Wild is the wind -elokuvaa ei ole kirjastoissa lainattavissa. Verkkokaupassa Joe's Classic Movies http://www.joesclassicmovies.com/ sitä on saatavilla hintaan $9.50.
T-26 - panssarivaunun tekniset taulukot löytyvät muun muassa seuraavista teoksista:
Kantakoski, Pekka: Punaiset panssarit: Puna-armeijan panssarijoukot 1918-1945.
Milsom, John: Russian Tanks 1900-1970.
Em. teokset löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, josta niitä voi oman kirjastonsa välityksellä pyytää kaukolainaksi.
Lisätietoja voi antaa myös Panssarimuseo (www.panssarimuseo.fi)
Koska viestistä ei näy nimeäsi, ei tietojasi voi tarkistaa. Mistä tiedät, että varaus on mennyt umpeen? Varaukset eivät mene kovin nopeasti umpeen. Sen sijaan jos sinulle on saapunut varattua aineistoa, se odottaa sinua viikon hyllyssä.
Kirja Ryttylän työväenyhdistys ry 70-vuotta (Soile Varis, 1998) löytyy Riihimäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta. Siinä ei ole henkilöhakemistoa, mutta ainakaan selailun perusteella kysymäsi henkilön nimeä ei kirjasta löytynyt.
Voit pyytää halutessasi kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Ainakin allaolevissa kirjoissa on kuvia ja tietoa hiiristä:
- Suomen nisäkkäät / Anders Bjärvall & Staffan Ullström
- Suomen nisäkkäät 1 ja 2 / toimittanut Lauri Siivonen
- Suuri Pohjolan nisäkäskirja / teksti: Torkel ja Elisabeth Hagström
Alla olevalta Helsingin yliopiston oppimateriaalisivustolta löytyy kuvat ja tietoa Suomen nisäkkäistä, mm. rotista ja hiiristä:
http://www.helsinki.fi/project/biologian-oppimateriaalit/pdf/7-2-5-nisa…
Kyseessä voisi olla teos Miksi ruoho kasvaa? sekä 57 muuta innostavaa ja ajatusta herättävää tarinaa (toim. Klas Hallberg ja Magnus Kull, Bazar 2003).
Kuvaus ja kansikuva kustantajan sivuilla: http://www.bazarforlag.fi/asema/miksi-ruoho-kasvaa/5960.
Toistaiseksi tämä teos on kadonnut pääkaupunkiseudun kirjastoista. Se saattaa myöhemmin löytyäkin, esim. Töölön kirjaston remontin valmistuessa v. 2016. Tällä hetkellä emme pääse tarkistamaan voisiko kirja olla jossain remontin keskellä vai onko se kokonaan kadonnut.
Teos ei näytä löytyvän myöskään Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ Teos ei kuitenkaan ole kokonaan kadonnut markkinoilta ja jos on tärkeää saada se luettavaksi sen voi ostaa itselleen parin kympin hintaan esim. bocus.comista ks. linkki http://www.bokus.com/bok/9789187247514/matematisk-utflykt/
Maahanmuuttoviraston ohjeistuksen mukaan ei kannata olla suoraan yhteydessä vastaanottokeskuksiin, koska niissä pitää pystyä keskittymään ydintyöhön
http://www.migri.fi/asiointi/asiakastiedotteet/1/0/ohjeistus_turvapaika…
Ylen uutisessa kehoitetaan ottamaan yhteyttä Refugees welcome -verkostoon, joka organisoituu tällä hetkellä Facebookissa. Uutisessa on linkki ryhmään.
http://yle.fi/uutiset/haluaisitko_majoittaa_turvapaikanhakijan_kotiisi_…
Helsingin Sanomien 5.9. julkaistun jutun "Perhe otti kotiinsa irakilaisperheen Tampereella" -mukaan pakolaisperhe oli löytynyt SPR:n kautta http://www.hs.fi/kotimaa/a1441340640565
Tilanne on siis tällä hetkellä (7.9.2015) se, että toiminta on vasta organisoitumassa, eikä vielä ole vakiintunutta väylää...
