Elämä on jo itsessään suuri arvoitus. Sen tarkoitusta ja merkitystä on pohdittu varmaankin niin kauan, kun ihminen havahtui tietoiseksi itsestään, muista ja ympäröivästä maailmasta. Kysymys on siis ikivanha. Se vaikuttaa näennäisesti hyvin yksinkertaiselta, mutta tässä petollisuudessa on itse asiassa koko jutun juju.
Kysymys elämän tarkoituksesta on yhä ratkaisematon - ainakin sillä tavalla, joka tyydyttäisi kaikkia pohtijoita. Jokainen sukupolvi tai oikeastaan jokainen ihminen pohtii elämän tarkoitusta joskus, ja niin pitääkin. Elämän tarkoituksen etsiminen on hyvin tiivis osa ihmisyyttä ja se kuuluu perusluonteeltaan uteliaan ihmisen syvimpään olemukseen. Ehkä siksi sitä on kysytty usein myös tällä palstalla.
Edelliset vastaukset...
Etsitty kirja taitaa olla Barbara Sleighin Carbonelin kuningaskunta (Karisto, 1961), jatko-osa Sleighin kirjaan Carbonel, kuninkaallinen kissa (Karisto, 1957).
"Tässä uudessa sadussa Rosemary ja John joutuvat jälleen huimiin seikkailuihin kun Carbonel joutuu lähtemään kuninkaallisten kissojen yhteiskokoukseen ja jättää pentunsa lasten kaitsettaviksi. Ilman hyvää onneaan, 'prismajauhetta', 'punaista mikstuuraa', näkymättömäksi tekevää nestettä ja mrs Cantripin lentävää keinutuolia, joka joutuu vahingossa lasten haltuun, tästä kuninkaallisten kissanpoikien paimentamisesta tuskin olisi selvittykään, sillä pahat voimat tekevät parhaansa pentujen hävittämiseksi ja koko Carbonelin valtakunnan valtaamiseksi."
Ketšua kirjoitetaan suhuässällä olipa kyse ketšua-intiaaneista tai heidän puhumastaan kielestä ketšuasta.
https://www.kotus.fi/files/1783/mamu_sanakirjoja_2010_oph.pdf
Perinnesävelmä Laulava leivo löytyy monista vanhoista laulukirjoista. HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeisiin (useita painoksia, tässä linkki uusimpaan http://luettelo.helmet.fi/record=b2184876~S9*fin)
Koululauluja (Otto Kotilaisen toimittama vuodelta 1928, http://luettelo.helmet.fi/record=b1053569~S9*fin)
Koulujen laulukirja (Halme & Paavola 1927, http://luettelo.helmet.fi/record=b2120166~S9*fin)
Kansakoulun laulukirjan säestykset (sama kuin edellinen, mutta neliääninen, muut ovat yksiäänisiä, http://luettelo.helmet.fi/record=b2264210~S9*fin)
Heikki Poroila
Tässä muutamia kollegoiden ehdotuksia, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kaksi kolmesta on kyllä lauluja, ja kolmaskin tunnetaan useimmiten lauluna.
- Alice Tegnerin Ekorr'n satt i granen. Laulu löytyy monista kirjoista ja nuoteista Helmet-kirjastoista ja myös netistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sekorr%27n%20satt%20i%20granen%20alice%20tegner__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
http://sverigeinfo.eu/cultuur/muziek/barnvisor/liedjes/Ekorren%20satt%20i%20granen.htm
- Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ruotsinnoksesta Sången om ekorren (Laulu oravasta)
- Alice Babsin levyltä Alice Babs sjunger för barnen laulu nimeltä Ekorren. Tämä levy löytyy vain muutamasta kirjastosta Suomesta, mutta on ainakin kuunneltavissa...
Lähdin ratkomaan kysymystäsi Helmet-haulla. Katsoin Pimeän poika -kirjan asiasanoja ja tein uuden haun. Lapsuus ja pahoinpitely tai henkinen väkivalta. Hakutuloksena olivat mm. Jorma Hyvösen Pillipiipari, Linda Olssonin Kaikki hyvä sinussa, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina ja Riikka Pulkkisen vieras. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lapsuus%29%20%28pahoinpitely%20%7C%20%28henkinen%20v%C3%A4kivalta%29%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Torey Haydenin teosten innoittamana kokeilin hakua lapset ja sopeutumattomuus ja sain tulokseksi esim. Doris Lessingin Viides lapsi ja Tiina Pihlajamäen Rant. Ta. Li. ...
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman...
Yleisradion artikkelissa nimipäivistä vuodelta 2010 kerrotaan seuraavasti:
Taisi olla Kustaa Vilkuna, kun oli 1900-luvun puolivälissä, joka ei halunnut tyttöjä ja poikia samalle päivälle. Nyt se ei ole enää tärkeä näkökohta, sanoo Helsingin yliopiston almanakkapäällikkö Heikki Oja.
https://yle.fi/a/3-5624584
Kustaa Vilkuna (1902-1980) oli suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija, jonka teoksia on mm. Etunimikirja vuodelta 1947.
