-) 'teräs' viittaa sotilasmaailmassa arvostettuihin ominaisuuksiin.
Stål/stål on yhteistä germaanista sanastoa, esim. nykysaksan kielessä Stahl, nykyenglannissa steel. Lainana sana on siirtynyt myös germaanisen kieliperheen ulkopuolelle, esim. venäjän samaa merkitsevä сталь/stal'.
Berg on samoin yleinen germaaninen sana, esim. saksan Berg 'vuori', englannin barrow 'hautakumpu'. Sana voidaan palauttaa edelleen...
Poste restante -osoitetta käyttävät muun muassa henkilöt, joilla ei ole vakituista osoitetta tai muuta mahdollisuutta vastaanottaa postilähetyksiä. Erityisesti asunnottomat ovat suosineet poste restante -palvelua. Tilapäisesti poste restante -osoitetta voi käyttää, jos on tarve vastaanottaa postia muussa kuin kotiosoitteessa esimerkiksi matkan aikana. Syyksi poste restante -osoitteen käyttöön on esitetty myös halua pysytellä viranomaisten tavoittamattomissa, velkojien välttelyä ja tarkoituksellista tukikikkailua.
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/vastaanottaminen/postin-jakelu/post…
https://yle.fi/uutiset/3-10780419
https://yle.fi/uutiset/3-10635971
Turun Sanomat: Tuhannet elävät ilman osoitetta - Uutiset - Turun Sanomat (ts.fi)
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa tai tutkimuksissa on tietoa parturi-kampaamoalan tuotteista ja niiden aiheuttamista allergioista:
Kemikaalit parturi- ja kampaamotyössä. Työhallinnon julkaisu n:o 23. 1993.
Keskustelua kosmetiikasta: ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. 1994
Leino, Timo: Tutkittua tietoa parturi-kampaajien terveydestä ja työoloista: parturi-kampaajien työperäinen astma, nuha ja ihottumat. 1998.
Luoma, Aija: Parturi-kampaajan ja kosmetologin turvalliset työtavat: yhteiselämää mikrobien kanssa - ärsytys ja allergia. 2001. (Aija Luomalla myös muita kosmetiikkaa käsitteleviä kirjoja)
Työtervyettä kampaajille ja partureille. Toim. Timo Leino. 1995.
Parturi-kampaajien allergioita käsitellään myös esim. seuraavissa...
Kyseessä voisi olla tsekkiläinen vaha-animaatiosarja Hupsis. Hupsis-Ukot Pat ja Mat ovat varsinaisia tee-se-itse miehiä, joille ei mene sormi suuhun olipa kyse sitten asioiden tekemisestä tai korjaamisesta. Mikään ei ole heille mahdotonta, vaikka asiat eivät aina menekään aivan heidän suunnitelmiensa mukaan.
Sarjaa on esitetty TV:ssä.
Lisätietoa sarjan osista:
http://www.fs-film.fi/showPage.php?page_id=1133&catId=2
Hupsis-sarjaa on saatavissa Helmet-kirjastoista dvd- ja videotallenteina: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hupsis&searchscope=9
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - stadin slangin suursanakirjan (5. p. 2005) mukaan luumuilu tarkoittaa (tai tarkoitti ainakin 1970-luvulla) pinnaamista. Sen merkitys on suurin piirtein sama kuin sanalla lusmuilla, joka tarkoittaa saman kirjan mukaan laiskottelemista, vetelehtimistä tai pinnaamista, tai sanalla lusmuta, jonka merkitys on laiskotella, vetelehtiä, oleilla.
Sanat tunnetaan samoissa merkityksissä myös armeijaslangissa:
- Lusmuta, Pakoilla nakkihommia
- Luumu, Lusmuilija
http://www.aamukampa.net/inttiwiki/index.php/Inttisanasto#L
- Lusmuilu, palveluksen välttäminen, jättää omat työt muiden tehtäväksi
http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi
Eli sanan merkitys olisi suunnilleen se, mitä...
