Ei voi.Suomen äänilevyarkiston Marko Tikka kertoo artikkelissaan Mikä on gramofonilevy: "Gramofonilevyjen, eli tuttavallisemmin sanottuna savikiekkojen aikakausi päättyi Suomessakin 1960-luvun alussa."... ja "Jos levymassa on kauttaaltaan mattainen tai harmaa, levy on joko kulunut soitossa tai sitä on säilytetty huonosti, esimerkiksi paikassa, jossa vaihteleva lämpötila on päässyt vaikuttamaan levymassaan. Kaikki tämä vaikuttaa levyn toistoääneen." Linkki Fenno artikkeliin.Gear4music.fi sivusto taas kertoo Vinyylilevyjen säilytyksestä:"Vinyylilevyjen oikea säilytystapa on pystysuorassa. Jos vinyylejä säilytetään pystyasennossa kuten kirjoja, ne eivät vääntyile ja vaurioidu. Varmista, että vinyylit säilytetään viileässä ja kuivassa paikassa...
Kirjastomme omasta aineistotietokannasta löytyy asiasanalla "grounded theory" seuraavat teokset, joissa grounded theorya kuvaillaan tutkimusmenetelmänä: Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä (2003); Metsämuuronen, Jari: Laadullisen tutkimuksen perusteet (2000); Metsämuuronen, Jari: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä (2002); Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät (toim. Pertti Kansanen, Kari Uusikylä) (2004). Lisäksi muutamassa teoksessa grounded theorya käytetään metodina tutkimuksessa: Karila, Kirsti: Lastentarhanopettajan kehittyvä asiantuntijuus - lapsirakkaasta opiskelijasta kasvatuksen asiantuntijaksi (1997); Laine, Riitta: Masentuneen polku : analyysi aikakauslehtiartikkeleissa esiintyneiden omakohtaisesti...
Ikävä kyllä Margit Sandemon kirjoja ei ole suomennettu vuoden 1999 jälkeen, joten myöskään Sagnet om lysets rike -sarjaa ei ole saatavana suomeksi.
Lähde: Fennica-tietokanta
Monenlaisia painokoneita on myytävänä ainakin Huuto.netin, Keltaisen Pörssin ja Yritystele.fin kautta. Koneiden hinnoista tai mahdollisista vuokrakoneista ei löytynyt tietoa. Ei myöskään oikein selvinnyt, minkälaisilla koneilla t-paitoja painetaan.
Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Viestintäalan ammattiliittoon, joka on mm. painoalan ammattilaisten liitto. Tämän joulunalusviikon liitossa ollaan lomalla:
http://www.viestintaliitto.fi/vaal/ammattiosastot.htm
Voit saada myöhästymisilmoitukset halutessasi myös sähköpostiisi. Jos ilmoitat kirjastoon sähköpostiosoitteesi, saat kaksi päivää ennen lainojen erääntymistä muistutuksen, että ne ovat pian erääntymässä, mahdolliset varausilmoitukset sekä ensimmäisen myöhästymisilmoituksen kahden viikon kuluttua eräpäivästä. Toinen myöhästymisilmoitus tulee aina postitse neljän viikon kuluttua eräpäivästä. Ennakkotiedotteet erääntyvistä lainoista sekä varausilmoitukset on mahdollista saada myös tilaamalla maksullisen tekstiviestin.
Kouvolan pääkirjastossa on yksi pöytätietokone ja yksi kannettava tietokone, joilla voi tulostaa Internetistä. Kannettavalla tietokoneella pystyy tulostamaan myös muistitikulta. Hinta 50 senttiä per sivu.
HelMet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti.
Pahoittelemme häiriötä.
Suoma (suomalaisia verkkolehtiä) teitokannasta löytyy alanmaukainen luettelo mistä voi hakea aiheeseen liittyviä lehtiä. Linkki on tässä: http://www.kansalliskirjasto.fi/suoma/
Johtavia valokuvaus- ja sosiaalialan lehtiä ovat Kameralehti ja Sosiaalitieto.
Kirja tulee HelMet-järjestelmään ensi viikolla, jolloin siihen voi tehdä varauksen. Kirja ei kuitenkaan ole vielä saatavilla, vaan sitä täytyy jonkin aikaa odottaa. Valitettavasti en osaa sanoa, milloin sen saa käsiinsä.
Valitettavasti kysyttyä runoa ei ole etsinnöistä huolimatta tätäkään kautta löytynyt.
Pasilan kirjaston kirjavarastossa olevissa Reino Hirsisepän runokirjoissa sen paremmin kuin hänen muistelmissaankaan, joissa on tekstin joukossa paljon runokatkelmia, ei ole kysyttyä pätkää.
Hirvisepältähän syntyi paljon tekstejä, joita on varmasti julkaistu mm. erilaisissa lehdissä. Niistä meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta runoa jäljittää.
Kansallisbibliografia Fennicassa on mainittu 40-luvulla useina painoksina ilmestynyt teos Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin. Kirjasta on käsikirjastokappale Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36). Sitä saa tilattua myös kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta. Jos haluatte...