Mistä tämä väite on peräisin? Luther meni luennoimaan Wittenbergin yliopistoon vuonna 1512. Sitä ennen hän oli opiskellut teologiaa ja valmistunut teologian tohtoriksi. Hän oli ryhtynyt munkiksi jo vuonna 1505. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1507. Näin ollen Lutherin on pikemminkin pitänyt lukea Uutta testamenttia ennen Wittenbergiin menemistä hyvinkin pontevasti.
Suurin syy pelien hitaampaan tuloon kirjastoon lienee toimittajan tilaa-toimita -ketjussa, sillä toimittajat eivät pidä kovin suuria varastoja. Myös pelien toimittajat siis tilaavat pelit kirjastojen tilauksien mukaan ja odottavat niiden saapumista, sen jälkeen lähtee paketti kirjastolle. Joskus pelien erät ovat pieniä, ja pelit saattavat olla tavarantoimittajalta lopussa, vaikka kaupoissa samoja pelejä hyllyssä onkin.
Myös pelien luetteloinnissa on joskus viivettä. Jos kirjastojen käyttämällä luettelointipalvelu BTJ:llä ei ole valmista tietuetta pelistä, kun luettelointia aloitetaan, kirjastot luetteloivat tuotteen itse.
Tämän lisäksi pelejä vielä tilataan selvästi harvemmalla aikataululla kuin kirjoja.
Emagz on valitettavasti käytettävissä vain Kymenlaakson kirjastoissa, joissa se toimii sekä kirjastojen että omilla tietokoneilla sekä mobiililaitteilla.
Tekijänoikeussivuston mukaan "tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä". http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/ . Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa päätyttyä.
Kannattaa olla yhteydessä tekijänoikeudet omistavaan tahoon tai teoksen kustantajaan. Esimerksi WSOY:n sivuilla kerrotaan: "Kansikuvan tai kirjailijakuvan saa julkaista vain kirjasta/kirjailijasta kertovan artikkelin yhteydessä tai kirjan/kirjailijan markkinointiin liittyvissä julkaisuissa."
http://www.wsoy.fi/palvelut/medialle/
Otavan vastaava sivusto: "Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja...
Ainakin kahdessa lehtiarvostelussa on käsitelty Jari järvelän Lentäjän poikaa:
E-S 2000-01-28, Kirja-arv.
Suomen kuvalehti 1999, Kirja-arv., nro 43, sivu 82-83
Suoranaista tietokantaa ei Suomessa olleista venäläisistä sotavangeista ole. Sotavangeista laadittiin sotavankikortit, jotka ovat säilyneet Suomen Punaisen Ristin sotavankitoimiston arkiston yhteydessä. Kortisto on käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suomen_Punainen_Risti,_Sotavankito…
Uudempaa tutkimusta aiheesta:
Danielsbacka, M. (2013). Vankien vartijat: Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944. Helsinki: [Helsingin yliopisto]. Verkossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9353-1
Suolahti, I. (2016). Yhteinen vihollinen, yhteinen etu: Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana. Helsinki: Helsingin yliopisto. Verkossa...
Useissa kirjastoissa on myös asiakkaiden ilmoituksille tarkoitettuja ilmoitustauluja. Ne on yleensä tarkoitettu ei-kaupallisille ilmoituksille. Kysy tarkemmin siitä kirjastosta, jonne haluaisit ilmoituksen laittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä muutama kirjavihje:
Sjöblom, Simo: Armas J. Pulla -bibliografia 1927-1999 (Helsinki,Seaflower,2000) Pulla, Armas J.: Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii (Helsingissä Otava, 1980)
KIRJAILIJAT PUHUVAT : TULENKANTAJAT (Hki, 1976)
Netistä löytyi sivu: http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/pulla.html ,jonka olet ilmeisesti jo katsonutkin.
Lehtiartikkeleita löytyi muutama Aleksi-artikkelitietokannasta:
Iloinen kulttuuritarhuri, julkaisussa Pellervo 1997 ; (82) ; 7 ; 62-64,
Armas J. Pullan ihana aika, julkaisussa Nuori voima 1982 ; 1 ; 22-23.
Et mainitse kotikuntaasi, joten neuvon osoitteen mihin on listattu kaikki kirjastojen aineistotietokannat, niin voit tarkistaa saatavuustiedot: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/...