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjassa (v. 2000) kerrotaan näin:
Nimi LAVI (156) esiintyy Suomen keskiajan lähteissä usein, mm. 1419 Olaus Laweson Kokemäellä, 1424 katsastusmies Lafwe Karjaalla, 1418 Lawe Puthahalta Vehmaalla. Sukunimenä Lavi esiintyy ainakin Lappeella (1664 Jören Lawj) ja Vehkalahdella. Eurajoella sen pohjalta on saatu talonnimi: 1550 Mons Lauila, 1552 Gres, Mons ja Thomas Lauilan. Sukunimijohdin -nen on liittynyt siihen Oulunsuussa: 1651 Thomas Lavinen. Lave lienee muinaistanskalainen muoto skandinaavisesta Laghe-nimestä. Sitä on pidetty myös lyhentymänä jostain skandinaavisesta -laf-loppuisesta henkilönnimestä. Sekä C.-E. Thors että Viljo Nissilä ovat olettaneet sen olevan skandinaavisen Olav, Olaver -nimen muunnos. Etelä-...
Ensimmäinen kirjastokortti on aina ilmainen. Jos hukkunut kortti on Aaltokirjastokortti (sininen kääntöpuoli) tai uusi Keskikirjastokortti (musta tai valkoinen), niin kortin hinta on kaksi euroa. Vanhempien korttien vaihtaminen uuteen Keskikorttiin ei maksa mitään.
Jos haluat vaihtaa Aaltokorttisi uudempaan Keskikirjastokorttiin, niin sekin maksaa kaksi euroa. Vanhat Aaltokortit toimivat kuitenkin aivan kuin ennenkin uudesta korttimallista huolimatta.
Erik Lindströmin säveltämä ja Hillevin sanoittama kappale löytyy esim. Joensuun kaupunginkirjaston web-kirjastosta http://webkirjasto.jns.fi/ kirjoittamalla teoksen nimi -kohtaan Ranskalaiset korot. Näin hakemalla löytyvät musiikkiosastolta mm. seuraavat kirjat ja nuotit, jotka sisältävät kyseisen sävellyksen sanoineen:
Kultainen laulukirja, 1989 ja Lindström, Erik: Ranskalaiset korot, Fazer 1958 sekä Suuri toivelaulukirja 7, 1988.
Suuren toivelaulukirjan mukaan sanat alkavat näin:
Näin sävel soi askelten, ja ikkunassaan poika jo on,
taas katoaa neitonen, on poika yksin ja rauhaton.
Niin tuttu on ääni tuo...
Siltojen korkeuksista on olemassa avointa dataa, mutta sen käyttö on ehkä jonkin verran hankalaa, https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/siltojen-korkeudet. Väyläviraston sivulta löytyy kartta, jossa on siltarajoitukset, https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat/painorajoitetut-sillat. Siellä on myös tietoja siltojen korkeusrajoituksia, joista voi päätellä siltojen korkeuksia.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistotietokanta HelMetistä löytyy useampia suomenkielisiä huuliharpunsoiton oppaita. Niitä voi hakea tietokannasta http://www.helmet.fi käyttämällä hakutyyppiä sanahaku. Hakusanoiksi voi antaa huuliharppu soitonoppaat ja hakulaatikosta kieli voi valita kieleksi suomen. Näin löytyy kahdeksan viitettä, esim. Reinikainen, Kaarlo: Joka pojan huuliharppukoulu, McKelvy, David: Huuliharppuopas (kasetti tai cd) ja Therapy, Jim: Harp Clinic: Huuliharpun comppi- ja soolosoiton oppikirja. Kutakin alleviivattua viitettä klikkaamalla saa näkyviin tarkemmat tiedot kustakin, myös saatavuustiedot, eli onko kyseinen teos lainassa vai hyllyssä jossakin kirjastossa.
Maanmittauslaitokselta on saatavissa tarkinta tietoa tilojen historiasta. Etelä-suomen maanmittaustoimisto ilmoitti, että ainakin Hämeenlinnan toimipisteessä on mikrofilmejä maanmittaustoimituksista, tilojen erottamisista ja niihin liittyvistä tapahtumista Lammilla. Mahdollisesti mikrofilmejä on myös Helsingin toimipisteessä Pasilassa. Hämeenlinnasta mikrofilmien mustavalkoisia kopioita lähetetään postissa 2 euroa kpl. Tarkempia tietoja voi kysellä allamainituista osoitteista:
Hämeenlinna
Customer service:
020 690 639
Fax:
020 631 4200
Email:
kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.fi
info.esuomi@maanmittauslaitos.fiHelsinki/Pasila
Customer service:
020 690 631
Fax:
020 631 4200
Email:
kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.fi
info.esuomi@...
