Muistaisitko Joakim Pirisen Familjen Bra –televisiosarjaa? Sitä on esitetty ruotsinkielisellä FST:llä vuonna 1988. Sarjan nimi oli suomeksi ilmeisesti juuri Hyväsen perhe. Nämä tiedot ovat peräisin erään taiteilijan cv:stä (otsikon Musik för TV och teater alta) ja keskustelupalstalta. Valitettavasti varmempaa tietoa ei löytynyt. Ehkäpä Yle voisi auttaa: http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
http://www.peterlang.ax/biography/CV.pdf
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=7702.1
Joakim Pirinen on suomalaistaustainen, ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä, taiteilija, näytelmäkirjailija ja runoilija:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joakim_Pirinen
Familjen bra on seikkaillut Ruotsissa myös teattereiden lavoilla:
http://www.svd.se/kultur/...
Vuonna 1942 on Otavan kustantamana ilmestynyt Meri Horsman teos Olen sanomalehdentoimittaja. Kirja (2. p. 1943)on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Ylempi merkki on Wikipedian taulukoiden perusteella kirjain p, merkin yleisempää symbolimerkitystä ei tiedetä. Alempaa kuviota vastaavaa merkkiä en kyennyt taulukoista löytämään, vaikka sen perusrakenne viittaa h-kirjaimeen. Riimukirjoitusta on toisaalta harrastettu niin pitkän ajan ja eri puolilla, ettei Wikipedian listaus välttämättä ole täydellinen.
Heikki Poroila
Jalkaväen koulutuskeskus 9 perustettiin helmikuun 1940 lopussa Kiuruvedelle helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Koulutuskeskusten toiminta lopetettiin vähittäin toukokuun 1940 aikana, jolloin henkilöstö siirrettiin maavoimien joukkoihin ja reserviläiset kotiutettiin.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Helsinki, WSOY 1979.
Osoitteesta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000967484.html löytyvässä Ilta-Sanomien nekrologissa kerrotaan, että Kotiranta työskenteli luokanopettajana 1980-luvulta lähtien. Iltalehden nekrologissa osoitteessa https://www.iltalehti.fi/viihde/a/2015072720095443 puolestaan tarkennetaan, että hän opetti viimeiset vuotensa musiikkia Vantaalla Kytöpuiston koulussa.
Valitettavasti mainitsemastanne Mawlana Jalaladdin Rumin (k. 1273) runosta ei ole suomennosta.
Stephen Frearsin vuonna 2017 ohjaamasta elokuvasta Victoria ja Abdul on tehty DVD-tallenne, joka on lainattavissa myös kirjastoista.
Kysyin suoraan Karistolta ja he vastasivat näin:"Hei, valitettavasti näillä näkymin kyseisen kirjasarjan viimeistä osaa ei suomenneta.Ystävällisin terveisin,Laura KurkiKustannustoimittaja / Editorlaura.kurki@karisto.fi"
Hei,
Kysymykseen on vaikea löytää selkeää vastausta, koska sormien vahvuutta ei voi mitata perinteisillä lihasvoiman mittareilla. Sormien luiden ympärillä ei ole lihaksia, vaan sormia liikuttavat kyynärvarressa sijaitsevat sormien ojentajalihakset ja sormien koukistajalihakset.[Peukaloa liikuttavat omat lihaksensa, joista peukalon lyhyt loitontajalihas sijaitsee kämmenessä peukalon tyvessä.
Riippuu siis mittaustavasta, miten vahvuutta kulloinkin arvioidaan. Yleisesti ajatellaan keskisormen tai etusormen olevan vahvimmat sormet. Etusormi käyttää suoraa voimaa, niin että se voi kannatella jopa koko kehoa, mutta keskisormi käyttää voimaa laajemmin ja tehokkaammin sen sijainnin ja pituuden ansiosta. ...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kutura tarkoittaa 'syvennystä, kuoppaa'. Tämä sanan tavanomainen merkitys lienee syvän lautasen nimityksen taustalla. Tutkimani etymologiset, kansanperinteen ja muut sanakirjat eivät tuoneet lisävalaistusta asiaan.
Kyllä on. Monet eurooppalaiset maat teloittivat ihmisiä giljotiinilla 1800- ja 1900-luvulla. Esimerkiksi natsi-Saksassa giljotiinia käytettiin paljon. Giljotiini oli käytössä myös Euroopan ulkopuolella, lähinnä Ranskan siirtomaissa. Ruotsissa giljotiinia on käytetty kerran, kun Johan Alfred Ander teloitettiin vuonna 1910. Helsingin Sanomissa julkaistiin viime vuonna laajahko artikkeli Anderista:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006551201.html
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy teossarja Henrik Ibsen's Gesammelte Werke, johon myös kysytty näytelmä sisältyy. Kirjan voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Kaukolainatilauksen voi tehdä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Huom.: teos on painettu fraktuuralla, vanhalla saksalaisella kirjasinlajilla.
Voisit vilkaista esim. kirjaa Kirjasto koulussa (opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon). Samaten voit hakea Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta muita kirjoja asiasanalla/aiheella koulukirjastot osoitteessa http://webkirjasto.jns.fi/session5D418CE5917EA089F6B949B7C619F9D4/fin/i…
Nämä teokset käsittelevät tosin lähinnä koulukirjastoja yleensä, mutta myös ihan "konkretian" tasolla - mitä tehdä ja miten edetä.
Luokitukseen voit saada apua katsomalla Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää ( http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py ) - tästä voisi joku karsittu versio olla paikallaan?
Näistä osoitteistakin voi olla jotain apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/suunnite.htm
http://www.kolumbus.fi/lighthouse/pdfs/koulukirjastot.pdf...
Kaikissa moottorilla varustetuissa veneissä ja yli viisimetrisissä purjeveneissä on oltava pelastusliivit kaikille veneessä olijoille, sanotaan poliisin kotisivulla, osoitteessa http://www.poliisi.fi
Viisaasti vesillä -kampanjan kotisivulla, osoitteessa
http://www.vesiturvallisuus.net/?p=6, kerrotaan eri pelastusliivityypeistä ja niiden käytöstä.
Merenkulkulaitoksen veneilyasiamiehen yhteystiedot löytyvät kampanjasivun kohdasta Yhteystiedot.
Internetistä löytyy parhaiten tietoa tästä unihäiriöstä. Osoitteita ovat esim.
http://www.pulssi.fi/p9806f.htm http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Hermoston_sairaudet.shtml?Levottomat_ja…
http://www.uniliitto.fi/uni/rls.html
Lehtiartikkeleita aiheesta on myös kirjoitettu. Kirjastossa on käytössä Aleksi- ja Arto-tietokannat. Aleksista löytyy 9 viitettä aiheesta ja Artosta 3 viiettä. Kyseisiä lehtiä ja niiden saatavuutta voi tiedustella kirjastonhoitajalta.
Unettomuutta ja unihäiriöitä käsittelevissä kirjoissa on jonkin verran kerrottu myös levottomista jaloista, esim. Unettomuus ja sen hoito. 1991, Hauri, Peter: unettomuus. 1992 ja Heller, Barbara: Hyvä uni. 2002
Tästä kirjailijasta on kysytty palvelussa ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
WSOY:n sivuilta löytyy suomenkielinen esittely kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…
Suomeksi Annie Daltonin Enkeliakatemia-kirjoja on julkaissut WSOY. Tämän kevään ennakkotiedoissa ei ole häneltä uusia kirjoja. Kannattaa ottaa kustantajaan suoraan yhteyttä ja toivoa kirjojen kääntämistä!
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
