Suoraan sooloista tehtyjä transkriptionuotteja on kieltämättä hiukan hankala hakea, koska asia on voitu itse julkaisussa ilmaista monin eri tavoin, eikä luetteloiden tietojen pohjalta voi aina olla varma.
HelMet-kokoelmasta löytyvät ainakin seuraavat Oscar Petersonin sooloista tehnyt transkriptionuotit: Jazz piano solos (pysyvä viite http://luettelo.helmet.fi/record=b1453495~S9*fin); A Royal wedding suite (http://luettelo.helmet.fi/record=b1934124~S9*fin): Great jazz piano solos (vain yksi Peterson-transkriptio: http://luettelo.helmet.fi/record=b1766479~S9*fin); Jazz class (todennäköisesti, huonosti luetteloitu, http://luettelo.helmet.fi/record=b1453472~S9*fin).
Charlie Parkerin tilanne on parempi kuin Petersonilla, seuraavat ovat ainakin...
HelMet-kirjastoissa tosiaankin on sarjasta enää vain ensimmäistä, kolmatta ja neljättä tuotantokautta, eikä kahta puuttuvaa kautta valitettavasti enää ole saatavissa.
Frank-monihaun kautta selvisi kuitenkin, että viides tuotantokausi näyttäisi löytyvän Tampereen kaupunginkirjastosta(https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…).
Voit siis halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…)
Tämän sekakuorolle sävelletyn opuksen 104 lauluja löytyy sekakuoroversioina kohtalaisen monista kirjastoista, mutta mieskuorosovitusta laulusta Letztes Glück en valitettavasti löytänyt sen paremmin maakuntakirjastojen kuin Sibelius-Akatemiankaan kirjaston tietokannoista. Erityisesti se, ettei tällaista versiota löydy edes Sibelius-Akatemiasta, viittaa vahvasti siihen, ettei tällaista sovitusta ole julkaistu. Myöskään Suomen laulajain ja soittajain liiton (SULASOL) mieskuorovalikoimasssa ei juuri tätä laulua löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tiedot asiakkaalla aikaisemmin lainassa olleista kirjoista eivät säily kirjaston tietokannassa. Kirjastolla ei itse asiassa ole lain mukaan lupaa säilyttää sellaisia tietoja asiakkaasta.
Kirjaston järjestelmässä on asiakkaan mahdollista itse tehdä muistilistoja omille sivuilleen. Tänään 18.12.2013 on otettu käyttöön kirjaston uusi verkkosivu, jossa myös tämä on mahdollista. Ohjeet ovat tulossa verkkosivuille.
Jos et muista lukemaasi kirjaa, voit kääntyä vaikka pääkirjaston tietopalvelun puoleen. Usein kirjastonhoitajan ammattitaidolla saattaa kirja löytyä vähäisilläkin tiedoilla kirjaston aineistorekisteristä tai internetistä.
Mistään lähteistä ei löydy suomenkieleen vakiintunutta vastinetta ruotsin sanalle "tvillingbok". Suomessa tällaisia teoksia, joissa on rinnakkaisteksti vierekkäisillä sivuilla kutsutaan yksinkertaisesti kaksikielisiksi kirjoiksi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä muutama suositus:
Susan Abdalhawa: Jeninin aamut
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Victoria Hislop: Saari
Johanna Holmström: Isänmaa
Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia
Roy Jacobsen: Ihmelapset
Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty
Joyce Carol Oates:Sisareni, rakkaani
Sofi Oksanen: Puhdistus
Amos Oz: Sisareni rakkaani
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi
Marilynne Robinson: Kotiin
Anja Snellman: Pääoma : romaani, requiem
nuorten kirjoja:
Astrid Lindgren: Veljeni leijonamieli
Luisa M. Alcott: Pikku naisia
Kyseessä on A.H. Sidgwickin teos Kävelyesseet, josta on luettu katkelma tänä aamuna Yle Radio 1:n Päivän mietelauseena. Alkuperäinen teos on julkaistu jo 1912, mutta suomennos ilmestyi vasta viime vuonna.
Runo on Bo Carpelanin. Se on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Källan (Schildt ja Bonnier 1973) ja suomeksi ainakin valikoimassa Elämä jota elät, suomentanut Tuomas Anhava, Otava 1974. Runon suomenkielinen nimi on Puoliääneen.
Hei!
Kyseinen runo on alunperin englantilainen lastenloru Solomon Grundy. Sen on kirjannut muistiin John Orchard Halliwell ja se on julkaistu vuonna 1842. (https://en.wikipedia.org/wiki/Solomon_Grundy)
Löysin lorulle suomennoksen Alice Munron novellikokoelmasta Hyvän naisen rakkaus, novellista Muutoksen aika s. 298-299.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1420144
Muita kokoelmia ei valitettavasti ainakaan vielä tullut vastaan.
Jalkapallosta ymmärtämättömän piti ihan lukea sääntökirjaa.