Hei!
Mukava kuulla, että kirjasto tuo hyviä muistoja mieleen.
Laitan sinulle linkin palvelun vastaukseen, jossa esitellään erilaisia mahdollisuuksia työskentelyyn kirjastossa. Vastaus on viime marraskuulta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a4fce41a-dbcc-4e3…. Vastauksessa on selvitetty työllistymismahdollisuuksia kirjastoon laveasti.
Kirjastoissa on mahdollista suorittaa myös erilaisia ja eri pituisia harjoittelujaksoja. Kirjastoalan opintoharjoittelun lisäksi, harjoittelijaksi kirjastoon voi päästä Työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Jos olet kiinnostunut tutustumaan kirjastotyöhön harjoittelun kautta, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon, jolloin selviää sen hetkinen harjoittelijatarve.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei tuon Yrjö Väsärin säveltämän ja Saukin sanoittaman kappaleen sanoja ole julkaistu missään kirjassa. Viola-tietokunnan (https://finna.fi) mukaan nuottilehtinen on Kansalliskirjaston (https://www.kansalliskirjasto.fi) nuottijulkaisukokoelmassa ja Musiikkiarkistossa (https://www.musiikkiarkisto.fi). Sitä ei saa kotiin lainaksi, mutta nuottia voi tutkia kirjastossa.
Tosin jos kaipaat ainoastaan sanoja etkä nuotteja, laulun sanat on luullakseni kohtuullisen helppoa poimia myös lauletusta kappaleesta. Tuo Veikko Tuomen esitys löytyy esimerkiksi Tuomen levyltä ”Lempilauluni” (Salix, 2009).
Laulu on nimeltään "Minun ystäväni" (säv. ja san. Petri Virtanen) ja se löytyy seuraavilta cd-levyiltä: "Musiikin mestarit. 3-4 : CD 1 : Laulu-ja kuunteluäänite " ja "Kirahvi Kultakurkku ja muita lauluja".
Suomen sanojen etymologisen sanakirjan mukaan täkkä tarkoittaa (riista)linnun rintalihaa. Sanaa on käytetty Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Norjanlapissa on vastaava sana dæk`ke, mikä tarkoittaa luutonta, paksua lihaa tai lihasta. Raimo Jussilan Vanhat sanat -kirjan mukaan sanan täkkä vanhin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1770 muodossa Linnuntäckä. Se esiintyy Salomon Kreanderin ja Juhana Canstrénin teoksessa Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen.
Tarkempia tietoja voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, minkä yhteystiedot löytyvät WWW-osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=114.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja / [Ulla-Maija Kulonen ... et al.]. Helsinki...
Perunkirjoitukseen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä pankkeihin, lakitoimistoihin tai oikeusaputoimistoihin. Lomakkeita on saatavilla myös verkosta ja kirjakaupoista. Verkosta löytyvät lomakkeet ovat pääasiassa ilmaisia. Perukirjan laatimisesta voi lukea lisää Verohallinnon sivuilta:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja_perukirj/
Tässä linkkejä maksuttomiin lomakkeisiin:
Testamenttiopas (pdf, doc):
http://testamenttiopas.com/mallit-ja-pohjat/perukirja-malli/
Suomen lakiopas (rtf):
https://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/perukirja/
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/...
Satu on nimeltään Tähkäpää, ja se kuuluu Grimmin veljesten kokoamiin satuihin. Satu on julkaistu monissa eri kirjoissa, ja joissakin suomennoksissa sen nimi on Persiljainen. Sadun alkuperäinen saksalainen nimi on Rapunzel.
Kyseessä on varmaankin Barbara Helsingiuksen kappale "Kuparipannu". Sen on sovittanut Nacke Johansson ja suomeksi sanoittanut Saukki.
Kappale löytyy seuraavilta lp-kokoelmalevyiltä: Barbara Helsigiuksen esittämänä levyltä "Onnenetsijä" sekä Pirkan Neitojen esittämänä levyiltä "Folkkis" ja "Laulelmia". Kaksi jälkimmäistä löytyy Tikkurilan kirjaston musiikkivarastosta, mutta valitettavasti Barbara Helsingiuksen levytystä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