Tämä Eino Levónin Taivalkoskelta keräämä sävelmä näyttää sisältyvän kokoelmaan "Suomen kansan sävelmiä. 2. jakso Laulusävelmiä 4" (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1933), missä se on sivulla 2266. Valitettavasti tässäkään lähteessä ei ole enempää tekstiä kuin kysyjälläkään, joten ainakaan tämän lähteen perusteella ei voi tietää, miten miesten kävi.
On mahdollista, että jossain arkkiveisukokoelmassa tämä olisi laajemmassakin muodossa, mutta siinä vaadittaisiin ehkä vähän arkistotyötä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirpputoreista julkaistuissa kirjoissa ei todennäköisesti käsitellä palvelujen laatua.
Turun ammattikorkeakoulussa on tehty opinnäyte aiheesta:
Satu Randell: Kirpputoriliiketoiminnan kehittämismahdollisuudet asiakaspalvelua parantamalla, 2013. Kannattaa tutustua myös tämän opinnäytteen lähdeteoksiin.
Jyäskylän ammattikorkeakoulussa on tutkittu asiakkaita: Miettinen, Sandra: Kirpputoriasiakkaan arvot ja asenteet : Case: Sovatek-säätiö
Miettinen, Sandra, 2013.
Punaisen Ristin Kontti -kierrätystavaratalon palvelua venäläisille asiakkaille on tutkinut Sini Makkonen: SPR Lappeenrannan
Kontin asiakastyytyväisyyskysely venäläisille asiakkaille, 2013. Saimaan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakouluissa tehtyjä opinnäytteitähän on osoitteessa https...
Tyttäreni tarinan (The Story of Gabrielle) on kirjoittanut Catherine Gabrielson. Teoksen julkaisi Hedvig Järvenpää-Lehtosen suomentamana Tammi vuonna 1957.
Gabrielsonin Tyttäreni tarinaa ei ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta teoksen voi tilata kaukolainana muualta Suomesta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku, voit tehdä itsekin kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voit myös tehdä kaukolaina pyynnön käydessäsi kirjastossa. Kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Muuttoa ja siihen sopeutumista käsitellään esim. näissä kuvakirjoissa.
Korolainen, Tuula: Kuono lumessa (Lasten keskus, 2012)
Ihmisten tietyö uhkaa peltohiirten kylää ja monet joutuvat muuttamaan, niin myös Tupsun perhe. Tupsu siivoaa isän apuna vanhaa kotia. Kiukuttaa ja surettaa! Kukaan ei tunnu tajuavan, miten kurjaa on jättää ystävät, tutut paikat ja harrastukset. Uudet naapuritkin pelottavat, sillä metsähiiristä kerrotaan, että ne syövät käpyjä ja haukkuvat peltohiiriä multakuonoiksi! Kun Tupsu hiihtää kohti uutta kotia, se yrittää olla reipas, mutta ei sitten jaksakaan. Sakeassa lumisateessa se kääntyy takaisin. Lopulta Tupsu eksyy ja joutuu ketun hampaisiin. Repolaisen oudon huumorintajun vuoksi Tupsusta ei kuitenkaan tule ketun...
Internetistä Google-haulla löytyy Kotkasta yksi kirjansitomo, Kirjansitomo Snitti (www.fonecta.fi/profiili/Kotka/822830/Kirjansitomo+Snitti).Osoite: Hortolankatu 9, 48600 Kotka, Puhelin:05 264277
Esim. Helsingistä löytyy huomattavasti enemmän kirjansitojia, kuten nämä:
Pikku-Sitomo Haglund Oy
pikkusitomo.fi
Pohjolankatu 43
Helsinki
09 7772656
Kirjansitomo Juhani Roininen
Korkevuorenkatu 5
Helsinki
050 0410630
Kirjansitomo V. & K. Jokinen
kirjansitomovkjokinen.fi
Tarkk'ampujankatu 9
Helsinki
09 635143
Kirjansitomo Jari Marttila
kirjansitomo-jm.fi
Leikosaarentie 27
Helsinki
040 0570481
Kirjansitojatar Mari Vehkaluoto
mari.vehkaluoto@gmail.com
0405188521
www.kirjansitojatar.fi
Valtakunnallisia lainaustilastoja ko. kirjasta ei ole saatavissa. Helmet-järjestelmässä Laura Lehtolan kirjaa ”Pelkääjän paikalla” on 72kpl. Keskimäärin kirjat ovat olleet 6 kertaa lainassa, joten kirjat ovat olleet 6x72=432 kertaa lainassa. Kirjasta on tällä hetkellä (18.12.2015 klo 10.37) 211 varausta. Kirja on ilmestynyt myös e-kirjana, mutta siitä ei ole kappaleita helmet-järjestelmässä. Kirjat ovat koko ajan lainassa, joten tilanne muuttuu koko ajan. Vuoden vaihtuessa ilmestyy tilastoja, joista käy ilmi esim. eniten lainatut teokset vuoden aikana.
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
