Suomeksi Annie Daltonin Enkeliakatemia-kirjoja on julkaissut WSOY. Tämän kevään ennakkotiedoissa ei ole häneltä uusia kirjoja. Kannattaa ottaa kustantajaan suoraan yhteyttä ja toivoa kirjojen kääntämistä!
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Pirkanmaan kirjastoista molemmat kirjat löytyvät Sastamalan, Tampereen ja Valkeakosken kirjastoista. Voit saada kirjat lainaksi tekemällä seutuvarauksen Piki-verkkokirjaston kautta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Voit laittaa palautetta kirjastoautolle joko Espoon kaupungin palautelomakkeen kautta https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Feedback/15-Kirjasto
tai sähköpostitse kirjastoautot@espoo.fi
Valtakunnallisia lainaustilastoja ko. kirjasta ei ole saatavissa. Helmet-järjestelmässä Laura Lehtolan kirjaa ”Pelkääjän paikalla” on 72kpl. Keskimäärin kirjat ovat olleet 6 kertaa lainassa, joten kirjat ovat olleet 6x72=432 kertaa lainassa. Kirjasta on tällä hetkellä (18.12.2015 klo 10.37) 211 varausta. Kirja on ilmestynyt myös e-kirjana, mutta siitä ei ole kappaleita helmet-järjestelmässä. Kirjat ovat koko ajan lainassa, joten tilanne muuttuu koko ajan. Vuoden vaihtuessa ilmestyy tilastoja, joista käy ilmi esim. eniten lainatut teokset vuoden aikana.
Kappaleen nimi on "Tuulen soitto" ja esittäjän nimi on Harri Nuutinen. Laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittanut Helka Hynninen. Se löytyy Harri Nuutisen lp-levyltä "Ruusu ystävälle" (EMI 06238379, 1980). Sen on levyttänyt myös Vuokko Piironen. Hänen esityksensä löytyy äänitteeltä "Porompo'n-peroporom" (Peel-Records, 1984, PLL16 LP, PLC16 C-kasetti).
Zinio-palvelun englanninkieliset aikakauslehdet ja PressReader-palvelun ulkomaiset sanomalehdet ovat luettavissa kirjaston ulkopuolella digitaalisina.
Kotimaisia aikakauslehtiä ei tällä hetkellä ole luettavina kirjastojen palveluissa digitaalisina lainkaan. Kotimaisia sanomalehtiä voi lukea kirjaston tiloissa digitaalisina ePress-palvelussa, mutta palvelu ei valitettavasti ole käytettävissä etänä.
Kirjaston e-lehtipalveluista voit lukea lisää alla olevasta linkistä. Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa e-aineistojen käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Elehtipalveluista_viihdetta…
Suomen edustustojen yhteystiedot löytyvät Suomen ulkoministeriön ylläpitämän Virtual Finlandin sivuilta: http://virtual.finland.fi.
Suomen Kanadan edustuston (Ottawa) sähköpostiosoite on: finembott@synapse.net.
Haravoitava aineisto on melko laaja, siksi listoja on vaikea koota ilman, että kysyjä itse tekee karsinnan. Sopivat hakusanat ovat: pinnoitteet ja päällysteet.
Suosittelen tässä muutamaa tapaa toimia:
- Voit tehdä haun internetissä jonkin tietyn kunnan kokoelmatietokannassa. Nämä löytyvät osoitteessa
http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
- Linda-tietokannassa kannattaa tehdä haku korkeakoulujen aineistosta, jota näyttäisi löytyvän melko runsaasti. Linda-yhteys on käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
- Tässä vielä pari lehteä, jotka liittyvät alaan:Rakennustekniikka, Rakennuslehti, Meidän talo & koti, Talomestari
Siinä määrin lähelle Lauri Pohjanpään esikoiskokoelmaan Mielialoja sisältyvää Lauantai-ilta-runoa ja sen toiseksiviimeistä säkeistöä kysymyksen tekstikatkelman alku osuu, että tarjoan sitä, vaikkei tässä hymyhuulin luoksesi tullakaan:
Näin minä kerran kuolla tahdon
hiljaa niinkuin tuuli,
katsoen kauas taivaan ruskoon,
onnen hymyssä huuli,
--
Lauantai-illan voi löytää myös esimerkiksi sellaisista Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista kuin Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
Jos Helmet-korttia on käytetty viimeisen muutaman vuoden aikana, se todennäköisesti on vielä voimassa. Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Jos tietosi ovat vielä lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Jos tietoja ei löydy rekisteristä, saat uuden kortin ilmaiseksi. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Vaikka tällaisesta sanavalinnasta voi tietysti kunnolla käyttäytyvä Espoossa asuva mies loukkaantua, on se myös asiallisesti ottaen täysin totta ja siinä mielessä asiallinen ilmaisu, jos syytetty on Espoossa asuva mies. Suomessa ei ihmisten etnistä taustaa rekisteröidä, mutta asuinpaikka tiedetään suhteellisen tarkasti.
Myös ilmaisu "ulkomaalaistaustainen" voisi loukata suurta joukkoa Espoossa asuvia, moitteettomasti käyttäytyviä miehiä, jotka ovat syntyneet jossain muualla kuin Suomessa. Myös Ruotsissa syntynyt suomalaisten siirtolaisten lapsi on teknisesti ottaen "ulkomaalaistaustainen".
Jos lehden uutisessa korostetaan rikollisen etnistä taustaa, sillä todennäköisesti halutaan vaikuttaa ns. maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun....
