Suomen Kannasllisbibliografian, Fennican, http://finna.fi mukaan John P. Kotterilta on suomennettu seuraavat teokset:
Johtajuus menestystekijänä / John P. Kotter ; [...suom. Ritva Liljamo, Asko Miettinen] [Espoo] : Weilin + Göös, 1989
Muutos vaatii johtajuutta / John P. Kotter ; [suomennos: Maarit Tillmann] Helsinki : Rastor, [1997?]
Valta johtaa : miten sisäistän, hankin ja käytän valtaa / John P. Kotter ; [suom. Veikko Rumpunen] Hki : Rastor, 1980
Yritysjohtajan profiili / John P. Kotter ; [suom. Veikko Rumpunen] Hki : Rastor, 1983 (Mäntän kirjap.)
Samanteokset löytyvät myös Linda-tietokannasta.
FENNICA-tietokannan mukaan se Hannu Nieminen joka on kirjoittanut Jää solmussa -kirjan on kirjoittanut myös
- Dunk-juttu : kuunnelma lapsille ja koko perheelle (1991)
- Ikkuna maailmaan Valitut palat 1945-1995 (1995)
- Produkt och miljö 1 (1991)
- Rikki (velox-paperille vedostamisesta) (1996)
- Snobin kirja (1994)
- Tuote ja ympäristö : 1 : Yleisjakso (1989, ajantas. 1992)
Muiden samannimisten tuotantoa voi tarkistaa samasta lähteestä, https://finna.fi
En onnistunut löytämään Lucinda nimeä mistään suomalaisesta nimikirjasta. Historiska museetin kotisivulla, www.historiska.se, löytyy hakuominaisuus "Vad betyder namnet?" johon kirjoitin nimen ja sain vastaukseksi että se on latinalainen nimi joka on peräisin sanasta lucere, joka tarkoittaa loistaa.
Kysymäsi Markku Ojasen kirja on ilmestynyt vuonna 2011, joten sitä ei löydy aiemmin mainitsemistani kirjallisuusarvosteluja-julkaisuista. Myöskään Parnasso-lehdessä ei ole kirjasta arviota.
Pieni esittely löytyy vaikkapa Helmetin sivuilta:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522471451&q…
Kyseistä kirjaa löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) kirjastosta. Saatavilla on tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston 14 vrk:n laina ja Humakin 21 vrk:n laina.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.
Johdatus kasvatustieteisiin (2004 painos) löytyy Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan kirjastoista, mutta on parhaillaan lainassa kaikkialta. Voit jättää siitä varauksen tai seutuvarauksen. Teoksen varhaisempia painoksia on paikalla kirjastoissa. Vuoden 2004 painos löytyy myös sähköisenä kirjana, tarvitset sen lukemiseen Adobe Reader -lukuohjelman. Mikäli et ole ennen lainannut e-kirjaa, löydät ohjeen täältä: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat.
Varaukset voi toki peruuttaa. Voit perua varauksesi myös itse.
Koska kortiisi on siis liitetty pin-koodi, pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua...
Kurkistuskirjoja on olemassa runsaasti. Lastenosastolla työskentelevälle kollegalle tulivat ensimmäisinä mieleen Maisa-kirjat.
Kurkistuskirjoja voi etsiä osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/i löytyvällä HelMet-haulla valitsemalla hakutavaksi ”Asiasana” ja kirjoittamalla siihen ”kurkistuskirjat”. Valikoimaa on runsaasti suomeksi ja muilla kielillä. Kohdasta ”Rajaa/Järjestä hakua” voi säätää hakutuloksen kieltä ja kirjastoa, jossa kirjaa on. Tarvittaessa kirjan voi varata lähikirjastoon, eikä lastenaineiston varaaminen maksa mitään.
He etsivät isänmaata -romaanin on kirjoittanut englantilainen kirjailija Francis Brett Young (1884 - 1954). Hänen teoksensa They seek a country (1937) ilmestyi suomeksi vuonna 1950 Kristiina Kivivuoren suomentamana ja WSOY:n kustantamana.
https://finna.fi
http://en.wikipedia.org/wiki/Francis_Brett_Young
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Valitettavasti ei voi. Se johtuu siitä, ettei kirjastojärjestelmään ole liitetty mitään pankkitunnusten kaltaista toissijaista kirjautumisjärjestelmää. Kenties sellainen on joskus tulevaisuudessa mahdollista, mutta tällä hetkellä kirjautumiseen tarvitsee kirjastokortin numeron.
