Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin:
"Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.)
Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
Kannattaisiko aloittaa perusteoksista? Sellaisia ovat esim. Ihmisen
fysiologia ja anatomia. 1999. ISBN 951-0-23265-3 ja Haug, Egil:
Ihmisen fysiologia. 1995. ISBN 951-0-19882-X. Englannin kielellä
löytyy John Nolten teos The human brain : an introduction to its
functional anatomy. 1998. ISBN 0-8151-8911-7. Oulun
kaupunginkirjaston kokoelmia pääset tutkimaan internetin kautta
osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html.
Asiasanalla "hermosto" tai luokalla 59.55 löydät monia muitakin
kirjoja. Pystyt itse parhaiten päättelemään, onko niistä Sinulle
hyötyä. Oulun kaupunginkirjastossa asiakkailla on mahdollisuus
käyttää useitakin eri tietokantoja, joiden avulla voi etsiä tietystä
aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita. Esim....
Sähköpostiosoitteet löytyvät Ateneumin kotisivuilta, osoitteesta http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/ . Neuvontapisteen osoite on ainfo@fng.fi. Henkilökunnan osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fng.fi.
Ohjeita liikekirjeiden kirjoittamiseen löytyy ainakin seuraavista teoksista: Repo, Irma, Aikuisten viestintätaito, 1992 (liikekirjeet mielestäni selkeämmin kuin saman teoksen uudemmmassa 1995 painoksessa), Työelämän viestintä, 1995 ja Kylänpää, Esa, Osuvasti suomeksi 3 : yrityskirjeet, 1993.
Tähän kysymykseen en osaa vastata suoraan, mutta yritän antaa lähteitä, joista voit mahdollisesti saada lisää tietoa.
Rauno Nieminen on soitinrakentaja, joka on kirjoittanut paljon jouhikosta, esimerkiksi kirjan (tai nuotin) "Jouhikko - The bowed lyre" (2. korjattu painos 2017). Se sisältää tekstiä, kuvia, nuotteja ja cd-levyn. Siinä jouhikon jousesta kerrotaan vain lyhyesti jousen käytön yhteydessä (s. 44-45). Sen mukaan sointiin vaikuttavat jousen malli (kaareva vai suora) ja jouhinipun kiinnitys, jousen paino ja jouhien määrä, mutta mitään tarkkaa määrää ei anneta. Hyvä jousi on kuitenkin kevyt, painaa 15-20 grammaa. Myös tapa käyttää jousta vaikuttaa soittimen ääneen. Esimerkiksi tallan läheltä soitettaessa ääni on...
Kustantamoihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jonkinlaista listaa suomalaisista kustantajista löytyy osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi. Se ei tosin varmastikaan ole täysin kattava.
On vaikea tarkasti sanoa, kenelle kustantamossa viesti kannattaisi kohdistaa. Isoissa kustantamoissa kannattaisi ainakin ottaa yhteyttä tahoon, joka vastaa käännöskirjallisuudesta. On toki mahdollista, että jokin kustantamo on hankkinut jo kirjan suomennosoikeudet tai että niistä neuvotellaan parhaillaan. Yhteydenotto ei silti varmastikaan haittaa mitään vaan osoittaa, että kirjalle on kiinnostusta.
Korealaista kirjallisuutta ovat viime aikoina julkaisseet ainakin Gummerus, Like, S&S ja Into, joskin...
Oulun maakunta-arkistossa säilytetään Oulun piirilääkärin arkistoa, josta löytyvät kätilöiden laatimat synnytysluettelot ja -kertomukset (1888-1914). Asiakirjojen käyttö saattaa edellyttää käyttölupaa.
Stanley Kubrick on sanonut Michel Cimentin haastattelussa valokuvan viittaavan siihen, että Jack on syntynyt uudelleen. Haastattelu on luettavissa täältä http://www.visual-memory.co.uk/amk/doc/interview.ts.html?LMCL=GczE87
Valokuva on The Take-sivuston mukaan oikea valokuva vuodelta 1921. Jack Nicholsonin pää on photoshopattu toisen henkilön kehoon. Linkki sivustoon tässä https://the-take.com/read/at-the-end-of-the-shining-why-is-jack-in-the-photo-of-the-overlooks-july-4th-1921-party
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puistosivuston mukaan, ks. https://vihreatsylit.fi/katajanokan-historiaa/ Katajanokka on saari.
Katajanokan kanavaa suunniteltiin rakennettavaksi jo 1800 -luvun alussa, mutta suunnitelma toteutui vasta vuosina 1830-1840. Kanavan tarkoituksena oli yhdistää toisiinsa Pohjois- ja Etelä-Satama. Arkistojen, museoiden ja kirjastojen tietokanta Finnassa, www.finna.fi, on kanavasta useita hienoja valkokuvia.
Muutamia Katajanokasta kertovia kirjoja:
Narinkka 1989
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun
Halonen, Tero :Olofsborg : Katajanokan jugendlinnan vuosisata
Putkonen, Lauri: Katajanokka = Skatudden
Myllykylä, Turkka: Suomen kanavien historia
...