Siellä mainitaan: "Rangaistuspotku tuomitaan sitä joukkuetta
vastaan, joka pallon ollessa pelissä
syyllistyy omalla rangaistusalueellaan yhteen
niistä kymmenestä rikkomuksesta,
joista on tuomittava suora vapaapotku."
https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/Piiri-Pohjois-S…
eli rangaistuspotku on todella rangaistus ja tavallaan vapaapotkun erikoistapaus.
Tasapelissä rankkarit ovat saaneet nimensä varmaankin siitä, että ne lauotaan rangaistuspotkupisteeltä.
Lahden pääkirjaston Media- ja musiikkipalveluiden äänitysstudion käyttäminen on maksutonta. Tarvitset palvelun käyttämiseen Lahden kaupunginkirjaston kirjastokortin. Lainaus Lahden kaupunginkirjaston verkkosivuilta:
"Voit varata studion käyttöösi paikan päällä tai soittamalla numeroon 03-8125 531. Studion käyttämiseen tarvitsen oman kirjastokortin. Studion ensimmäinen käyttökerta on opastettu, jonka jälkeen voit työskennellä omatoimisesti. Voit varata kerralla yhden ajan ja edellinen aika on käytettävä ennen uuden ajan varaamista."
http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-stud…
Äänikirjojen lahjoittamisessa kirjastolle ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos ne ovat vain laillisesti valmistettuja. Tekijänoikeuslain 19 § rajoittaa ainoastaan elokuvateoksen ja tietokoneohjelman lainaamista.
Huomautan vielä, että tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella, joten sitä ei kannata ottaa ammattilaisen laintulkintana. Varmempaa tietoa saa koulutetuilta juristeilta, esimerkiksi kunnan lakimiehiltä.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Tekijänoikeuslakia erityisesti kirjaston näkökulmasta käsittelee Heikki Poroilan teos ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006).
Vironkielinen kirjallisuus kehittyi kansallisen heräämisen myötä 1800-luvun toisella puoliskolla. Sivistyneistöhän oli Virossa perinteisesti saksankielistä. Ensiksi alettiin kerätä Suomen mallin mukaisesti kansanrunoutta, kansantarinoita ja satuja. Merkittävä kirjallinen tapaus oli Virossa Friedrich Reinhold Kreutzwaldin kokoaman Kalevipoeg-eepoksen julkaiseminen 1857. Tämän ajan kirjallisuus oli lähinnä tarkoitettu sivistämään kansaa eikä varsinaista vironkielistä romaanikirjallisuutta vielä ollut olemassa. Viron kirjallisuuden nousu alkoi runoudesta ja proosaa alettiin julkaista enemmän 1870-luvulla. Tähän vaikutti viron kirjakielen kehitys kun virn kielen tieteellinen kielioppi ilmestyi 1875. Lilli (Caroline) Suburg julkaisi 1877...
Kirjaston sarjakuvatuntija ehdotti seikkailua nimeltä Mustan kristallin metsästys. Se on julkaistu Aku Ankan taskukirjan numerossa 280 vuonna 2003.Juonta on kuvailtu näin:
Aku, Mikki ja Hessu pelaavat Tyrmiä ja tyranneja -roolipeliä; Aukusti-ritarin, Mikael-seikkailijan ja Hesuvius-velhon seikkailu keskiajan Mustaa kristallia etsimässä sujuu noppaa heittämällä ja välillä tosielämän suuremmissa kolhuissa poukkoillessa.
Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa…
Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3…
Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1852 teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen, Pikku Matti on kokoelman neljäs satu ja löydät sen digitoidun laitoksen sivulta 47.
Pikku Matti on sadun alkuperäinen nimi.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144720/Sagor_af_Z.Topelius-…
https://finna.fi/Record/doria.10024_144720
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4264170
Valtakunnalliset kirjastopäivät järjestetään joka toinen vuosi, eli seuraavat ovat vuoden 2005 kesäkuussa Tampereella. Lisätietoja voit kysellä Suomen kirjastoseurasta http://kirjastoseura.kaapeli.fi/
Viljo Mäkisestä löytyy tietoa esim. kirjasta Kuvataiteilijat 1986, jonka on julkaissut Suomen taiteilijaseura 1987. Tietoa Mäkisestä ja kuvia hänen töistään löytyy myös Satu Itkosen kirjasta Sydän siveltimellä, suomalaista naivismia. Taidepiste 1998. Myös Keravan taidemuseon 1998 julkaisemassa näyttelyluettelossa Seitsikko naivisteja on tietoa ja kuvia. Näitä voi kysellä kirjastosta.
Myös netistä löytyy esim. Googlen tarkennetulla haulla "Viljo Mäkinen" monia sivuja, esim. Turun taidemuseon sivu http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/makinen/3981.shtml
Kupittaan Saven useita luetteloita on julkaistu näköispainoksena. Niitäkin löytyy kirjastosta.