Sinun pitää hankkia kirjastokortti johonkin kirjastoon, joka tarjoaa Kirjastokino-palvelun. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Helle-kirjastot, Kyyti-kirjastot, Sata-kirjastot, Vaski-kirjastot ja Ratamo-kirjastot.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää palvelusta.
https://www.kirjastokino.fi/fi/faq
Voisit lähteä perkaamaan isolta listalta, jossa on hyvin laaja kirjo kirjallisuudenlajeja ja tekijöitä. Sen kirjailijan kriteerit ovat erilaiset kuin vaikkapa olisi Suomen kirjailijaliiton jäsenluettelossa. Mutta tietämättä kysymyksen yhteyttä tästä listasta voi kuitenkin lähteä liikkeelle.
http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjailijat,_teokset…
Myös Kirjasampo.fi:ssä on paljon vaasalaisia kirjailijoita 1800-luvulta nykypäivään. Hae Vaasa ja klikkaile hakutuloksesta lisää kirjailijoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vaasa
Kirkollinen vihkiminen määrättiin pakolliseksi 1600-luvulla, ja vuoden 1734 lain naimakaareen oli koottu kaikki keskeiset kristillisen avioliittokäsityksen mukaiset ajatukset eli pakollinen kirkollinen vihkiminen, avioero ainoastaan aviorikoksen tai hylkäämisen vuoksi, sekä avioliiton ulkopuolisten suhteiden kieltäminen. Nämä avioliittoa koskevat asetukset säilyttivät kirkollisen avioliittokäsityksen mukaisia arvostuksia kauas 1800-luvulle.
Vuodesta 1734 lähtien vihkiminen oli ainoa avioliiton solmimismuoto. Siinä kumpikin asianomainen ilmaisi kirkon viranomaiselle tahtonsa solmia avioliitto toisen kanssa ja tämä viranomainen vahvisti liiton. Sen edellytyksenä oli liittoa edeltänyt kolmena sunnuntaina tapahtunut kuuluttaminen, jonka...
Hei
Puolan kielen opetusta on ollut viime kesänä Helsingin seudun kesäyliopistossa, sekä viime keväänä Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. Lähiakoina alkavia kursseja en löytänyt, mutta mainituilta tahoilta kannattaa kysellä mahdollisesti alkavista kursseista.
Brittien paperihatut ovat perua muinaisten roomalaisten Saturnalia-juhlasta ('Saturnus-jumalan juhlat'), jota vietettiin 17.–23. joulukuuta ja joka oli sikäläinen vastine meikäläiselle joululle: "silloin oli pöydässä ruokaa ja maassa rauha, ja ihmisten kesken vallitsi hyvä tahto, lahjoja annettiin ja saatiin eikä töitä tarvinnut tehdä kenenkään".
"Saturnalia-juhlat olivat alun perin yksipäiväiset, mutta niin suosittu oli Saturnuksen juhlinta, että juhlat kestivät parhaimmillaan 7 päivää. Yksi syy juhlinnan suosioon lienee ollut se, että Saturnalia-juhlat olivat ainoa ajankohta jolloin Roomassa sai julkisesti pelata uhkapelejä. Kotona juhlinnassa keskityttiin rentoon yhdessäoloon kulta-ajan tasa-arvoisessa hengessä, paitsi että isännät...
Melko samanlainen kysymys on esitetty tällä palstalla viime lokakuussa. https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-haluaisin-tietaa-kuinka-monta?language_content_entity=fi
Professoriliitto osaisi varmaan vastata tähän kaikkein parhaiten.
Artikkelissa Professuurien määrää tulee lisätä Suomessa 25.4.2018 liitto kertoo näin: "Professoriliitto on erittäin huolestunut kokoaikaisten professorien määrän kehityksestä yliopistoissa. Nyt näitä ns. full-professoreita on Suomen yliopistoissa enää alle 2000. Edellisen kerran Suomessa oli näin vähän professoreita tasan 20 vuotta sitten: vuonna 1998 kokoaikaisten professoreiden määrä oli 1928." https://www.professoriliitto.fi/?x23370=838031
Professoreiden määrää on hankala hahmottaa, sillä...
Laulu on Yrjö Niemelän Koululaisen kevätmietteitä. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
"Aurinko paistaa ikkunan pieleen, ikkunan pieleen,
ai, ai, pieleen,
aurinko paistaa ikkunan pieleen,
ja kesä tulee mieleen."
Laulussa on kaikkiaan kuusi säkeistöä.
Laulu löytyy laulukirjasta Lapinlasten laulukirja. Kirja on lainattavissa Kokkolan kaupunginkirjastosta.
https://anders.finna.fi/Record/anders.953386?sid=2931176439
Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Ei voi.Suomen äänilevyarkiston Marko Tikka kertoo artikkelissaan Mikä on gramofonilevy: "Gramofonilevyjen, eli tuttavallisemmin sanottuna savikiekkojen aikakausi päättyi Suomessakin 1960-luvun alussa."... ja "Jos levymassa on kauttaaltaan mattainen tai harmaa, levy on joko kulunut soitossa tai sitä on säilytetty huonosti, esimerkiksi paikassa, jossa vaihteleva lämpötila on päässyt vaikuttamaan levymassaan. Kaikki tämä vaikuttaa levyn toistoääneen." Linkki Fenno artikkeliin.Gear4music.fi sivusto taas kertoo Vinyylilevyjen säilytyksestä:"Vinyylilevyjen oikea säilytystapa on pystysuorassa. Jos vinyylejä säilytetään pystyasennossa kuten kirjoja, ne eivät vääntyile ja vaurioidu. Varmista, että vinyylit säilytetään viileässä ja kuivassa paikassa...