Sanat Selim Palmgrenin lauluun Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan, sanat Gustaf Fröding, suom. Heikki Klemetti) sisältyvät esimerkiksi nuottijulkaisuihin Cantus. 2 : matalalle äänelle : Nuottikokoelma laulun perusopetukseen (2012) ja Kokoelma yksinlauluja. I (1967).
Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.https://www.helmet.fi/fi-FI
Cantus 2 Helmetissä
Kokoelma yksinlauluja I Helmetissä
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä sananpartta, mutta kannustan kuitenkin vielä tutkimaan Tantun sananlaskukokoelmia, joita on julkaistu useampi kappale. Kyseisissä kokoelmissa on sananlaskuja ympäri Suomen.
Jos kotikuntasi on Pieksämäki, niin Pieksämäen kirjasto kuuluu Lumme-kirjastoihin. Osoitteesta https://lumme.finna.fi/ pääsee hakemaan Lumme-kirjastojen aineistoa. Niiden kokoelmista löytyy hakulausekkeella (Tekijä:Tanttu, Erkki AND Kaikki osumat:(ykl 81.3)) mm. seuraavanlaisia Tanttu-kokoelmia:
Tanttu, E. & Tanttu, M. (1995). Papit ja pirut: Erkki tantun sananparsikuvituksia. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Tanttu, E. & Tanttu, M. (1996). Mies ja nainen: Erkki tantun sananparsikuvituksia....
Sirkka Lassilan Uuden käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1.p. 1997 - 7.p. 1999) jälkeen WSOY:ltä on ilmestynyt Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat: käytöksen kultainen kirja (2004). Muita käytösoppaita on ilmestynyt tämän jälkeen, tosin niitäkin harvoin ja vähän. Ohessa muutamia:
Helena Valonen Hyvä käytös: kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Mirva Saukkola: Etiketti: käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014)
Hahmon esittäjän Allu Tuppuraisen mukaan Rölli ei ole peikko vaan edustaa röllien lajia. Rölliä voi siis käyttää sekä erisnimenä että lajinnimenä. Muodossa "rölli" sana tarkoittaa lajia, kun taas "Rölli" on erään tietyn röllin nimi.
Lisäksi "röllit" on eräs kasvisuku.
Mustameri on saanut nimensä pohjan ominaisuuksistaan. Sitä peittää rikkivetypitoinen musta lieju, joten siitäpäs nimikin.
Lähde: Mustameri ja muita meriä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Hei,
Ohjaaja Markku Pölösen mukaan elokuvassa hyödynnettiin ainakin kolmea ns. rekilaulua / isojen poikien laulua. Yksi näistä oli Koppelovitun valssi (josta ainakin tuo jälkimmäinen riimipari) ja muita hän ei enää muistanut.
Koppelovitun valssi löytyy vaikkapa Mesikämmenet-yhtyeen levyltä Kauneimmat rekilaulut (CD-levy ; Ainoa productions, 2014).
Muita voi etsiä vaikkapa seuraavista:
Isojen poikien laulukirja : Rehvakkaita ja remsseitä rekilauluja Suomen kansan suusta / koonnut Otso I. Hipiäinen (Gummerus, 1971)
Isojen poikien laulukirja / toim. Peppi Helin (Gummerus, 1994)
Eikä tätä laulua laulaa saa : suomalaiset eroottiset kansanlaulut / Jimmy Träskelin (Kansanmusiikki-instituutti, 2018)
Markku Pölösen elokuva perustuu Veikko Huovisen Hamsterit-kirjaan, mutta kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, joten valitettavasti en pääse tarkistamaan, käytetäänkö teoksessa jotakin runolainaa. Kulttuurikuplia-blogissa mainitaan Hamsterit-elokuvasta seuraavaa:
"Paula Vesalan suloinen Kaksi kärpästä -laulu ja Eila Kivikk’ahon Kolme kuiskausta -runo (Sinikallio, 1942) jäivät muistiin kauniina yksityiskohtina."
Oletettavissa on, että kyse on Kivikk'ahon runosta. Sinikalliot-runokokoelma sisältyy useisiin Kivikk'ahon Kootut teokset -painoksiin, joita pääsee varaamaan oheisista linkeistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112917
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.320741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.558672
Lähde:
https://...
Leikkauskaasuna käytetään paineilmaa, happea, typpeä, argonia tai vetyä, mutta usein optimaalinen kaasu on näiden seos. Sytytysvaiheessa plasmakaasuna voidaan käyttää erillistä sytytyskaasua. Plasmakaaren sytyttyä plasmakaasuksi vaihdetaan automaattisesti leikkauskaasu, jonka ominaisuudet sopivat paremmin itse leikkaukseen.
https://www.ionix.fi/teknologiat/plasmatyosto/plasmaleikkaus/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Plasmaleikkaus
Muisteltu Piippolan vaari -mukaelma on amerikansuomalaisen Bobby Aron Donald Maki. Englanninkielisen alkuperäisesityksen Old McDonaldista on tullut Donald Maki tekstiä fingelskaksi muokattaessa.
Bobby Aro - Donald Maki Song - YouTube
Bobby Aro – Kapakka In The Kaupunki (1979, Vinyl) - Discogs