Säepari "Mikä lämmin läikähti rinnassani? / On tästä kulkenut rakkaimpani." päättää Hilja Haahdin runon Huurteinen aamu. Se ilmestyi alun perin kirjassa Päiväkirjan lehtiä. 2, Runosatoa vuosilta 1934–51 (Otava, 1951), minkä lisäksi se on mukana ainakin Haahdin lyriikan valikoimissa Valitut runot (Otava, 1963) ja Kunnia herran (SLEY, 1974) sekä antologian Suomen runotar 5. painoksessa (Weilin+Göös, 1965) ja kaksiosaisena julkaistun 6. painoksen ensimmäisessä niteessä (Kirjayhtymä, 1990).
Heinäseipäistä harvemmin on varmaankaan aitaa rakennettu, sillä ne on tarvittu pellolle, mutta kysyjä tarkoittanee ns. riukuaitaa. Puuproffan mukaan aitatyyppi tunnetaan Suomessa myös esimerkiksi nimillä: vinoaita, viisto-, piste- tai pistoaita, aidasaita, juoksuaita, panenta-aita, pinta-aita, suolso- tai suoltoaita ja särentäaita. Nykyisin käytetään myös nimeä "perinneaita".Aita rakennetaan asettamalla kaksi seivästä vierekkäin. Näiden väliin kiinnitetään aidakset eli riu'ut vinoon. Riu'ut kiinnitetään seipäisiin vitsaksilla. Aitaa voidaan tukea vinopuilla. Aidan nerokkuus piilee siinä, että vanhetessaan se vain tiivistyy, ja sitä voidaan korjata lisäämällä seipäitä ja aidaksia vanhaan aitaan. Aidasta on ollut olemassa...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan koiralla on naama. Ihmisellä on kasvot, mutta arkikielessä käytetään myös ihmisen kasvoista sanaa naama.LähdeKielitoimiston sanakirja: naama https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/naama?source=suggestionKielitoimiston sanakirja: kasvot https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kasvot?searchMode=all
Valitettavasti en löytänyt työkalua muunnoksen tekemiseen suoraan riikintaalerista euroiksi, mutta toivottavasti seuraavista lähteistä on sinulle apua: Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534-1880) (artikkeli): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202309014888 Finnish pre-industrial currency converter, 1534-1880 (data file): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210074819 Sveriges Riksbank: Historical exchange rates and discontinued currencies: https://www.riksbank.se/en-gb/statistics/interest-rates-and-exchange-rates/historical-exchange-rates-and-discontinued-currencies/Sveriges Riksbank: Historical Monetary Statistics of Sweden: https://www.riksbank.se/en-gb/about-the-riksbank/the-tasks-of-the-riksbank/research/historical-...
Lyhenne KHL viittaa Kotieläinhoitajien Liittoon. Vuonna 1936 perustetun liiton toimisto sijaitsi Hämeenlinnassa osoitteessa Rauhankatu 4.
Finna-hakupalvelusta löytyy kaksi kuvaa, joissa ko. logo esiintyy. Kuvat ovat Suomen maatalousmuseon kokoelmista ja niissä mainitaan kuvien liittyvän Karjanhoitajaliittoon. Logo on kuitenkin sama.
https://finna.fi/Record/sarka.M016-1352
https://finna.fi/Record/sarka.M016-76163
Karjatalous-lehti 2/1938 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/897289?term=Kotiel%…
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua...
Tieto pitää paikkansa. Soitto aikaisempien osien kustantaja Wsoy:lle varmisti asian. Teos ilmestyy Yhdysvalloissa vasta ensi keväänä, ja suomennosta joudutaan odottamaan ainakin vuoden 2002 kesään asti.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä Veikko Huovista käsitteleviä teoksia kirjoittamalla asiasana kenttään Huovinen, Veikko http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Löydät esim. teokset
- Liukkonen, Tero: Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija. Hki : SKS, 1997.
- Huovinen, Veikko: Muina miehinä : kirjailijan muistelmia. Hki : WSOY, 2001.
Aineiston varaamiseen ja lainojen uusimiseen internetin kautta tarvitset lainaajatunnuksesi ja salanumeron. Salanumeron saat käydessäsi kirjastossa.
Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta löytyvät monipuoliset sivut Veikko Huovisesta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/ .
Teos on saksaksi Die deutsche Ideologie ja suomeksi Saksan ideologista ja siitä on julkaistu vain ensimmäinen luku teoksessa Valitut teokset kuudessa osassa ja löytyy kirjastosta.
Katso lisää
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xmarx+6&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=…
Yrttitarha-sivusto löytyy nyt osoitteesta http://www.yrttitarha.fi .
Samojen tekijöiden kokoamaa tietoa erikoisluonnontuotteista löytyy myös sivustosta http://www.luontoyrittaja.net/213.html . Kokonaisuudessa on myös yrttitietoa. Hyviä yrttisivustoja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta hakusanalla yrtit, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/linkkikirjasto/luokat.aspx?linkLibraryKey… . Tässä pari poimintaa:
Arktiset Aromit : Yrtit,
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/
Kasvikortisto
http://puutarha.net/suorakanava/kasvikirjahaku.asp
Luonnonyrtit hyötykäyttöön
http://www.jyu.fi/tdk/museo/Yrtit/index.html