Kortin numeron voi toki kysyä tarvittaessa kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, mutta jos kortti on lopullisesti kadonnut, kortti täytyy vaihtaa, jolloin numero muuttuu.
Voisit yrittää tutkia Lastensiirtokomitean arkistoja.
Siellä pitäisi olla jokaisesta lapsesta kantakortti.
Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja siihen liittyvistä luvista saat linkistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea
Sotalapsista on kysytty palvelussa ennenkin. Kansallisarkistostakin löytyy tietoja sotalapsista.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e19bbf87-544…
ja
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a9909a5d-e98…
Toivottavasti löydät haluamasi vastaukset.
DIY näyttää olevan vakiintuneempi termi.
MAKER tuo esiin kaikenlaista tekemistä.
DIY-kulttuurista löytyy helposti esimerkkejä jopa Google-haulla ja Wikipediasta.
Hieman pätevämpää määrittelyä voi löytää DOAJ-tietokantapalvelusta, jossa on vapaita kokotekstiartikkeleita tieteellisistä lehdistä.
Myös EBSCO-tietokanta löytää artikkeleita molemmista, mutta sen käyttö on rajoitettua. Löytyy tosin esim. Helmet-haun liitteenä pääkaupunkiseudun kirjastokorteilla toimivana.
Espoon kaupunginkirjaston Pajat ja Helsingin kirjaston Kaupunkiverstaat ovat myös osa tätä kulttuuria.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet.fi sivulta voi etsiä teoksia kyseisestä aiheesta kirjoittamalla kohtaan Hae aineistoa hakusanan rasvat. Näin löytyy mm teokset Parantavat rasvat, PaRas ruokavalio : luonnolliset rasvat kunniaan!, Rasvoilla parempaa terveyttä sekä useita muita. Tässä muutama nettilähde lisäksi: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
http://www.terve.fi/kumppani-uutisoi/syo-oikeita-rasvoja
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
M. I. McAllisterin kirjasarjassa on tosiaan ilmestynyt viisi osaa. Alkuperäiset nimet ja ilmestymisvuodet ovat nämä:
1 Urchin of the Riding Stars (2005)
2 Urchin and the Heartstone (2006)
3 The Heir of Mistmantle (2007)
4 Urchin and the Raven War (2008)
5 Urchin and the Rage Tide (2010)
Suomennokset on julkaissut Tammi. Ehkä heillä on tietoa suunnitelmista julkaista viidennenkin osan suomennos:
https://www.tammi.fi/yleinen/yhteystiedot
Tietoa Robert Swindellsistä löydät esimerkiksi osoitteesta
http://www.northernlight.com. Kirjoita hakusanaksi robert swindells.
Sivut ovat etupäässä englanninkielisiä, mutta eräällä sivulla kirjailija itse kertoo kirjoittaneensa ensimmäisen kirjansa, nuorten romaanin "When Darkness Comes" tehdessään lopputyötä opettajaksi opiskellessaan. Tämä tapahtui 1973. Vuodesta 1980 hän on ollut päätoimisena kirjailijana.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kantti-sanalla on useita merkityksiä: (1.) särmä, syrjä, reuna, (2). puoli, taho ja (3.) henkiset voimat, rohkeus, uskallus, itseluottamus, ”särmä”, ”rahkeet”:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kantti?searchMode=all
Tuo viimeinen merkitys liittyy "olla kanttia" -sanontaan. Ja hyvin se sopii myös Minna Canthiin.
Kirke oli kreikkalaisen mytologian jumalatar ja velho. Hänet muistetaan erityisesti Homeroksen Odysseiasta, jossa hänen kerrotaan muuttaneen Odysseuksen miehet sioiksi.
Nimen alkuperästä ja merkityksestä on tehty erilaisia oletuksia, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Monien lähteiden mukaan se olisi johdettu muinaiskreikan sanasta kírkos. Sanan ensisijaisena merkityksenä on haukka tai petolintu. Erään selityksen mukaan jalohaukat päästelevät kirk-äännettä muistuttavia ääniä. Eri aikoina sana on voinut merkitä myös sutta tai jonkinlaista kiveä. Jalohaukat myös kaartelevat ennen hyökkäystä. Kírkos-sanan vaihtoehtoinen muoto kríkos onkin tarkoittanut ympyrää, rengasta tai vain pyöreää. Tästä...
